Miten menetellä jos haluaa kukkapenkin sokkelin viereen(matalia vähäjuoppoisia kasveja),alla on styroksit. Täytyisikö asentaa ensin juurimatto/muovi jotta juuret ja mahdollinen vesi eivät aiheuttaisi ongelmia tulevaisuudessa? Piha on loivassa rinteessä ja savimaalla.
Kuinka menettelisitte, kannattaako??
Mitä materiaalia on seinäsi ja kuinka korkea on sokkeli? Monestakin syystä ihan sokkelin viereen ei kannattaisi istuttaa: ensinnäkin se on tosi kuiva paikka, räystäiden ja maanrakennuksen johdosta vesi johdetaan mahdollisimman nopeasti pois sokkeleiden viereltä, joten kasveille ei jää kosteutta. Toisekseen kasvi kerää kosteutta, jota se sitten saattaa levittää ja nostaa maasta ylöspäin talon puurakenteisiin (sekä luonnostaan, että varsinkin sateella). Kasvi myös kasvaa korkeutta, jolloin se vaikeuttaa ilmankiertoa talon rakenteissa ja näin seinän tuuletus ei kaikin ajoin enää ole välttämättä riittävä. Ja vielä: kasvin juuret täytyy ehdottomasti erottaa juurimatolla, ettei ne ole styroksien raoista väärissä paikoissa ja/tai salaojaputkissa hetken päästä. Suositeltava etäisyys kasveille on noin 40 senttiä talon seinästä.
Hei. talomme on 1½ kerroksinen talo, jossa on puuverhous ja näkyvä sokkeli on noin 50 cm korkea. Kukkapenkki olisi ollut niin luonteva siihen kohtaan, kun en oikein keksi muutakaan ratkaisua, sillä se on noin 4m leveä suikale (2m syvä), jonka sivuilla ovat terassit. Se on ns. tyhjä aukko terassien välissä.
Eli sinulla on noin 8 neliötä tilaa kahden terassin välissä? (ymmärsinköhän ihan väärin) Jos jätät seinän viereen 40 senttiä, niin eikös sulle vielä jää sitten reilusti istutustilaa siihen? Sillä saat jo kivasti peitettyä sekä aukon, että jätettyä talolle "turvamarginaalit". Saatko kuvaa kohteesta tänne?
Vaihtoehtona on tietysti, että laitat siihen ruukkupuutarhaa.
Sokkeli on sen verran korkea, että ehkä joitakin mehikasveja voisi siihen laittaa juurimaton päälle. Ne viihtyvät kuivassa, eivätkä kasva kovin korkeaksi.
Ponit???
Jaa ne pitikin vissiin olla pionit... 
Minä jo hetken harkitsin optikolle menoa kun en pikkuheppoja nähnyt...
voisikohan joku viisas selittää miksi kaikki kaunis on kiellettyä rakennusten lähellä????
riiivatun äijät, jaksavat aina taloyhtiön kokouksissa nakuttaa ettei 5 metriä lähempänä taloa saa olla pensaita, köynnökset lahottavat seinät ja seinävierillä on sorat ja styroksit. miten voi englannissa korkean pohjaveden alueella kasvaa huikeita käynnöksiä seinillä?
olen aina epäillyt tämän olevan joku vanha hapatus joka ei liity köynnöksiin ja seinähapatuksiin lainkaan? (ja samat jäärät jättävät rakennuspalikkansa sokkelin sijaan JA SIITÄ SE HOME sitten alkaa)…. voisiko joku ystävällisesti selittää miksi?
nimim ”otanko haulikon ja kananpaksi panokset seuraavaan yhtiökokoukseen?)
No, Englannissa ja Skotlannissa ei kyllä rakennusmääräyksistä ole tietoakaan. Keittiöt ja kylppärit on ilman ilmanvaihtohormeja, rännit puuttuu ja sadevesi valuu seiniä pitkin, home rehottaa kylppäreissä, talot sortuu niskaan ym. Kai näissä määräyksissä kuitenkin on jotain perääkin, mieluummin vähän liian tiukat kuin ei mitään.
No ei kyllä viittä metriä tarvitse väliä jättää talon seinään! Eihän rivitalopihoissa mahtuisi olemaan yhtikäs mitään, jos noin ankarasti elettäisiin
Köynnökset voi istuttaa kauemmas ja sitten ohjata viistosti kohti seinää vaikka telineeseen, joka on vähän irti seinästä.
Sokkelin reunus, anturaan asti pitäisi täyttää soralla tai muulla sellaisella. Syynä sellainen, että sokkelin viereen joutunut vesi valuu pois eikä rasita sokkelia tahi perustuksia. Toisaalta betoni nostaa kapillaarisesti hyvin mielellään vettä, joten senkin takia olisi hyvä pitää sokkelin reunus kuivana tai ainakin mahdollisimman vähän vedellä rasitettuna. Styroxit puolestaan sokkelin vieressä maan sisällä suojaavat perustuksia roudalta.
Toisaalta sokkelin vieressä jos on kovin vesipitoista ainesta se tuppaa talvella jäätymään ja pahimmillaan rikkomaan perustuksia. Kaikki vesi pyritään ohjaamaan rakennuksesta poispäin.
Jos sokkelin liki on montakymmentä senttiä multaa ja siihen vielä vettä lossataan, niin sillä soditaan melkolailla hyvää rakentamistapaa vastaan.
Ehkä tuo 5 metriä on kuitenkin liikaa
Kertokaa viisaammat vielä lisää juttuja jos nyt kovin sekoilen
, no mut yritin aineskin
Mutta mukava on asua vanhassa, ja omassa, talossa. Ei laiteltu 40-luvulla mitään styroxia minnekään ja perustukset ovat kestäneet istutuksistani huolimatta, eikä onneksi tarvitse kysyä keltään lupaa. Tämän talon laajennusosa, joka on pykätty yli 10 v sitten, sai perustuksiensa ympärille sorat ja styroxit ja mua harmittaa kun ei lämpimään eteläpäätyynkään saa seinän viereen laitettua mitään kivaa, ilman että rikkoo ne styroxit.
Mun talo on oikeaoppisesti rakennettu kuivalle paikalle, hiekkamoreenia olevalle mäentömpyrälle, eikä tässä vesi pysy kauaa liki perustuksia. Nykytaloja tehdään paljon tasaiselle maalle ja pellolle, enkä ollenkaan ihmettele, jos siellä on ongelmia kuivatuksen suhteen. Itse jos olisin tonttia ostamassa, en huolisi sellaista pellonpalaa, mihin ympäristön valumavedet kertyvät.
Kyllä se "virallinen" etäisyyssuositus istutuksille seinän vieressä on edelleen se 40-50 senttiä. Sitä voisi ajatella niinkin, että se 40-50 senttiä on oivallinen huoltokäytävä siellä penkin perällä. Minulla ainakin se minun 40 senttiä toimii huoltokäytävänä etupihan istutuksille. Sillä tapaa yletän rikkaruohoja tuhoamaan about 50-60 senttiä seinän puolelta ja toisen saman verta kadun puolelta. Eikä ole tarvinnut siihen penkkiin tehdä kulkureittejä.
Sille on monia muitakin syitä kuin pelkkä perustusten rikkoutuminen: esim. lautaverhoillun talon tapauksessa, se verhoilu on muutaman sentin irti varsinaisesta seinärakenteesta. Siinä tilassa on tarkoitus ilman kiertää ja jos alhaalla oleva reikä tukitaan istutuksilla lakkaa ilma kiertämästä, jolloin kaikki kosteus tiivistyy sinne seinään. Tiiliverhoilluissakin taloissa useasti runkorakenteena kummiskin on puuta, eikä tiiltä.
Ja sekin on ihan hyvä syy, että varsinkin hentojuuriset tuppaavat tykätä tunkea juurensa salaojaputkiin. Ihan niinkun luonnossakin juurille mieluisia paikkojan on matojen käytävät. Toisinaan routaviirat on saattaneet mennä rikki kaivutyön yhteydessä tai niitä ei ole putkien päälle laitettu ollenkaan.
Ja sekin on hyvä syy, että kun Suomessa syksyllä vesi sataa alhaalta ylöspäin, niin se tuuhea lehdistö edelleen roiskuttaa sitä vettä vielä ylöspäin. Silloin jos istutukset on kovin ylhäällä se helposti kastelee myös seinän.
Eikä aina ja kaikkien istutusten kanssa käy huonosti, mutta omasta mielestäni on hieman turhaa kiusata kohtaloa tuommoisella.
5 metriä lähemmäksi taloa en istuttaisi mitään iso- tai voimakasjuurisia kasveja, niinkuin vaikkapa koivua tai mäntyä. Eihän se edes mahtuisi siinä kasvamaan isona.
Täysin samaa mieltä nanikan kanssa.
Siinä vaiheessa kun huomaa perustusten kärsineen taitaa olla jo liian myöhäistä. Ja jos istuttaa salaojaputkien lähelle syväjuurisia niin jossain vaiheessa joutuu kaivamaan putket esille ja uusimaan ne, kyllä juuret ne rikkoo.
Ajattelin laittaa sokkelin viereen sen 50 cm kaistaleen jälkeen jotain sipulikukkia, olenko oikein ymmärtänyt ettei ne kasvata paljon juuria sen sipulin alapuolelle? Mitähän muita matalajuurisia voisi laittaa sitten kesäksi ja syksyksi kukkimaan?
Sokkelin viereen kukkapenkkiä pähkin tässä. Kivien pitää olla tuossa, joten kukkapenkki tulee irti seinästä. Rapulta väli seinästä penkkiin näkyy tai ehkä ei enää kun kukat kasvavat…
Tiilipenkin reunasta tulee kulmikas ja se on minulle onkelma, kun kaikki muu on pyöreää. Kaivaa ei voi, mutta ylöspäin voi nostaa, joten näin se on tehtävä. Luonnonkiveäkään en tuohon nurkkaan oikein saa sovitettua, kun paikalla on myös soran ja nurmikon rajaus. Ehkä saan kulman piiloteltua ruukuilla…?
Mitä mieltä olette - joko ensi kesänä levennän penkkiä, tuleekohan siitä liian kapea vai pitäisikö laittaa vielä yksi tiili lisää? Sitten se tosin ohjaa kulkua vähän liikaa, kun tuosta mennään aittapihalle. Täytyy jättää yöksi hautumaan…
Tässä on yleensä ollut ruukkurivistö, mutta laiskuus on iskenyt - niiden kastelu ja erityisesti tyhjentäminen syssyllä on kamala rumba. Ollapa etelämpänä, että voisivat olla ympäri vuoden…
Ai niin ja nyt kun katson kuvaa, ihmettelen kuinka kastelen tuon ikkunan alla olevan kukkalaatikon sitten - ei sitä penkkiä kyllä varmaan voi levittää8O
Mutta missä on sanomalehdet … ? …
Sanomalehdet tulevat kyllä, mutta penkin pohjalle tiilikehän sisään. Sivuille ja etureunaan tulee vielä juuriestematto - penkin eteen on tarkoitus laittaa tiilestä maahan upotettu kierros juurimaton päälle ruohonleikkurin pyörää varten. Etureuna on tuossa siis ihan vaan sovituksessa - nurtsia poistan sitten tarpeen mukaan, kunhan pääsen itseni kanssa yksimielisyyteen penkin leveydestä:D
Tee siihen aitallemenokulmaan kulma siihen penkkiin. Sitten voit levittää enemmänkin sitä. Ja kukkalaatikot voit varmaan kastella sisältäkin käsin tai sitten panet yhden kurkottamiskiven siihen kohtaan sopivalle hollille. Samalta kiveltä käsin voit pestä ikkunankin siinä penkin kohdalla.
Tulisiko, Inki, kulmasta tarpeeksi pyöreä, jos jätät tiilet kulmasta matalammiksi ja etsit suuren pyöreän kiven päälle?
Meillä kyllä kasvaa kasvit kiinni sokkelissa ja pitkin seinääkin.. Vastoin kaikkia määräyksiä. Tosin tarkistan aika ajoin ettei villiviini ole kasvanut tuonne mineriittien alle tuuletustilaan. Talon vieruksilla kasvaa myös lukuisa määrä isoja puita kuten yksi koivu, joka piti kuulema suojata kun talo rakennettiin (1962) etteivät rakennusmiehet kolhi, anopin isoäiti oli komentanut laudoilla peittämään rungon.. Ja hyvässä kunnossa puu on vielä. Salaojaputket jotka aikoinaan on laitettu ovat kaiketi tukossa olleet jo vuosikymmenet, putket oli savesta tehtyjä. Vesi virtaa keväällä perustusten läpi, autotallin lattiaa pitkin ja lattiakaivosta viemäriin..Silti ei ole missään hometta, koska talo tuulettuu niin hyvin.. Katto kun rempattiin, kehuivat, ettei välikatolla ole edes pölyä kertynyt kun tuuli puhaltaa läpi. Samoin ikkunaremppaa tehdessä tuli todettua että kuivat on rakenteet.