Kuparipannun pihakuvia (III)

Hei!

Olisi mukavaa alkaa kerätä tänne kuvia pihastamme…


Tämä ensimmäinen kuva on otettu keväällä 2011, kun kasvimaan loputkin rakenteet on saatu valmiiksi. Nuo penkit ovat ihan maavaraisia, ja reunoilla on lämpökäsitellystä puusta tehdyt kehikot.

Tältä kasvimaa näytti kesällä, kun kasvu oli jo hyvässä vauhdissa.

Mahtava kasvimaa, ihan kateeks käy!

Hieno kasvarin ympäristö!!

Oi ku ihana, ei mulle taida tulla koskaan ainakaan noin hienoa ympäristöä, täällä on kaikki vähän niinkuin pellossa.

Kaunista! Ihan suorat ja siistit laatikot! =0

Meillä kaikki paikat on kissan möyhimiä, koiran ylijuoksemia ja poikien “parantelemia”. =D

Kiitos kommentoijille! Nuo laatikot ja katetut käytävät ovat helpottaneet hoitotöitä todella paljon. Aiemmin tuo koko ala oli yhtä "peltoa" ja ihan täynnä rikkaruohoa.

Tällainen näky odotti, kun heräsin aamulla pari viikkoa sitten. Yöllä ei tuullut, mutta ehkä lumen paino kaatoi poloisen puun. Tykkäsin tuosta puusta kovasti. Onneksi meillä on samaa lajia vielä yksi elinvoimainen etupihalla.
Kaatunut puu takapihalla

Olen suunnitellut tekeväni kokonaan vaaleanpunaisen perennapenkin ensi kesänä takapihalle. Tämä kohta etupihan penkistä antoi idean siihen. Oli hienon näköistä, kun kaikki punaiset avasivat kukkansa samaan aikaan.

Vaaleanpunaisia perennoja ja pensaita

Onpa siisti ja hieno piha, kaikki just eikä melkeen. Lisää odotellaan!

Kurjasti kävi tuolle yksilölle! (vaahtera?) Kannattaa muuten tosiaan kylmä käsitellä ne jumaltenkukan siemenkylvöt… tulos on huomattavasti parempi ja kukintaa kannattaa odottaa vasta ylivuotisilta taimilta…!!!

Hei kuparipannu ja tervetuloa!

Mukava kun aloitit oman kuvagallerian:)

Ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä on aivan liian kadehdittavan hieno aloitus gallerialle; täydellisen näköinen kasvarialue heti kärkeen;)

Ihana seurata varmasti jatkossakin kuviasi.



Mikä puu koki noin kovan kohtalon?


Kiitokset kommenteista! Se puu oli joku vaahtera, sellainen pienilehtinen, ehkä mongolianvaahtera. Aika hyvin arvattu pelkästä lumisesta rungosta

Kevät on ihanaa aikaa. Enpä olisi uskonut näiden kukkien nousevan enää toisen talven jälkeen. Luulin, että pihamme maaperä on liian savinen ja märkä kevätkurjenmiekalle. Kevätkurjenmiekka

Viiniköynnöskin selvisi ensimmäisestä talvestansa kasvihuoneessa. Alkukeväällä huolestuin, sillä kasvarin ovi oli jäätynyt kiinni, ja huoneessa oli selvästi jo lämmintä, sillä kattoluukut olivat vähän auenneet. Viiniparka ei saanut mistään vettä, sillä eihän sen päällä ollut lunta, joka olisi sulanut. Kun lopulta pääsin kasvihuoneeseen, huomasin, että multa oli ihan pölyävän kuivaa. Kastelin kovasti, ja jännitin mitä köynnökselle on mahtanut tapahtua. Kaikki näyttää olevan kuitenkin kunnossa, ja lehdet puhkeavat minä hetkenä hyvänsä!

Voihan veljet ja veljenpojat miten upea kasvimaa! :open_mouth: Mitä sulla on noilla käytävillä soran alla?

Kiitos Hankalin :slight_smile: Kasvimaalla sorakäytävien alla on juurimattoa, ja sen alla muistaakseni ihan vain sitä perusmaata/multaa. Soraa on vain ohut kerros, mutta hyvin se on pysynyt paikoillaan (olen oikein yllättynyt). Jotkut rikkaruohot yrittävät sinnikkäästi kasvaa ohuessa sorassa, mutta ne on helppo nypätä pois, kun juuret ovat ihan pinnassa, eikä ole tiivistä maa-ainesta, johon ne olisivat päässeet juurtumaan tiukkaan.

Kivat karkkivärit näillä kukilla

Vuokkoja ja tulppaaneita