En ole leikannut. Kääpiöhopeakuusena tuon ostin syksyllä 3-4 vuotta sitten. Aika varjoisassa kasvaa pohjoispuolella taloa, johon aurinko paistaa iltapäivästä. Kasvualustassa paljon maatunutta suoturvetta ja vähän savipitoista multaa. Noin 3-5 senttiä tulee vuodessa versoille mittaa, korkeutta ei kasva juurikaan.
Hopeakuusemme oli kasvattanut kaksoislatvan entisen omistajan aikana, viime kesänä sen sitten leikkasimme pois. Nyt tänä keväänä siistin tuota kuusta hiukan sivuiltaan, mutta mielestäni tuo hujoppi latva pilaa koko kuusen, voisiko sen napsata poikki? En halua että kuusi kasvaa isoksi, koska meidän pihassa on paljon muitakin jo täysikasvuisia puita. Olen toisaalta miettinyt koko kuusen vaihtoa eriin lajikkeeseen.
Meillä on naapuri katkaissut muutamasta kuusestaan latvan n. kahden metrin korkeudelta. Ajatuksena on varmaan ollut pitää puut matalina niin että eivät varjosta. Kyseiset kuuset ovat tosi hyväkuntoisia mutta kyllä latvan katkaisu minun silmissäni armottaa pilaa havupuun. Naapurin kuuset yrittävät kasvattaa ylimmistä jäljelle jääneistä oksista uutta latvaa. Samassa puussa on siis useita kilpalatvoja.
Jos sinun kuusesi olisi minun pihallani, tekisin varmaan kerralla väkivaltaisen ratkaisun ja kaataisin sen pois. Juurakkokin on kohtuullisen helppo kaivaa ylös kun puu ei ole tuota isompi. Brutaali menettely sen vuoksi, että kuusi ei ole kovin komea nykykunnossa (anteeksi töykeä mielipiteeni). Käsitykseni mukaan havupuita on vaikea saada komistumaan jos ovat päässeet ränsistymään. Havut kasvavat vain oksien ja latvan kärjestä, siis eivät verso silmuja lähempää runkoa niin kuin monet lehtipensaat.
Joskus (harvoin) näkee onnistuneita kuusiaitoja, jotka on onnistuttu pitämään matalina mutta tiheinä. Näissä ohjeiden mukaan latva katkaistaan vasta aidan tavoitekorkeudelta. En usko, että myöhemmällä iällä aloitettu kuusen leikkaaminen voi johtaa hyvään lopputulokseen.
En minäkään kyllä tuon kuusen ulkonäöstä tykkää, taidan kaivaakin sen pois, ja laittaa tilalle jonkun kivan pylväshaavan tms. Meillä on tosiaan iso projekti menossa tuon pihan suhteen, pitäisi miettiä sellaista ryhdikkyyttä siihen. Entinen omistaja on vain laittanut puita sinne tänne ja pari pensasta. Se suunnittelu onkin tässä vaikeinta, kun ei oikein tiedä mitä tekisi eikä raskisi suunnittelijaakaan käyttää, kun on taloremonttikin yhtaikaa päällä.
Roosamarika, kyllähän tuo latva tuosta tuuheutuu, jos puun olosuhteet pysyvät kunnossa.
Jos pihallasi on puita siellä ja pensaita täällä, istuta niiden väleihin lisää puita ja pensaita sekä perennoja Etsi kohtia, mihin kannattaa perustaa suurempi istutusalue ja löytyy syy vähentää nurmikkoa.
Siirsin tähän omaan paikkaansa muualla harhailleen viestikokonaisuuden (4 kpl yllä). Viestien alkuperäinen kirjoitusajankohta on huhtikuussa 2007. Siirrettäessä viesteihin muuttuu kirjoituspäivämääräksi siirtopäivän päiväys. Siirretyt viestit on helppo tunnistaa punaisesta "siirretty" -tekstistä.
Ostin kuusen Picea pungens Glauca. Puun suomenkielinen nimi ei kuitenkaan ole hopeakuusi vaan sinikuusi. Googletettuani olen löytänyt sekavaa tietoa. Kummastakin: Pp Glaukasta ja Pp Hoopsiista käytetään sekaisin nimityksiä hopea- ja sinikuusi. Joten kumpaa suomenkielistä nimeä yleensä käytetään kummasta tieteellisestä nimestä? Ja mikä siis on ostamani puu?
Ja sitten vielä, mikä varsinaisesti on hopea- ja sinikuusen ero? Neulasten värierosta olen lukenut, mutta ostamani kuusen lapussa lukee, että "puu on siemenlisätty, joten neulasten väri saattaa vaihdella", joten siitäkään ei voi päätellä mitään.
Hämärää hommaa sanon minä (ja sopii siksi mulle) =)
Picea pungens, okakuusi
P.p ‘Glauca Globosa’, pallohopeakuusi
P.p ‘Glauca’, ‘Hoopsii’, ‘Moerheim’, hopeakuusi
P.p ‘Koster’, ‘Thomsen’, sinikuusi
oho, olipas se nopea vastaus, kiitos!
Nyt vaan mietin, että uskonko suomen- vai latinankielistä nimeä?
Eli onko puuni P.p Glauca, jolloin suomenkielien nimi on väärin vai onko se sinikuusi, jolloin tieteellisestä nimestä on jäänyt P.p Glaucan perästä 'Koster' pois?
hopeakuusi suomenkieliseltä nimeltään… jos kerran lapussa luki P.p ‘Glauca’
Selvä juttu, näin mäkin asiaa ajattelin.
Hopeakuusi -okakuusi herätti minut ottamaan hänestä kuvan Jussinpäivänä, kun se näytti niin pehmeälle.
Totuushan on, että neulaset ovat terhakkaan piikkiset.
kaiketi tuo Picea pungens ‘Glauca’ on sinikuusi vaikkakin siemenlisätty sellainen… siemenkylvöistä syntyy sekalainen seurakunta erilaisia sinikuusia! Nuoa erilaiset nimetyt sini- ja hopeakuusilajikkeet ovat kuitenkin lisätty ‘varttaen’ ja ovat identtisiä kopioita toisistaan… siis Hoopsii, Koster, Glauca Globosa jne.
Mitä mieltä olette? Aikomukseni on poistaa tuo kuusi, koska on kasvanut tuohon paikkaan liian isoksi.
Onnistuisiko siirto, vaiko juuresta poikki? Korkeutta alle pari metriä.
Todella kaunis kuusi, yrittäisin säästää Siirtämisestä ei tetoa..
Kyl minä koittaisin siirtää, on sen verran tuuhea ja hyvännäköinen. Jos typistäisi nyt juuria niin voisikohan syksyllä siirtää? Ei sillai kokemusta eikä takuuta mutta jos muuten kaadetaan niin voisihan sitä kokeilla?
Mielelläni kyllä siirtäisin, koska on se aika komea. Muutenkin vähän arveluttaa onko oikea ratkaisu sen poistaminen.
Juu jollei ole pakko poistaa niin anna ihmeessä olla! No mites sitten typistäminen, joka kesä leikkaa jokaisesta kerkästä puolet pois niin pysyy pienempänä, niinkuin vuorimännyistä ja kuusiaidasta Kauhia homma mutta ovat sellaistakin tehneet ja kuusi kasvanut hitaammin mutta tiiviinä ja tiheänä. Kylläpä nyt olevinaan älykästä ideaa minulla pukkaa…
Kannattaa siis vielä poistamista miettiä niinkuin hoyabella ehdotti,jos arveluttaa. Ja suunnitella toiminnot ja ympäristö niin, että kuusen voi säilyttää jos vaan mahdollista.
Täytyy vielä miettiä. On vaan tullut sellainen ajatus, että pitäisin tuon matalana, niinkuin se alunperin on ollut suunnitemissakin. Kuusen tausta, joka on sisäpihaan päin ei ole noin kaunis kuin tuo kadullepäin(etelään) oleva puoli. Paljastaisin mielelläni ne kauniit luonnonkivet,jotka ovat kokonaan peittyneet kuusen helmoihin.
Mietin juuri tuota typistämistä, jota Heksu ehdotti, mutta olisikohan nyt oikea ajankohta tehdä se. Vuorimännyt ainakin typistetään ennen juhannusta yleensä.