Voisi kuvitella että nyt voisi typistää, eikös kuusiaitaakin leikata näihin aikoihin?
Mahtuuko niitä luonnonkiviä siirtämään näkösämmälle ja entäs jotain muuta istutusta, katajaa, tuijaa kuusen vähemmän edustavalle puolelle?
Se kun on justiinsa etupihalle päin se huonompi puoli. Siinä samassa keitaassa on kyllä tosi kaunis keilakuusi, laakakataja ja vielä sulkariippahernepensaskin, jonka leikkasin keväällä. Nyt näyttää siltä, että uudet lehdenalut kuivuvat kokonaan, joten se on nähtävästi poistettava. Otan huomenna kuvan vastakkaiselta puolelta. Jospa saisin täältä lisää vinkkejä ja ratkaisuja pulmaani. Kiitos tähänastisista kannaotoistanne.
Tässä se kuusen taustapuoli on nyt kaikessa sekavuudessaan kuvattuna..Tuon keilakuusen aion jokatapauksessa jättää. Sitten tuo riippasulkahernepensas, jonka keväällä leikkasin, se näyttää olevan entinen. Lehdenalut kuivuneet, joten se on poistettava. Vielä jos tuo kuusikin häviää, niin jäljelle jää tuo keilakuusi ja lamokataja ja luonnonkivet, jotka ovat nyt peitossa. Kivien lomaan sitten jotain matalaa ja kaunista, mutta mitä? Kuuselle olisi hyvä paikka toisaalla tontillamme, jos vaan rohkenen ryhtyä siirtohommiin.
Mun silmiini pomppas heti tuo kuollut sulkahernepensaan “jäänne”. Olisi hieno kiipeilypuu jollekkin köynnökselle ainakin siksi aikaa kun pysyy pystyssä 
Minulle on myös tullut mieleen,että ainakin runko-osan vois toistaiseksi säilyttää. Hyvä linnunlautapaikka talveksi.
Jäännettä voisi oikeasti käyttää köynnöstelineenäkin ja linnunlauta sinne mukaan Jos kuusen jättäisi, voisiko tällä puolella olla esim. toinen tuollainen matala kuusi ja kuitenkin myös perennaa ja kiviä? Minä sitä vielä vaan mietin, että onhan tuo talvellakin ihan hyvä tuo kuusi tuossa…
Menisikö kivien lomaan suikeroalpia, pikkutalviota tai muuta suikertelevaa maanpeitettä?
Jollei ole kauhea kiirus, voisi kuusen siirtovalmistelun aloittaa nyt ja parina vuonna typistää juuria jolloin sitten kestää siirronkin ehkä hiukan paremmin.
Täytyynee kai vielä miettiä kuusen kohtaloa, mutta jotenkin on alkanut tuntua siltä, että haluaisin tuohon matalampaa kasvustoa. Tuon keitaan vieressä oikealla on tosi iso vaahtera, joka hiukan näkyykin kuvassa.
Vaahteraa en hauaisi poistaa,koska siitä saa helteillä sopivan varjon etupihalle. Kiitos mielipiteistänne asiaa kohtaan.
Siskollani on noita kuusia kolme kappaletta etupihallaan ja ovat kasvaneet todella suuriksi. Keväällä kaadettiin yksi puista, koska tosiaankin puut olivat hurahtaneet kasvamaan kovaa vauhtia jättiläisiksi ja veivät suuren tilan. Eli tuo kuusesi kasvaa niin suureksi, että kohta se peittää koko tuon ympyräalueen ja enemmänkin. Kannatan sen siirtoa vielä tässä vaiheessa, kun se on suht. pieni, jos vähänkin emmit, onko tuo sille hyvä paikka. Olisiko kuitenkin syksy parempaa siirtoaikaa?
Voin ottaa kuvankin, jos haluat nähdä, kuinka suureksi tuo hopeakuusi todellakin kasvaa. Se pysyy alhaalta asti tuuheana, ja oksat ovat jämäköitä. Kaunishan se on, mutta kaunein kasvaessaan ihan yksinään.
Meillä hopeakuusi aikoinaan on istutettu etupihalle pienenä, ensin varrottu monta vuotta koska kehtaa laittaa jouluvalot siihen, sitten se on palvellut monena talvena valontuojana, nyt on se ongelma että valoja ei saa enää latvaan, ylin kohta mihin ylettyy tikkaiden+ "omenanpoimintakepin" kanssa jää tuonne reilun metrin latvasta..
Kiitos memuli kun luot uskoa, että siirtoon rohkenen ryhtyä, senkin uhalla, ettei onnistu. Ehkä sitten vähän syksymmällä, tai ainakin sateisenpaan aikaan.
Isoiksi kasvavia havupuita harvoin esitellään tai mainostetaan missään. Nykyään keskitytään vain kaikkiin minikokoisiin. Harmittaa.
Minun tekee kovasti mieli hankkia pikku hiljaa toinenkin hopeakuusi tai jokin saman tuntuinen havupuu, sillä ensimmäiseni on menestynyt hyvin paikassaan ja on todella nätti kesät talvet. Tuolle ensimmäiselle kylläkin sattui erittäin hyvämultainen kasvupaikka ikivanhan juhannusruusuaidanteen päästä, mihin vuosien saatossa oli muodostunut ihanan muruista multaa. Tänä kesänä en enää kuusta ole erikseen kastellut kuin kahdesti.
Tänään taas ohi mennessäni ihailin melko lähellä sijaitsevaa joulukuusitilaa. Siellä kasvaa jotain kauniita hopeapuitakin.
Ostin kesällä pallohopeakuusen ja istutin sen kukkapenkkiin. Tietenkään sen ei pitäis menestyä täällä Lapissa, mutta enpä ole ennenkään vyöhykesuosituksia uskonut, katsotaan miten käy. Kertoilen sitten ensi kesänä miten kävi, ja kannattaako muiden sitä hankkia näin pohjoiseen (oli kyllä niin suolaisen hintainen, että kovin montaa yritystä en tuhlaa)
MoonRiver, ehkä pallokuusi kannattaisi jotenkin talven lumikuormia vastaan suojata tuilla?
Omaa hopeakuustani muistan ensimmäisen talven jälkeen vahtia ikkunasta ja käydä ajoissa tiputtamassa painavat lumet sen oksilta. Puuni kerkesi vähän taipua, mutta toipunee vielä siitä.
Ehkä tukematon pallokuusi taipuu paksun lumen alla littanaksi?
Tai toinen tapa on tukea oksat lumella tiukkaamalla lunta oksien alle tueksi. Näin teen omalle pallolehtikuuselleni. Mutta aina on vaara, että lunta tuleekin kerralla niin mahdottomasti, ettei ehdi lunta tumppaamaan. Samoin äitini suojaa oman liuskalehtivaahteransa vai mikä se nyt on ( sellainen kääpiö kuitenkin).
Kiitoksia vinkeistä Sand ja RitvaL! Eipä käynyt minun pienessä mielessä tuo oksien “suojaaminen”.
On se hyvä kun kuulee muiden kokemuksia, niin ei tarvitse kaikkia erehdyksiä itse käydä läpi.
Meillä mies hitsasi harjateräksestä ‘kodat’ mitkä toimivat talvella suojana. lähinnä ettei talvella vahingossa kävele päälle tai törkkäise lumikolalla, mutta estävät hyvin myös paksun lumen muodostumisen. Ja kevättalvella laitan varjostuskankaan niiden varaan.
Pallohopeakuusi meni loistavasti talven yli 6-vyöhykkeellä.
Ostin tänään hopeakuusen, nyt pitäisi vaan saada se maahan!
En tiedä mitä vyöhykkeitä hopeakuusille suositellaan, mutta vuosikausia on mennyt vitosella pari yksilöä ja nyt ostin pallohopeakuusen. Lumikuormaan kannattaa miettiä ratkaisuja varsinkin pallomallin kasvajille.
Pallohopeakuusi P. pungens ‘‘Glauca Globosa’’
