Sanokaas viisaammat, kumman latvan annan kasvaa ja kumman poistan? Viisi vuotta vanha tämä kuuseni, ja ainakin kaks kertaa jo tehnyt uuden latvan. Runko on ihan mutkanen. Välillä mietin, että millanen siitä kasvais, jos en enää katkois tuplalatvaa?
vasemman puoleinen on enemmänlatvan oloinen, mutta oikeanpuoleinen tuuheampi.
Sivuun lähtevä latva veks vaan. Nättiä siitä ei tuu jos on kaks latvaa tuolta korkeudelta lähdössä.
Tässä tuore kuva sivun ylhäällä olevasta pallohopeakuusestani.
Sinikuusi-palstalla on kuva tästä pilarisinikuusestani (Picea pungens 'Iseli Fastigiata') kolmen vuoden takaa. Nyt kuusi on jo n. 3 metriä korkea eli kasvua on tullut huimasti. Tämä hopeakuusi-palsta ja tuo sinikuusi-palsta ovat muuten päällekkäisiä, sillä Picea pungens (eli okakuusi) sisältää sekä sini- että hopeakuuset. Itse asiassa ei ole olemassa erikseen sinikuusta ja hopeakuusta, vaan ne ovat sama asia. Väriskaala vaihtelee hopeasta siniseen, ja sinisiä kutsutaan usein sinikuusiksi ja hopeanvärisiä hopeakuusiksi, mutta kyse on siis saman lajin väriskaalasta. Nämä palstat kannattaisi siis yhdistää.
Kiitos huomiosta Meritähti 
Suljin sen toisen rinnakkaisen Picea pungens-ketjun ja muokkasin tämän ketjun otsakkeen. Keskustelu jatkuu siis tässä ketjussa.
Hopeakuusesta sanotaan, että se tarvitsee runsaasti valoa. Kasvupaikaksi suositellaan aurinkoista tai "kevyttä varjoa". Jossain sanotaan myös, että "vähäinenkin varjostus haittaa kasvua". Jos kasvupaikka on kuitenkin valoisa, sietääkö kuusi varjoa? Toisin sanoen jos varjostava tekijä sijaitsee riittävän kaukana kuusesta.
Haluaisin istuttaa hopeakuusen paikkaan, johon lankeaa parin isomman puun varjo arviolta koko aamupäiväksi. Iltapäivästä eteenpäin kuusi olisi täysin aurinkoisessa paikassa. Vapaata tilaa kuusen ympärillä olisi reilusti joka suuntaan.
Todennäköisesti pärjää, eihän se mikään paahdekasvi varsinaisesti ole. Riittävä juuristokosteus saattaa olla oleellisempi tekijä, ja noissa oloissahan se saa pilvisinäkin päivinä runsaasti hajavaloa.
Värimuunnoksista ajattelen aina niin, että kasvin yhteyttävän pinnan vihreys kertoo krorofyllin määrästä joka vaikuttaa yhteyttämisen tehokkuuteen. Kaikki muut värit kertovat siitä, että yhteyttäminen eli ravinteiden valmistus on heikkotuottoisempaa. Sen takia esim. monet variegata-lajikkeet ovat vähemmän variegatoja varjopaikoissa, kun pyrkivät kehittämään enemmän klorofylliä kompensoidakseen valon puutetta.
Minulla sinikuuset ovat pärjänneet erinomaisesti täydessä paahteessa. Edelliseen kysymykseen liittyen olen sitä mieltä, että iltapäivänkin aurinko riittänee hyvin. Kirjoissa sanotaan, että jos ne kasvavat liian varjoisassa, neulaset varisevat ennen aikojaan ja kasvusta tulee harvaa. Myös sininen väri voimistuu auringossa (varjossa kasvava muuttuu vihreämmäksi).
Laitan tähän tuoreen kuvan pilarisinikuusestani P. pungens 'Iseli Fastigiate', joka on kasvanut 7 vuodessa 4-metriseksi. Sen alla on tuore kuva pallohopeakuusena (P. pungens 'Glauca Globosa') ostamastani puusta, joka saattaa kuitenkin olla 'Fat Albert' tai joku muu. Se on nyt 7 vuoden jälkeen 230 cm korkea ja 200 cm leveä. Molemmat olivat 7 vuotta sitten alle puolimetrisiä.
Pikkuinen pallohopeakuusi on todella suloinen uusien vuosikasvujensa kanssa. 
Isännän uusi kaveri, riippasinikuusi.
P.Pungens “The blues”
Pallohopeakuusena P. pungens ‘Glauca Globosa’ myyty kuusi, joka osoittautui kyllä joksikin muuksi lajikkeeksi.
Pilarisinikuusi P. pungens ‘Iseli Fastigiata’.
Kyllä se voi silti olla pallohopeakuusi.
Ne tekevät kaikki aika hyvinkin latvaa vartuttuaan.
Ja perimästä riippuen kasvavat nopeammin tai hitaammin.
Tuollainen latvallinen versio minullakin on , tosin nuorempi ja pienempi.
Ja kun kuvia katsoo glauca globosa nimellä aika isoja kuusia ovat varttuneena niissäkin ja ulkomailla vielä leikkelevät kuusia ahkerasti.
Ai jaa, luulin, että pallohopeakuusen maksimikorkeus on noin metri. Tämä on jo ainakin 4 metriä. Täytyypä tutkia kuvahakua. Kiitti vinkistä!