Onko kellään ylimääräisiä taimia tai tietääkö mistä saisi? Mielellään Suomessa kasvatettuja, että menestyisivät paremmin. Olen vuosia etsinyt täältä Savon seudulta, mutta missään ei ole myytävänä. Olen tekemässä ryhmää tuonne pellonlaitaan ja nämä olisivat ajanoloon todella kauniita.
Kiitos sinulle. Laitoin heille emaiin ja nyt odotellaan. Voihan olla että mies menee sinnepäin työmatkalle niin voisi hakea.
Kun saat vastauksen niin laittaisitko tietoa palstalle? Yritin jo pari vuotta sitten metsästää niitä mutta mistään ei saanut...
Vuorelan Puutarha vastasi äsken näin:
"Meillä on myynti vain täältä raumalta.lähetys onnistuu ''parhaiten'' matkahuollon kautta,täysin ostajan vastuulla jolloin rahtikulut on suurinpiirtein 15-20,-.kuusen koko on 100-120cm ja hinta 74,- ja meidän lähetyskulut 8,- eli yhteensä 100,- tietämissä. terveisin Mika Salomäki"
Pitää minun kysyä josko mies menisi sinnepäin työmatkalle ja toisi tullessaan - on nuo kulut muuten aika isot.
Kysäskääpä nyt vielä muutkin taimistot, mitä googlella löytyy. Sivulta kaksi löytyi ainakin:
Ilolan taimisto (www.ilolantaimisto.fi)
Blonmqvist
Lakeuden Vihertaimisto
Multa löytyy aitoa suomalaista picea abies f. pendula surukuusta, mä lisäilen niitä keväisin 100-300 kpl ja menevät kuumille kiville..ja halvalla lähtee!!! eli jos kiinnostaa niin ottakaa muhun yhteyttä sähköpostitse: janne.ikola@luukku.com
Mäntsälän kulmilla asuvat! Mikä paikka lienee, Porvoosta tullessa vasemmalla puolella kuusikko, jonka reunassa istutettu(?) rivi surukuusia?
Tarkoitat varmaan tuota tien nro 25 varrella olevaa esiintymää Mäntsälästä Hyvinkäälle päin? On luonnonvarainen kanta.
http://www.metla.fi/julkaisut/mt/670/pa-pendu.htm
Kiitos, juuri sitä! En ohikiitäissäni ehtinyt havaita kuin ne tien vieressä olevat. Hienot!=)
mikä on pohjoisraja surukuusen menestymiselle. olen itse 6 vyöhykkeellä ja täällä menestyy monet 5 vyöhykkeen kasvit.
Profiilinumero 158517, kävisitkö lisäämässä itsellesi nimimerkin, se kuuluu tehdä. Tapahtuu tuolla oma-profiili-kohdassa. Sen jälkeen tervetuloa tänne keskustelemaan
Jos vielä laitat siihen esille paikkakunnan jossa vaikutat, se helpottaa useassa tapauksessa jutustelua. Ja kasvuvyöhykekin olis kiva (sille ei ole omaa paikkaa siellä, mutta laita vaikka kohtaan “maa”).
Sain kolme surukuusta. Saas näkee kuinka menestyvät. Rentous on jo nyt silmiinpistävää vaikka ovat vasta 7 v. Kauniita ja hauskoja.
Seuraksi sopisi yksi käärmekuusi. Mistähän sen löytäisi?
Istutin metsään surukuusen eli pylväskuusen P. abies ‘Pendula’, jonka oksat riippuvat alaspäin.
Tyttären surukuuset viime viikolla kuvattuna.
Tuo keskimmäinen on aina ollut vähän vähemmän “surullinen” kuin muut.
Ja siitä katkesi latva pitkältä poikki muutama vuosi sitten myrskyssä, niin olemus kärsi siitä vielä lisää.
Vasemmalla pilkistää dahurianlehtikuusi, lehtikuusen haluan kyllä vielä johonkin.
Tässä sama poppoo toisesta suunnasta kuvattuna tänään.
Tuo keskimmäinenkin onnistui tehdä itselleen uuden latvan katkenneen tilalle.
Oikealla näkyy paremmin myös tuo dahurianlehtikuusi, tai itse asiassa niitä on 2 , mutta toinen on tuossa metsänrajassa niin ei näy.
Lehtikuusen takaa pilkottaa koreanpihta ja kauempana lännenpihta.
Tuo lehtikuusi on niin suloinen, että mun on pakko keksiä täältäkin paikka lehtikuuselle, vaikka vain pienelle riippasellaiselle.
Tämän kuvan havut on kaikki istutettu pieninä alkuina n.20 vuotta sitten.
Kun istutin viime vuonna surukuusen metsään (ks. yllä) muiden kuusen erikoismuotojen ohella (käärme-, kulta- ja purppurakuuset), niin heti istuttamisen jälkeen peurapukki oli kaatanut sen kumoon. Huomasin sen vasta viikkoja myöhemmin, ja koska paakku oli paljaana, juuret olivat ehtineet kuivua. Luulin sen toipuvan, mutta hellekesä taisi olla liikaa ja se kuoli. Istutin sen tilalle uuden surukuusen ja laitoin ympärille suojaverkon. Eka kuva on pihalta Espoossa ja toka metsästä istutuksen jälkeen.
Tyttären surukuuset on kovasti venähtäneet viidessä vuodessa. Tässä kuva maaliskuulta.
Voi että minä sitten tykkään näistä.