Haluttais istuttaa kuusi pihan aidan pohjoispuolelle. Kasvaako kuusi kituliaasti, jos se on aika tiiviin lauta-aidan varjossa? Syreeni tuossa aikaisemmin kasvoi, mutta aita on rakennettu vasta sen jälkeen, kun syreeni oli jo aitaa korkeampi, joten se on saanut runsaammin aurinkoa. Kuusi saisi siis vain aamu ja ilta-aurinkoa jonkin verran.
Entäs onko kuusta mahdollista typistää jatkuvasti niin, ettei se missään vaiheessa pääsisi yli 1,50m korkeammaksi? Emme nimittäin tietenkään halua suuren kuusen varjostavan pihaa eteläauringolta liiaksi. Kuusi olisi niin oivallinen tiheikkö linnuille ja mukava vihreä elementti talveksikin.
Minäpä jatkan höpöttelyä itselleni 
Olen tässä eilisillan ja tänään tutkiskellut noita havukasveja ja tulin semmoseen tulokseen, että japaninmarjakuusi olisi oikein sopiva ja mukava kasvi tuohon paikkaan. Olen katsellut kuvia jne, mutta en oikein ole saanut selville kuinka leveäksi se mahtaa tulla? En haluaisi mitään kovin honteloakaan kuusta. Entä onko kenelläkään kokemusta siitä, miten nopeakasvuinen puu on?
Minun piti tähän höpötellä aiemmin, mutta unehtui. Sitä meinasin, että aidan varjossa saattaa kuusi kasvaa toispuoleiseksi mutta että kyllä sitä voi typistää.
Taxuksia on erilaisia, taitaa kartiomuotoinenkin löytyä. Minulla on T.baccata vissiin, sellainen pienineulasinen ja hirmu hitaasti tuntuu kasvavan. Mutta sitähän voi kyllä leikata, jos alkaa tulee liian suureksi. Itse miellän ne kyllä aika hidaskasvuisiksi mutta hyviksi varjoisaan paikkaan.
totta, hidaskasvuinen on marjakuusi
Kuusi kasvaa varjossakin, tai hajavalossa. Varsinkin jos juuristokilpailua ei isommin ole.
Kuusen leikkauksesta kannattaa etsiä tietoa esim. Joulupuu -seuran sivuilta. Mitä enemmän leikkaat alusta alkaen, sitä paremmin pysyy kontrollissa.
Marjakuuset kasvavat usein monihaaraisina ja pensastavina. Leikkauksella marjakuusenkin muotoon voi vaikuttaa.
Itse himoitsen pihaani Japanin hemlokkeja, joissa mielestäni yhdistyy kuusimainen kasvutapa ja marjakuusen neulaston väri sekä sirous.
Tällaista en ole ennen nähnyt.
No ei metsässä ole kyllä tullut vastaan, mutta tuossa meidän vanhassa kuusiaidassa, jota ei ole vuosikausiin leikattu, on vähän tuon sorttista sillä kohtaa, mistä aikoinaan on leikattu. ei sielläkään kyllä noita pikkuoksia ihan noin paljon ole minkään isomman oksan tyvessä.
Jos mahtuisi pihaan havu niin tämä se ehkä olisi. (laakakatajan kanssa:)
Tosi kaunis, olisi sopivan kokoinenkin.
Hmm, jos kaatais tuon 20 vuotta sitten istutetun kuusen pois (ja repis kaikki juuret jne) ja istuttaisi tuollaisen pihaan.
Siis jos isäntä kaatais.
Paitsi että ei noin suureen työhön suostuis.
Laitan tänne ongelmaa kuusiaidasta, kun ei löydä hakemalla neuvoa?!
Alkukesästä ja jo viime talvena vanha (n30v)kuusiaita on tiputtanut lähes kaikki neulaset, vain uusi kasvu on viherää, eli ei ole kuollut, mutta on ruma!
On niin korkea,leveä ja ahtaassa paikassa ettei voi antaa kasvaa leveyttä, niinpä kai moottorisaha vain käyttöön ja pois koko aita.
Mutta miten kannot, voiko ne jättää vain lahoamaan ja taitavat aika pian lahotakin?
Tarkoitus on laittaa puutarha verkkoaita nyt tilalle (naapurin koirien esteeksi, etteivät pääse meille ) ja tämän kantorivin eteen harvakseltaan sellaisia pensaita ym, joita ei tarvi muotoleikata!
Ei ne mitään kovin nopeita lahoajia ole, ei ainakaan neljässä vuodessa ole tullut mitään havaittavaa muutosta, mutta jos sinne juurten väliin nyt jotain koloa pensaille saat kaivettua, niin ei ne siellä nyt kauheasti kai haittaa.
Mä en kyllä ole menestynyt tämän mun ikivanhan kuusiaitani kanssa. Oikein hirvittää, kun nyt ilmeisesti se viimeinenkin pätkä kaatuu syksyllä, että mitä saan siihen kasvamaan, se kun on paraatipaikalla ja tuulensuojaistutus on aivan pakollinen. Tästä uudesta paikasta kyllä saadaan kannot revittyä pois, mutta tuo edellinen oli ahtaudessa. Ukko kyllä nyt selvitti asiaa ja olisi sellainen pieni kantojyrsijä kuitenkin löytynyt, että olisi mahtunut ahtaammastakin välistä kulkemaan. Jos vain sellaisen saat sinne jotenkin, niin kyllä suosittelisin niiden kantojen poistoa. edes osittain, koska niitä on kuitenkin aidassa aika tiheään. Jos käy niin kuin mulla, ettei mikään tahdo ruveta kunnolla kasvamaan, kannot näkyvät pitkään.
Pihan puolelle meillä ne uudet pensaat sopii kasvamaan ja kannotkin jäävät ison ojan reunaan, aikoinaan ollaan liian lähelle isoa ojaa kuusiaita laitettu. Suojana tuo aita on ollut ojan reunassa ja näköesteenä.
Mitä pensaita olet ajatellut kuusien tilalle? Mulla on kyllä melkein jo jotain suunnitelmaa valmiina, mutta ideat ovat silti tervetulleita, mulla kun ei olisi nyt varaa epäonnistua, on saatava heti kunnolla kasvamaan.
Saman tein kysyn, että jos suuresta kuusesta on leikattu huonot alaoksat pois, niin mitä olette sinne alle laittaneet kasvamaan? Nyt sinne tulee sen verran valoa, että ainakin rikat, koiranputket, lähinnä ovat ruvenneet rehottamaan, taas parhaalla paikalla. Kuusen kaataminen on vähän työlästä kaikkien rakennusten ja sähkölinjojen takia ja tietysti pahemmaksi aina menee mitä suuremmaksi se tulee, ei se vielä taida käydä raatihuoneelle joulukuuseksi, mutta pian. Yrittäisikö sen alustaa vielä jotenkin laittaa, vai kaatasiko pois samassa rytäkässä kuin sen aidankin.
Minulla on jo valmiiksi kasvamassa aika isoja korallikannukoita muutama ja lumimarjapensas on huonossa paikassa, jonka siirrän. Teen sellaisen aidanteen vähän kaikenlaista keskemmälle pihaa, meillä on jo aika pitkästi sen tapaista aidannetta toisaalla, joten jatkan samaan malliin.
Ison kotikuusen alle meille laitettiin isoja kiviä ja niiden väleihin vähän multaa ja kivikkokasveja. Niin on mennyt vuosia ainakin toista kymmentä;)
Me asumme maalla, aidanteen takana on naapurin metsää ja tuon kuusiaidan takana on peltoa. Kaikkineen kuusiaita on n 20 m ja jo osassa päällä kasvaa omenapuu, joten en aijokaan siihen mitään suoraa aitaa enää laittaa, kuin koirille este puutarhaverkosta, jota on jo kuusiaidan vieressä nytkin. Omat koirat eivät mene kuusiaidan läpi, mutta naapurin pikkukoirat pääsee:)
Kiertelin tuolla pihalla, ja huomasin että minullahan on viisi hyvän kokoista syreeniä tuolla kasvamassa, niistähän saa jo tosi pitkästi aitaa kuusiaidan tilalle. Laitan ne tarpeeksi harvaan, että saavat vapaasti kasvaa!!
Syksymmällä moottori saha vain käyntiin ja kuusiaita nurin ja isoissa paakuissa nuo pensaat kantojen eteen, niin kai se siitä?
Tällä viikolla kuusiaita kaatuu!!
Naapuri on tehnyt omassa metsässään harvennustöitä ja sieltä joku hakee hakkeeksi oksat ym, samaan kadotukseen saadaan tuo kuusiaita menemään!!
Ja vielä naapuri kaataa sen, kun mies ei oikein sairautensa vuoksi saa kaadettua!
Ostin “Kyläkaupan” puutarhamyymälän loppuunmyynnistä puutarha aitaa, joka nyt pitää laittaa esteeksi koirille tuon puolikuolleen kuusiaidan tilalle.
Nyt se on nurin, ens viikolla vievät hakkeeksi!
Mikähän tällä kuusella on. Kasvaa ihan luonnossa istutetussa taimikossa. 
Monitahoinen kysymykseni sopisi varmaan hyvin ellei paremmin johonkin pihasuunnitteluketjuunkin, mutta esitän sen täällä alustavasti.
Yritän olla lyhytsanainen ja ytimekäs: Meillä on n.1000 neliön tontti. Naapurin puolella, lännenpuoleisella rajalla, kasvaa parinkymmenen metrin korkuinen (metsä?)kuusi. Tyven oksisto on pari-kolme metriä meidän pihamme puolella, on siis miltei rajassa kiinni. Vieressä kasvaa samanmoinen, joskus puolestavälistään katkottu jätti. Ja sitten meidän pihalla samassa yhteydessä seisoo kymmenmetrinen kuusi, sellainen ihan nätti, sirohko.
Olin kaatamassa pihakuustamme, sillä se varjostaa hyötylavakasvatuksiani. Muutin mieleni ja jatkankin pihan laittamista kuusien ehdoilla. Jättänen vain aurinkoisimman paikan lavan käyttöön. Muodostuu siis parinkymmenen neliön alue, johon laittaisin kuusen läheisyyttä kestävää kasvustoa - ilman juurimattoa! Siis havukasveja, lehtipensaita ja -puita, maanpeitekasveja, perennoja. Kokonaisuus saisi olla mahdollisimman luonnollisen oloinen. Mutta mitkä kasvit kestäsivät tässä?
Kuuset luonnollisesti imevät voimaa maasta ja paikka on kuivahko, karhunvadelma pärjää suht hyvin ja on siinä joku vanha viinimarjapensaskin. Kuusen aurinkoisemmalla puolella on luumupuita levinnyt naapurin puolelta pari kpl ja itse olen istuttanut kirsikan n. 5 m meidän pihapuusta kolmisen vuotta sitten. Kukkatarha alkaa n. 10 m:n päästä kuusista, siinä maa on jo multasavea.
Kestääkö kuusi maan lisäämisen juuriston päälle, jos vaikka jotain kivikon poikastakin kokeilisi?
Millaisia kasvatuksia teillä on pihakuusien lähistöllä?
Paikkaan paistaa aurinko idästä, sitten valo siivilöityy eteläpuolen naapurin koivun ja tammen läpi ja iltaviidestä eteenpäin varjoa.
Ennenkuin teet päätöksen kuusen säästämisestä, katsele millaisessa kunnossa naapurisi kuuset ovat. Onko tyvi paksuuntunut, pullomainen? Onko latvus harsuuntunut (neulasisto on harva)? Onko pihkavalumia rungossa? Onko kaarna lohkeillut? - > Nämä kaikki ovat merkkejä lahosta ja sitä seuraavista hyönteistuhoista.
Lähekkäin kasvavilla kuusilla on juuriyhteys, jota pitkin laho leviää puusta toiseen. Jos naapurin puolen puut ovat lahoja, ne voivat tartuttaa viereisenkin puun. Lahoa kuusta ei kannata säästää.
Kuusella pintajuuristo ( 80% juurista on -5 - -25 cm kerroksessa) ja se on herkkä maan kasaamiselle siihen päälle. 5-10 cm ei vielä haittaa, mutta 20 cm saattaa olla jo liikaa. Kuusen juuristo leviää kauas ja se ottaa kyllä osuutensa ravinteista sekä vedestä.