Alpi(ko?), ainakin hämää se, että tämä jo kukkii, mutta toisessa paikassa on tarha-alpit vielä nupulla. Tämä on tullut karkulaisena jonkun minulle lahjoitetun kukan mukana. 
Täällä notkumisen tuloksena tarttunut kärhöhulluus, joka on alkanut oireilemaan. Ensimmäinen kärhöni "Piilu" Pituutta sillä ei ole kuin n. 50 cm ja kukkia on jo ollut neljä aiemmin ja lisää tulee.
Miikos, sitä itsekin ihmettelin, kun nuo alkoivat kukkia availemaan. Viime kesänä jo meinasin alkaa sortteeraamaan niistä parista valkoisesta, jotka silloin kukkivat, siemeniä, että valkoinen ei häviäisi ihan kokonaan.
Tuossa oli juuri puhetta parin kaverin kanssa, että esmes valkoista lupiinia on tänä vuonna enemmän kuin yleensä. Outoa 
Voisikohan liittyä jotenkin toisiinsa? Mutta hyvä juttu, että valkoiset voimissaan
On sitten ihania kohtia liljuksen pihassa ja kasvarissa!
Minulle tuli mieleeni, että teidän ihanan kasvarin taakse voisi sopia melkoisen korkeakin japanilaishenkinen paju- tai bambuaita - tai jokin niiden tyyppinen - estämään jostain tärkeimmästä kohdasta näkymää teollisuusalueelle?
Kiitos muuten tuosta lehtosinilatva-alueesi kuvasta. Minulla on pari viikkoa ollut vadillinen niitä odottamassa keksintöä, mihin ne laittaisin, kun nostin ne pois altaan viereltä. Oma aluehan niille pitää tosiaan antaa, niin pääsevät oikeuksiinsa ja saavat rauhassa siinä lisääntyä.
Iiiiiihastuttavaa, Liljus, kasvari, käytävät, reunukset, säleverhot. Tuoppas se upea miehesi tähän koneen ääreen ja anna hänen lukea ihan itse
(Liljuksen miehelle): Olet varmasti VI vyöhykkeen upein ja uljain mies kun teit Liljukselle näin ihanan kasvarin ja niin hienolla työnjäljellä ja pieniä yksityiskohtia myöten. Ja huomaamme, kuinka tarkasti on tehty myös kasvarin ympärykset, käytävien ja kasvarin lattian nätit tiililadonnat ja upeat syvät muuratut istutusaltaat!! Koko Pentin puutarhaväki ja naisihmiset ihailee, että olisipa tuollainen ihastus pihassa ja noin kätevä mies paikalla. Vielä sitä erityisesti ihailen, että siellä VI vyöhykkeellä näin rouvalla vain persikat (tai mitkänenytolitaas)ja viiniköynnökset vihertää. Onnittelut ja hyviä hetkiä teille molemmille! Eetenin eeva
Kiitos, myös isäntä kiittää luettuaan Eetenineevan viestin.
Sand, se lehtosinilatva-alue ei alunperin ollut lehtosinilatva-alue. Siinä oli neljä vuotta sitten vielä akileijojakin, mutta olen ne kaikki siirtänyt pois. Kaikki tuo on alkanut parista taimesta, jotka sain äidiltäni neljä vuotta sitten. Takana pitäisi olla kapea polku, mutta eipä ole enää. Nyt ne jo pyrkivät leviämään viereisiin penkkeihin vaikka olen muka kerännyt siemenet pois.
Tuota teollisuusalueen näkymän peittämistä on mietitty oikein urakalla. Viimeisin ajatus on korottaa tuo maa-alue ensin samalle tasolle kuin meidän pihapiirikin on ja sitten laittaa metristä kuusta kasvamaan. Se auttaa jo jonkin verran. Tuo Bambuaita on kiehtova ajatus, mutta isäntä taitaa torpata koko ajatuksen ja taitaapi tulla melkoisen kalliiksi, kun tuota ongelma-aluetta on melkolailla ja kaikki tässä takapihan puolella. Pajuja tällä tontilla oli, kun ostimme talon, niin paljon, että joka paikka oli suunnilleen pajua täynnä ja sitä on suurella hartaudella raivattu viisi vuotta eikä siitä pääse eroon vaikka mitä tekisi. Siis enhän nyt ajattele, että tehtäisiin sellainen elävä pajuaita, mutta jotenkin on tullut inho tuota pajua kohtaan kaikissa muodoissaan niin että meillä ei ole pajuja kuin hernekeppeinä ja pääsisäisenä maljakossa.
Aina täältä pentistä löytää uusia ihania pihoja. En ole vielä aikaisemmin Liljuksen pihaa käynyt kurkistamassakaan ja nyt istun täällä kotona koneen ääressä mykkänä ihailusta . Kyllä puurtaminen kannattaa ja mikäs sen mukavanpaa kuin juoda ne kahveet välillä viihtyisyyden keskellä.
Tänään taas heiluin kameran kanssa pihalla, kun ei siellä paljon muuta voi tehdä, kun noita sääskiä riittää. Krassit kasvihuoneessa.
Lisää krasseja
Tästä tykkään. Jaksaa kukkia uskollisesti, eikä ole myyrät tai jänikset syöneet, ainakaan vielä.
Kurjenpolvetkin aloittaa kukintaa. Vuosi vuodelta pidän kurjenpolvista aina enemmän.
Kurjenpolvipenkin toinen pää. Toiseen päähän mahtuu vielä... Nuo liuskekivet odottaa paikalleen laittoa ja pihakäenkaalit kitkemistä.
Palavaa rakkautta, itse siemenestä kolme kesää sitten kasvatettu.
Luontoäiti se vasta osaa. Mesiangervot täydessä kukassa ja näky on huikaiseva livenä.
Tämä pensasmerikaali jonka jo aioin hävittää, kukkimassa, en tiedä miksi ei ole nyt syöty.
Ukontulikukka
Taas tulee kuvasaastetta. Kasvihuoneessa alkaa olla melkoinen viidakko.
Väriminttu ja pikku hiippari
Tarha-alpi ja taustalla palavaa rakkautta, joka ei pysy pystyssä sitten millään.