Me nähtiin maanantai-iltana eka joutsen, täällä Kuopion reunalla.
Pari viikkoa sitten näin ekat joutsenet läheisellä järvellä ja päivittäin niitä on nyt lentänyt tästä yli =)
Nyt tunnistamaan lintuja. Perinteinen lintuvisa on alkanut sanomalehti Karjalaisessa. Tässä linkki uuteen tunnistettavaan lintuun, on vähän piilossa tekstin joukossa lehdessä.
Kuvan lintu on pohjantikka.
Minä en sitä huuhkajaa koskaan onnistu näkemään, liekö sitten lohdutukseksi jättänyt selvät jäljet itsestään niin, että varmasti löydän. Ilmeisesti herra tai rouva on viettänyt iltaa meidän pergolan päällä. Mutta joku muu isoja kuran näköisiä kasoja tekevä lintu, ehkä, on istunut myös ikkunalaudalla, miten siihen sitten onkin mahtunut, vai olisiko lentänyt päin.
Aika meteli on pihassa, kun vieressä pitää taukoa kuta kuinkin sata joutsenta. Onneksi on sillä puolella taloa, ettei kuulu sisälle, jos aikovat yönsäkin tuossa viettää.
Pitää vielä lisätä, etten meinannut tuntea talitinttiä, kun sepä laulaakin tänä vuonna, että tsippidi tsippidi. Kuulemma kylällä vaan että 'tyy 'tyy
Pihahuuhkaja olisi loistojuttu, on se vaan niin valtava vaikken ole nähnyt kuin museossa täytettynä. Oksennuspallojako on pergolan katolle asetellut? Kuran näköinen voi olla jonkun hämärissä huuhkajaa paenneen linnun ja ikkunan törmäyksen seuraus?
Pihallani käpytikka on kuin kana, tepsuttaa hangella ja nokkii mustarastaan omenanpaloja. Mustarastaat ovat siirtyneet naapuritalon pihalle, tilhit lähteneet ja lintulauta vähällä käytöllä. Korpit sentään laulavat, lentävät yli viivasuoraan klo 17 takametsiin järveltl pilkkikaloja syötyään.
Oksennuspalloja ja muita kasoja oli pudonnut pergolan laatoille, jotain lintua oli tainnut olla eväänä. Nyt ei ole pitkään aikaan ollut sentään aterianrippeitä pitkin pihaa. Perheväki on huuhkajan nähnyt silloin tällöin istumassa navetan katolla tai voimalinjatolppien päällä. Ei kyllä ole aavistustakaan, että missä se varsinaisesti asuu.
Huuhkajan pesä: kuoppa kivikkoisessa maassa, kalliojyrkänteellä tai tuulenkaadon alla. Vaikuttaa ihan erämaan kuvaukselta eli ei ohmisasutuksen piirissä sentään ja hyvä niin sillä on kova puolustamaan pesäänsä. Käyttää kattoanne tähystyspaikkanaan ja myyrät saa kyytiä, jopa jänikset.
Tuon kuvauksen perusteella pesä on vähintään noin kilometrin päässä. Ihan erämaata ei löydy läheltä, mutta kalliota ja kivikkoa ja varsinkin niitä tuulenkaatoja on kyllä tarjolla.
Tänään olivat laulujoutsenet ilmestyneet "meidän" pellolle. Tahvo ne huomas, kun postia lähdettiin hakemaan ja murisi matalasti, mutta unohti kohta ne. Siellä ne edelleen käyskentelee.
Katselin tänään puukiipijän touhuja järven rannassa: lehahti puun tyvelle, kiipesi runkoa ylöspäin ja seuraavalle, seuraavalle. Vasta kun sain kameran esille hän häipyi. Korppi istui männyn latvassa ihan nuotiopaikan vieressä ja piti elämöintiä, kameran otettuani hänkin lensi pois.
Tänään olin vain askartelemassa. Matkalla katselin ohilentäviä ja ruokataukoilevia joutsenia. Kaikkiaan niitä oli kolmessa paikassa viiden kilometrin matkalla ja ehkä 30-40 lintua. Pari tuulihaukka ja pari töyhtöhyyppää. Ei saisi tulla kovaa takatalvea, lintuparat joutuu värjöttelemään. Niin, ei kuvia, tuliterä kännykkä toista kertaa korjaamolla.
Ruuhkaa on ollut taivaalla, isoja auroja ja pienempiä porukoita jos jotakin lajia on lentänyt yli. Pihassa on nähty mustarastas ja jopa töyhtöhyyppä.
Taas mukavaa seurantaa lintujen pesistä.
http://www.looduskalender.ee/en/node/22772
http://www.looduskalender.ee/en/node/22579
http://www.looduskalender.ee/en/node/22386
Äsken oli ensimmäinen peipponen ilmestynyt ruokinttapaikalle.
Taitaa kevät olla tullut ihan oikein.
Joko laulaa?
Eipä laula,hyvä kun huolehtii ruuan saannista.Melkein aina tähän samaan aikaan näkyy ensimmäiset peipot.Kylmää niilläkin vielä.
Räntasateinen aamu toi tilhetkin takaisin. Jonkin sorttinen ätäkki tikalla ja mustarastaalla, neljä on talvehtinut ruokinnalla koko talven.
Huomenna ajellaan mökille viemään linnunpönttöjä. Nyt ottaisin vinkkejä vastaan, millaisella narulla saa pöntöt pysymään puussa? Tai onko kellään muuten vinkkejä puussa pysymiseen.
Minä käytän rautalankaa. Poraan pari reikää pöntön yläosaan joitten läpi langan pujotan.
Koska puu kasvaa helposti rautalangan päälle, pujotan rautalankaan n.30 cm pätkän vanhaa kasteluletkua puuta suojaamaan.