(huonekasvit - lajeittain L-O - Lithops (kivikasvit) suku
Hei! Ajattelin tilata siemenvesasta tuon Lithops- suvun siemenpussin. Onko kellään kokemusta niiden siemenkylvöstä? Onko se samanlaista kuin kaktusten siemenkylvö?
ps. saa sitten laittaa muitakin hoito-ohjeita.
Tässä on pari hyvää linkkiä, jotka käsittelevät Lithops-lajien kasvattamista:
http://www.lithops.info/
http://www.lithop.supanet.com/
kiitos ja kumarrus!
Sain tämmöisen itämään. Saa nähdä, kuinka jatkossa sujuu. Siemeniä kylvetty yhteensä 16 kpl. Jostakin syystä nämä viehättävät minua. 
No niin. Nyt noita itäneitä olisi viisi lisää. Pituus kullakin taimella n. 5 mm. Hoito-ohjeita kaipaisin nyt noille taimille. Kastelenko säännöllisesti vai annanko kuivahtaa välillä? Niin ja milloin voin siirtää nuo jonnekin kauniimpaan ruukkuun ja miten? Kävin toki tsekkaamassa nuo Smaa74:n laittamat linkit, mutta taimien kasvatuksesta en hoksannut mitään tietoa. Jos joku tietäjä sattuu vilkasemaan tänne päin, niin voisiko hän kertoa, mitä teen tästä eteenpäin. Pliis… 
Vastailen vaikka HUOM! en ole itse kasvattanut ko. kasvia, alla vain nettireferaatteja. Alkuperäiset englanniksi ko. osoitteissa.
Kivikasvin kasvatus siemenestä: http://www.strangeplants.com/PlantGLSS.html
Taimella tasaisen kosteat ja lämpimät kasvatusolosuhteet, n. puolivuotiaasta lähtien aikuisen kasvin olosuhteet riippuen lajista.
Täysikasvuisen kasvatus, referaatti: http://www.lithop.supanet.com/
Kasvatettaessa on pidettävä mielessä kivikasvien olosuhteet, joissa ne kasvavat luonnossa Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Samoin on hyväksyttävä hidas kasvu, aikuiseksi kasvaminen kestää useita vuosia. Lähes kaikki ongelmat tapahtuvat liikakastelun ja huonon ilmanvaihdon vuoksi, kivikasvi ei viihdy liian viileässä tai hyvin kosteassa. Valoa vaaditaan niin paljon kuin voi antaa. Jos kasvit eivät saa riittävästi valoa, ne kasvavat korkeaksi ja menettävät kompaktin kiviulkonäkönsä, sekä ovat heikompia ja alttiimpia liikakastelulle. Kivikasvi sietää korkeita lämpötiloja hyvin, jos raitista ilmaa on saatavilla.
Siirrä talveksi kylmään, mutta varo jäätymistä. Kastelu lopetetaan talveksi ja kevääksi. Tänä aikana kasvi tuottaa uuden osan tai pari. Uusi osa kuluttaa entisen kosteuden ja ravinteet. Kastelu voidaan aloittaa kun entinen runko on nahistunut ja kuiva, eli n. touko-heinäkuussa lajikkeesta riippuen. Kastellessa anna mullan vettyä läpi. Vanhan osan voi poistaa varovasti esimerkiksi saksilla ja pinseteillä.
Kastelujen välillä mullan on annettava kuivua kokonaan. Voit tarkistaa kuivuuden vesimittarin pitkällä anturilla tai coctailtikulla; jos se tulee ylös ilman hiukkasia voit olla melko varma kuivuudesta. Luonnollisesti astian koko vaikuttaa myös, mutta niin kauan kuin kasvin runko vaikuttaa kiinteältä eikä rypisty olisi vältettävä kastelun kiusausta. Tee tämä tarkastelu viileämmän päivän aikana, koska erittäin kuumina päivitä tai kasvihuoneessa useimmilla kasveilla on taipumus rypistyä. Jos on epävarma on parempi olla kastelematta.
Kastelu on tasapainoilua, liian vähällä kasveista tulee kitukasvuisia, liian paljon ja ne mätänevät tai parhaassa tapauksessa alkavat tehdä uusia osia väärään aikaan vuodesta. Jos näin käy niin lopeta kastelu kunnes uusi osa on kuluttanut vanhan osan. Parin vuoden jälkeen tiedät kuinka kasvisi käyttäytyy, kokemus on paras opettaja.
Terve täysikasvuinen kasvi tulee helposti toimeen 2 vuotta ilman kastelua Pohjois-Euroopan ilmastossa. Älä testaa omalla kasvilla, mutta tämä osoittaa kuinka vähäinen vedentarve on.
Kaikki perusmullat, joihin on lisätty hiekkaa läpäisevyyden parantamiseksi tai kaktusmulta ovat sopivia kasvualustoja. Satunnainen lannoitus huonekasvien lannoitteella on sallittua, mutta kivikasvit eivät vaadi juurikaan ravinteita.
Jos kasvi on kasvanut uusia osia, tai se on ollut varjossa talvella, niin se on hyvä suojata kevyesti suoralta paahteelta keväällä ja kesällä esimerkiksi pitsiverholla. Etanat ja hiiret rakastavat kivikukkia. Kasvihuoneessa suojaa myös niiltä.
Kukinta ajoittuu syksyyn ja on riippuvainen valon määrästä, jota ne saavat kevään ja kesän aikana. Aurinkoisten päivien ollessa harvinaisia älä ole liian pettynyt jos kukkia ei ilmesty.
Ohjeet pätevät Britanniassa ja kaltaisissa ilmastoissa.
Lithops-idätykseni ei sitten onnistunut. Tai onnistui siihen asti, kunnes harsosääsken toukkapataljoona popsi taimet suihinsa . Käväisin v.loppuna Helsingissä ja löysin sieltä noita kiviä. Kokeillaan nyt noiden "aikuisten" kanssa, kun "lapset" kerran syödään. Toivottavasti onnistuu!
Kuvassa Lithops julii ssp. fulleri, jonka sain kaupan päälle tilattuani pallerotyräkin Saksasta. Lithops-palsta on näköjään "Kaktusten" alla, mutta nehän eivät ole kaktuksia, vaan muita mehikasveja (kuten esim. tyräkit). Pitäisiköhän palsta siirtää muualle?
Lithops (kivikukat) on hyvin erikoinen mehikasvisuku, johon kuuluu 33 lajia.
(Lähde www.afrikkanet.fi)
Kuten Meritähti yllä mainitsi ei kyse ole kaktuksista jonka otsikon alla tämä ketju on ollut. Siirrän tämän "Asiaa lajeittain"-osioon. Kiitos kun huomasit virheen ja mainitsit
Juuri tuon tyyppisiä minäkin haluaisin! Minulla on pari kivikukkaa, jotka muistuttavat lähinnä aivoja. Nimettömiä hybridejä kumpikin. Värikin on tylsä. Ruskean sävyisiä molemmat. Voisiko noita tilata jostain? Kaupoissa kun noita näkee hyvin satunnaisesti.
eBayn kautta löytää paljon upeita lithopseja, mm. tummanpunaisia. Niissä on myös kaikissa tarkat nimet. EU:n ulkopuolelta ei kannata kasveja tilata (vaatii tuontiluvan ym. rumban), mutta esim. Saksassa ja muuallakin Euroopassa on paljon mehikasvikasvattajia. eBayn kautta postikulut ovat yleensä vain muutaman euron per kasvi, ja itse kasvit hyvin edullisia.
Kiitos Meritähti! Pitää ruveta tutkimaan asiaa. Nuo on niin ihania! Siemenkasvatus on taas ruvennut kiinnostamaan. Taidan taas kokeilla, vaikka edellisellä kerralla kävikin ohraisesti.
Ostin ebaysta lithopsin siemeniä ja kylvin ne. Nyt vain odottelen, itävätkö siemenet ja saanko ne pysymään hengissä. Minulle jäi ylimääräisiä siemeniä, josko joku haluaisi vaihtareita ja kokeilla siemenkasvatusta?
C350 Lithops otzenia (25+ siementä)
C124 Lithops dorotheae (25+ siementä)
C168 Lithops karasmontana ‘‘mickbergensis’’ (30+ siementä)
C199 Lithops villetii ssp. kennedyi (30+ siementä)
Hei!
Miten Lithopseja pitäisi kastella? Olen lukenut, että kastella oikeastaan pitäisi vasta kun rupeavat vähän “rypistymään”. Onko altakastelu paras keino? Vettä pitää ilmeisesti antaa ihan muutama loraus. Neuvoja?
Ovatko teillä kiviset pysyneet hengissä? Omat tämänkeväiset siemenestä kasvatetut on ihan pieniä, mutta meinaavat kaatuilla. Vinkkejä?
Joskus oon yrittäny niitä siemenistä kasvattaa, mut ihan vituralleen meni se kokeilu
Olisko ollut liika kosteus, kun olivat pleksin alla… Ja sitä ¤#/&:n levääkin sinne oli vähän ilmestynyt. Lisäsin kuivaa hienoa hiekkaa kasvisten juurille, että se vähän tukee niitä. Ei niillä kylläkään tuntunut juuria paljoa olevan. Yritän vielä vähän aikaa toivoa onnistumista.
Mihin vaiheeseen Jadetsulla kivet kuoli? Tiedänpähän odotella, millon kyrvähtää..
Hiphei!
Keväällä kylvetyt elävät kivet on vielä hengissä (suurin osa) ja muutamat on alkaneet työntää uutta lehtiparia!
Tässä pari, ovat tuikkukupeissa, siitä saa vähän mittakaavaa…
