Varokaa vaarallisia kirjoja 
Ei voi kun ihmetellä 
Barbara Demic’n Suljettu Maa Elämää Pohjois Koreassa.
Hurjempi on ko. kommari maan tilanne kuin moni osaa edes arvata.
Suomessa ollaan kovasti kaahattu tuohon “P.Korea-mallin” suuntaan.
Etenkin työväenluokan köyhtyminen? Eliitin vaurastuessa.
Sananvapauden alasajamis pyrkimykset? Sensuuri lisääntyy?
Rahavirrat katoavat…?
Vastuuton vallankäyttö: joka ei arvosta oman kansakuntansa etuja, vaan sitä pnv. riistetään kaikin keinoin?
Kansalaisten tarkkailu, kontrollointi -ja lupakäytäntöjen voimakas tiukkeneminen?
Polttoaineiden, ruuan yms. välttämättömyyksien hintojen nouseminen (kukaties vielä) pilviin? (Nyt siihen on Ukrainan sota mitä suurimmissa määrin oivallinen lisä veruke -ja tekosyy).
- Samat käytännöt perusteissaan, vain äärimmillen vietynä ovat Pohjois Koreassa.
Onhan tämä nyt hieman kärjistettyä, mutta kaava on silti hämmästyttävän selkeä vaikka istuisin vaaleanpunaiset lasit silmilläni ei se muuksi muutu.
Seuraavana lukulistalla (silkka sattuma) Japanilaiskokki Pohjois Korean Hovissa, Diktaattorin Keittiömestari, Kenji Fujimoto.
Mielenkiinnolla. Kuinka Raskasta Kimin “vaatimattomien peruna aterioiden marssi” lienee ollutkaan.
“Oli virhe ryhtyä järjestämään vaaleja”
Entä jos demokratian ongelma onkin syvemmällä: siinä miten länsimainen demokratia on rakentunut?
Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston valtio-opin professori Hélène Landemore kääntää katseensa puolueisiin ja vaaleihin perustuvaan valintajärjestelmään.
Ranskalaistaustaisen Landemoren mukaan demokratia lähti väärille raiteille jo1800-luvulla.
– Tuolloin valittiin vaalit tavaksi valita päättäjät. Se oli virhe.
Hänestä vaalien kautta päättäjiksi valikoituu keskenään liian samankaltaisia ihmisiä, jotka eivät vastaa maan väestöä ja sen eri piirteitä.
– Tämän vuoksi suuri joukko ihmisiä kokee, etteivät he ole edustettuina. He tuntevat, ettei heitä kuulla tai nähdä, eivätkä heidän ongelmansa tule esiin.
Landemore on valmis soittamaan puolueille kuolinkelloja.
– Puolueet ovat enää tyhjiä kuoria. Kukaan ei halua liittyä niihin. En haluaisi olla kyyninen, mutta puolueet ovat vain niissä uraa tekeviä varten.
Professori Hélène Landemore muuttaisi järjestelmän avoimeksi demokratiaksi, jossa asioista päättävä kansankokous valittaisiin arpomalla.
– Siten neuvosto olisi kansakunta minikoossa. Ihmisiä tulisi maalta ja kaupungista. He olisivat yksinhuoltajia, köyhiä, kodittomia, pankkiireja, nuoria, vanhoja – ihmisiä kaikista eri ammattiryhmistä.
Eläisipä venäjäkin omaa elämäänsä eikä sekaantuisi muiden maiden elämään.
Alkuperäinen kirjoittaja: Ohvakukka
Lenita Airiston Noita naisen ilosanomaa aloitin. En kyllä ymmärrä miksi tuollaisen on pitänyt kirjoittaa? Ehkä lopussa aukeaa miksi??
Kuuntelin juuri loppuun kirjan: Kolme sisarta.
Jotenkin taas ajankohtainen.
Kuva on Budabestista, keskitysleireillä kuolleiden muistomerkki. Jokaisessa lehdessä on siellä kuolleen nimi.
G
M
T
Y
| Detect languageAfrikaansAlbanianAmharicArabicArmenianAzerbaijaniBasqueBelarusianBengaliBosnianBulgarianCatalanCebuanoChichewaChinese (Simplified)Chinese (Traditional)CorsicanCroatianCzechDanishDutchEnglishEsperantoEstonianFilipinoFinnishFrenchFrisianGalicianGeorgianGermanGreekGujaratiHaitian CreoleHausaHawaiianHebrewHindiHmongHungarianIcelandicIgboIndonesianIrishItalianJapaneseJavaneseKannadaKazakhKhmerKoreanKurdishKyrgyzLaoLatinLatvianLithuanianLuxembourgishMacedonianMalagasyMalayMalayalamMalteseMaoriMarathiMongolianMyanmar (Burmese)NepaliNorwegianPashtoPersianPolishPortuguesePunjabiRomanianRussianSamoanScots GaelicSerbianSesothoShonaSindhiSinhalaSlovakSlovenianSomaliSpanishSundaneseSwahiliSwedishTajikTamilTeluguThaiTurkishUkrainianUrduUzbekVietnameseWelshXhosaYiddishYorubaZulu | AfrikaansAlbanianAmharicArabicArmenianAzerbaijaniBasqueBelarusianBengaliBosnianBulgarianCatalanCebuanoChichewaChinese (Simplified)Chinese (Traditional)CorsicanCroatianCzechDanishDutchEnglishEsperantoEstonianFilipinoFinnishFrenchFrisianGalicianGeorgianGermanGreekGujaratiHaitian CreoleHausaHawaiianHebrewHindiHmongHungarianIcelandicIgboIndonesianIrishItalianJapaneseJavaneseKannadaKazakhKhmerKoreanKurdishKyrgyzLaoLatinLatvianLithuanianLuxembourgishMacedonianMalagasyMalayMalayalamMalteseMaoriMarathiMongolianMyanmar (Burmese)NepaliNorwegianPashtoPersianPolishPortuguesePunjabiRomanianRussianSamoanScots GaelicSerbianSesothoShonaSindhiSinhalaSlovakSlovenianSomaliSpanishSundaneseSwahiliSwedishTajikTamilTeluguThaiTurkishUkrainianUrduUzbekVietnameseWelshXhosaYiddishYorubaZulu |
Text-to-speech function is limited to 200 characters
Tatuoijan ja cilkan tarinan on lukenut. Tämä pitää laittaa tilaukseen.
Sopivasti taustaa nykynetken tapahtumille.
Tämäkin on tosi hyvä.
Hyvä kirjailija ja mukavaa luettavaa.
Rosa Liksomin Reitari menossa. Rikasta kieltä ja murretta. Hyvä lukija.
En jaksanut kahlata tätä ketjua kovin kauas nähdäkseni onko joku jo kirjoittanut seuraavasta kevyestä opuksesta. Olen nyt vesijuostessa ja pihassa touhutessa kuunnellut Katariin Vuoren kirjoittamaa kirjaa Kasvun paikka. Vielä en ole lopussa, mutta tähän astinen anti on ollut monta hymyä, useampi naurunpyrskäys, joitain uusia ideoita ja lisää ymmärrystä itseä kohtaan (https://otava.fi/kirjat/kasvun-paikka/).
Otavan sivuilla kirjaa kuvaillaan seuraavasti:
“Kasvun paikka
Haittaako, jos rakastaa enemmän viherkasvejaan kuin aviomiestään? Ilkikurisen hauska romaani hurahtamisesta ja oman paikan löytämisestä.
Silvia on huolehtinut lapsista ja kodista miehen tehdessä uraa. Nyt lapset ovat jo koulussa, mutta Silvia jatkaa puuduttavia rutiinejaan. Vapaudenkaipuu ja oman tilan etsiminen alkavat kuitenkin tunkea pintaan. Millainen on paras mahdollinen kasvualusta ihmiselle?Ensimmäinen lankeaminen on suorastaan viaton, mutta pian intohimon kohteita on jo lukuisia: kirjovehkoja, traakkipuita, käpypalmuja, aralioita… Silvian holtittomasti versova huonekasviharrastus saa kiemurtelemaan naurusta ja katsomaan uusin silmin kasveja ja ihmisiä ympärillämme.”
Omaa miestäni lohdutin, rakastan häntä vielä enemmän kuin kasvejani 
Kuninkaan Anna. Elämänmyönteinen kertomus saaristolaiselämästä ja vähän muustakin.
Sain luettua pokkarin sähköttömällä Lapin mökkireissulla.
Kuuluisa teos Alkemisti Paulo Coelho. Lukaistu harvinaisen nopeasti.
Kirjalla oli kova maine.
Huomasi selkeästi jo ensilehdillä, että kirjailija oli pyrkinyt kirjoittamaan merkityksellistä tekstiä. Suosion perusteella hän on onnistunut siinä miksi muutoin suitsutus?
Minulla on ollut hyllyssä jo vuosia lojumassa toinenkin Coelhon pokkari, en jostain syystä silloin päässyt alkua pidemmälle, jokohan aika alkaisi olla kypsä… ehkä se pitäisi lopultakin lukea, ties vaikka oppisi jotain.
Minusta Alkemisti oli mukasyvällinen ja teennäinen. Väkisin luin loppuun, vaikka ei kolahtanut yhtään. En tajunnut, miksi siitä tuli sellainen menestys kuin tuli.
Neljä Dack Öhrlundin dekkaria kuunnellut parissa viikossa. Pääosassa oleva komisaari on yhtä vanha jäärä kun mie. Tykätään viskistä, samoista elokuvista ja ajatellaan maailmanmenosta melko samoin:)
Nyt menossa Putinin koneiston rahanpesusta ja vallankäytöstä kertova kirja.
Angela Merkelistä kertovan kirjan sain luettua. Kyllä jäin miettimään asioita.
Tavallisia hömppäkirjoja muut, ei mitään mainittavia. Pitää kohta laittaa tilausta menemään mutta en oo kerenny katella mitään. Fb:n kirjallisuuspiiristä saanut paljon vinkkejä. Oli puhetta siellä Jalna sarjasta, onko täällä muut lukenu. Luin koko sarjan hyvin nuorena. Naapurin emäntä lainas mulle aina yhden kirjan kerrallaan luettavaksi.
On mennyt vuosia, kun olen viimeksi nähnyt seivästettävän heinää. Perjantaina näin sen harvinaisuuden, eikä vain muutamaa seivästä, vaan kymmeniä. Kaiken lisäksi oli seivästetty muutamassa tunnissa.