Lukupiiri

Perustin meille lukupiiriotsikon, kun puutarhuristi näin syksyn tullen ehtii kirjojakin lukemaan.

Aloitin nyt syyskuulla päiväkirjan pidon kirjoista joita olen lukenut. Olisinpa aloittanut senkin ennemmin, sillä olen elämäni aikana lukenut tosi paljon. Tunnustaudun siis lukutoukaksi, joka ei häpeä lukea fantasiakirjallisuutta (olen suuri Harry Potter fani) ja/tai scifiä, romantiikkaa unohtamatta.

Välillä iskee kova dekkaribuumi, Agatha Cristietä olen kerännyt sitä varten kirjahyllyyn.

Sain nyt viimeksi luetuksi koko Harry Pottersarjan, onnekas sattuma tuotti päätöksen lukea kaikki kirjat yhteen pötköön niin että seitsemännestä sai parhaiten aromit irti. Ja kun luin sen englanniksi vielä (kun kerran nuoretkin uskaltaa) auttoi tuoreessa muistissa olevat aiempien kirjojen tapahtumat paljon.

Eilen teki niin mieli jotain vielä lukea mutta tuon Pottersession jälkeen kai pitää tuulettaa aivojaan, sillä Jude Deverauxin laitoin muutaman sivun jälkeen pois ja aloitin Nora Robertsia, ja senkin jätin kesken ja leikkasin villakoiriemme turkeista pakolliset.

Nyt harmittaa kun kunnankirjasto on lauantaisin kiinni, pitäisi heti saada Terry Pratchettia luettavaksi kun tuon vinkin sain Aronjalta.

Ja sitten on yksi asia jota ihmettelen: Miksi on "suurempaa" kirjallisuutta se, joka on hirmuisen ahdistavaa, sairasta ja pimeää? Miksi pitäisi olla hiljaa jos lukee tohkeissaan vaikka Nora Robertsia? Keskustelukelpoista kirjallisuutta on Tolstoi sun muut synkistelijät.

Eli mielestäni sopii kertoa reippaasti vaikka lukisi Barbara Cartlandia, mikäs siinä!


Alkuperäinen kirjoittaja: Temskukka

Multa on vieläkin kaksi viimeisintä Potteria lukemati. On mukamas ollut niin kiire kokoajan ettei kerkeä lukea.

Terry Pratcettiä suosittelen minäkin. naurua Ihan hulvatonta!! Ja ihmettelen samaa kuin Temsku. Miksi fantasiakirjallisuus on mukamas roskaa? Paljon olen oppinut ihan tavallisen elämän asioista ja käsittelemään vaikeita asioista muistakin näkökulmista kuin omistani juuri fantasiaa lukemalla. Sellaiset ajattelemaan laittavat, mutta silti kevyet lukemiset kuin DragonLance ja Musta Haltia trilogiat opettivat miulle teininä sata kertaa enemmän kun mikään mistä äidinkielen tunneilla jauhettiin muka hyvänä kirjallisuutena. Ei siitä Härkösen kirjastakaan jäänyt kuin sellainen mielikuva että ne hahmot siellä oli tosi tyhmiä. Kylläpäs nyt oli sitten hyvä kirja... not.

Kissojen ystävien kannattaa Terry Prachettiltä napata mukaansa Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät (The Amazing Maurice and His Educated Rodents). Löysin sen alesta suomeksi, mutta käännöstyö on ammattilaisen tekemää eikä pilaa loistavia vitsejä. Ainakaan miun mielestä ja Terryn kanssa tykkään lukea niin suomeksi kuin englanniksi. Saa jotenkin enemmän irti.. tuplavitsit. Joulun lähestyessä myös Valkoparta Karjupukki (Hogfather) on ehdotonta luettavaa!! nauruanaurua Niiiin loistava naurua

edit: ja halloweenin aikoihin kannattaa lukea Viikatemies (Reaper Man). Terryltä löytyy hulvatonta menoa vähän joka juhlaan

Aloin pari vuotta sitten kirjaamaan vihkoon lukemani kirjat. Idea tuli kyllä mieleeni jo parikymppisenä, mutta en silloin sitä aloittanut kun olin jo niin paljon siihen mennessä lukenut. Pöhkö mikä pöhkö.

Vihosta on se hyöty, että voi tarkastaa kirjailijoiden nimet jos kirja oli hyvä. Osaa sitten etsiä kirjastosta muita kirjoja.
Vinkkinä: Harper Leen, Kuin surmaisi satakielen, kannattaa lukea. Vanha kirja, josta tehty elokuvakin. Elokuva ei tietysti ole ollenkaan samanarvoinen.
Hieman erilaisia kirjoja ovat myös Jean M. Untinen Auelin kirjat. Alkupään kirjat parempia kuin loppupään. (Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät) Melko vanhoja myös, mutta saattavat kiinostaa niitäkin, jotka eivät paljon lue.

Pratchett kuuluu myös meikäläisen suosikkeihin. Myös David ja Leigh Eddingsin ja Weis & Hickmanin kirjat uppoavat paremmin kuin hyvin. Ja Potterithan on tietty luettu useampaan kertaan!

Fantasian lisäksi tulee luettua kauhua lähinnä Stephen Kingin ja Dean Koontzin kirjoittamana. Satunnaisesti sitten melkein mitä vain.

Tämä uusi otsikko on mainio idea. Vaikka itse kärsinkin kroonisesta ajanpuutteesta (ehkä itse aiheutetusta?) mitä lukemiseen tulee eli oikeita kirjoja ehdin lukea oikeastaan vain lomilla, on silti mukava seurailla mitä muut lukevat ja kerätä vinkkejä tuleviin lukuhetkiin.

Moni pitää Pottereita ihan lastenkirjoina, mutta minä ainakin nautin niistä kovasti. Tunnustaudun vaikken nyt ihan suureksi fantasiakirjallisuuden ystäväksi, niin vankaksi puolustajaksi kuitenkin. Nyt parikymppisen kummipoikani tartutin ensimmäisellä Potterilla parantumattomaksi fantasia-faniksi. Samalla hurahdin Potter-maailmaan itsekin. Uusin on mulla vielä lukematta, taidan odotella käännöstä. Oma suosikkini sarjasta on Azkabanin vanki.
Tolkienista pidän myös kovasti, sen sijaan näiden edellisten perilliseksi mainittu Jonathan Strange & mr Norrell vaikuttaa vähän pitkäveteiseltä. Saas nähdä jaksanko kahlata sen loppuun.
Tuo Pratchett pitää laittaa korvan taakse minunkin.

Uusin villityksemme ei nyt ihan suoranaisesti ole lukemista, mutta ehkä äänikirjojen kautta saa aasinsillan tämänkin otsikon alle....
Meidän perheen ikisuosikki Nalle Puh löytyi vihdoinkin kirjastosta CD:nä Kari Väänäsen ja Matti Pellonpään lukemana. Muistaako kukaan? Tuli joskus 90-luvun alussa pikku pätkinä entisessä Rockradiossa.
Mikä löytö!
Teksti elää näiden herrojen suussa aivan omaa elämäänsä ja suu on koko ajan messingillä tätä kuunnellessa. Aiheuttaa kovasti myönteistä *hyrinää*
Suosittelen lämpimästi!

Äänikirjoista on monenlaista hyötyä: Jos on vaikka lukeminen syystä tai toisesta hankalaa on äänikirja mahtava, ja toisekseen pitkät automatkat sujahtavat huomaamatta kun kuuntelee äänikirjaa.

Olen kovasti harkinnut että yllytän miehen sukulaiset keräämään rahaa eräälle yksinäiselle tädille cd soitinta varten - hän oli ennenvanhaan kova lukemaan mutta nyt on silmät oikein huonot. Hänellä on liiaksi aikaa murehtia kaikenlaista (vaikka siellä juoksee väkeä kuin torilla). Tulisi muutakin ajateltavaa kuin oman elämän vuosikymmenten takaiset vastoinkäymiset...

Noista äänikirjoista tuli mieleen, että meillä on tapana ladata tähän minun koneelle kaikki levyt mitä käsiin saadaan (ja poikien mp3-soittimet on pullollaan äänikirjoja myös!!) ja joku aika sitten panin vaihteeksi päälle sellaisen toiminnon että kone valitsee sattumanvaraisesti soitettavaa niistä mitä koneelle on ladattu. No, kuis ollakaan, yhtäkkiä sieltä pamahti musiikin lomaan Paavo Lipponen lukemaan Prinsessa ruususta!! 8DD Mies oli piruuttaan ladannut koneelleni levyn “Miehet lukevat satuja” kun tähän asti äänikirjoja oli ladattu vain miehen mp3-soittimeen…

Otinpa tähän tuonne "Sitä sun tätä"- aiheeseen kirjoittamani viestin ja hävitän sen sieltä:

Katsoin Yle Teemalta venäläisen sarjan Dostojevskin Idiootti- teoksesta. Nyt on varsinainen teos, n.850-sivuinen järkäleeksi katsottava viimeisillä 50 sivullaan. Televisiosarja oli tehty venäläisellä huolellisuudella pyrkien täsmälleen siihen, mitä kirjailija on tarkoittanut. Siksi sarjasta oli tavaton apu kirjan lukemiseen. Erittäin koskettava teos.

Tänään alkaa Teemalla pitkä sarja Bulgakovin teoksesta "Saatana saapuu Moskovaan". Sen päälle sopii lukea sitten teos.

mistä lataat äänikirjoja?????

Minä lataan äänikirjoja ihan levyiltä. Kirjastosta lainataan myös, mutta enin osa on miehen töistä (on kirjakustantamossa töissä). Kun kauniisti pyytää, saa äänikirjaosaston tytöiltä levyjä lainaksi sitä mukaa kun niitä ilmestyy… :slight_smile:

Ihana uusi otsikko!

Viimeksi ilahduin ja piristyin ja sain uutta ajateltavaa lainattuani kirjastosta Celestine Vaiten kirjan Tahitin tyttäret. Kirja käsittelee naisen elämää, äitiyttä, parisuhdetta ja ystävyyttä syvällisesti mutta samalla kepeän myönteiseti. Elämänilo suorastaan tarttui minuunkin kun olen tässä alkuvuoden kipuillut oman äitiyteni ja syyllisyyteni kanssa.

Takaliepeessä sanotaan kirjan kuuluvan kolmiosaiseen sarjaan niin että jatkoakin on luvassa. Suomalaisen nettisivuilta katsoin että toinen osa Tahitin kukka on jo ilmestynyt, pitää varmaan hankkia se omaksi.

Huuto.netistä löytää muuten todella edullisesti uusiakin kirjoja, minullekin on tulossa omaa hyllyyn Tahitin tyttäret.

minulla on sellainen mielikuva että netissä olis joku osoite mistä  sais joitain äänikirjoja suoraan kuunneltua.saatan olla väärässä.ehkä toiveajattelua!

Herra Prattchettin nuortenkirjoista myös Vapaat pikkumiehet kannattaa ehdottomasti etsiä myös käsiinsä.. naurua

Meillä löytyy kirjahyllystä täytettä joka lähtöön. Minulle uppoaa niin Tolkien, Prattchett, Torey Hayden, Patricia Cornwell, John Grisham, Tom Clancy, Ken Follett kuin Remes, Pietola ja Arto Paasilinnakin. Puhumattakaan lasten hyllyn Mauri Kunnaksesta jonka kirjat on luettu ääneen lapsille ainaskin tsiljoona kertaa.. Elämänkertoja luen myös mutta ne lainaan kirjastosta samoin kuin aikoinaan ahmitut kaikenmaailman Sidney Sheldonit, Cartwrightit ja mitä niitä onkaan romantiikan nälkäisille..hymy

Viimeisimpänä taisin lukaista Keijo Leppäsen Kotitehtävän. Lapsille koitetaan lukea jotain joka päivä ja sekä mieheni että minä koitamme myös aina löytää jostain aikaa lukemiselle. Kesällä koitin tiukkana selittää eräälle 13 vuotiaalle herralle miksi kannattaisi ensin lukea kirja ja katsoa elokuva vasta sitten.. Kuulemma kirjan lukeminen on turhaa kun voi katsoa vaan leffan. Yritin siinä sitten nätisti selittää että kun lukee kirjan niin omassa mielessään kuvittelee kirjan tapahtumat, tapahtumapaikat ja henkilöt tietynlaisiksi ja -näköisiksi mutta kun katsoo pelkän elokuvan niin pääsee näkemään vain toisen henkilön mielikuvan samoista asioista.. (tylypahka on minun mielessäni edelleen ihan eri näköinen kuin elokuvassa...silmän isku) En tiedä menikö läpi mutta jotenkin tuntuu turhauttavalta että tuon ikäinen ei ole ainuttakaan kirjaa lukenut-ja löytyy tuttavista yksi 17 vuotias neitokin joka ei ole elämänsä aikana lukenut kirjan kirjaa. Mielestäni suuri menetys..

Syksyn lukukauden aloitti minulla satunnaisotokset kirjaston hyllystä: Kaarlo Isotalon Kalastajan talo ja Theodor Kallifatidesin Isäni, kreikkalainen. Oikeastaan aika mainio sattuma, että molemmat kertovat pojan tarinaa, toinen suomalainen pula-ajan 14-vuotias, joka lähtee kotoa maailmalle väkivaltaista isäänsä pakoon ja toinen Ruotsiin muuttanut aikuinen mies, joka palaa Kreikkaan isäänsä hautaamaan ja kertoo samalla isänsä tarinaa. Jos vielä sanasen tämän otsikon alla voi sanoa cd-elokuvasta, niin kirjastosta nappasin myös kiinalaista tuotantoa olevan Polkupyörävarkaat-cd:n, joka oli pirteästi amerikkalaisesta elokuvamössöstä poikkeava kuvaus nuoresta maalaispojasta Pekingin pyörteisiin muuttaneena.

Tämän puutarhan viljelyyn minäkin olen kesän aikana hartaasti osallistunut. Onneksi on kirjasto tien toisella puolella ja kun ei ole puutarhaa ensinkään (mökki jäi tänä kesänä oman onnensa huomaan)  jää pakosti aikaa lukemiseen. Olen aina ollut innokas kirjaston käyttäjä. Viimeisin kirjani näkyy olevan Alan Caillou: Gepardit. Kivan luonnonläheinen kirja.

Ehhkä muutaman kuukauden kuluttua pääsemme jo puutarhankin kimppuun toteuttamaan itseämme.  

Minä olen lukemisissani melkolailla kaikkiruokainen ja luen kyllä paljon. Agatha Christie, John Grisham, Liza Marklund, D.W. Buffa, Dan Brown, Stephen King,  ym. jännityksen ja kauhun nälkään, elämänkerrat on aina mielenkiinotoisia, tällä hetkellä menossa Cleopatra. Romantiikan nälkään kelpaa milloin mikäkin, mutta oikeasti niiden kirjailijoiden nimet minulta kyllä unohtuu. Kaari Utrion ja Arto Paasilinnan kirjat olen myös tainnut lukea kaikki samoin Mika Waltarit melkein kaikki. Harry Potteritkin on viimeistä lukuuottamatta luettu kaikki. Kaikki historialliset jutut kiinnostaa muutenkin. Yksi suosikeistani on ollut Christian Jacq:in egyptiaiheiset kirjat. Voisi sanoa, että kaikki kelpaa.  Oikeastaan tähän mennessä on jäänyt kesken vain Laila Hietamiehen kirjoista pari, muita en sitten hänen kirjoista ole aloittanutkaan.

Kotoista luettavaa nämä teidän lempikirjailijanne. Torey Haydenin kirjat olen lukenut sitä mukaa mitä löydän,
samoin keräilyyn kuuluu Nora Roberts,David ja Leight Eddings, Arthur C.Clarke, Margit Sandemo,
Jude Deveraux, Isaak Asimov, Dan Brown, Eoin Cofer (Artemis Fowl srj) Nicholas Sparks, Sidney Sheldon, Diana Gabaldon, J:R:Tolkien, Montgomeryn Anna-sarja(tosin jo täydellinen), Arto Paasilinna, Antti Tuuri, Kaari Utrio jne.

Fantasiakirjojen ystävät, alleviivasin ne kirjailijat jotka pahinta fantasiaa tunkevat paperille.
Jopa Nora Roberts ja Jude Deveraux päästelevät parhaimmillaan melko paksua fantasiaa.

Minä ostan mielelläni kirjoja omaksi sillä kirjastoon on matkaa ja se on silloin auki kun on sinne huono ehtiä. En piittaa onko kirja pehmeä- vai kovakantinen ja onko se vanha vai uusi kunhan sen pystyy lukemaan. Olen ostanut siksi kirjoja mielelläni kirppareista ja huuto.netistä, mutta olen tietenkin kirjakerhojenkin jäsen. Kalastelen mielelläni niitä loppuunmyyntikirjoja ja tarjouksia. Olen ottanut tavakseni peruuttaa kuukauden kirjan heti samana päivänä netissä kun lehti tulee niin ei muodostu ongelmaa - tekstariperuutukset eivät näemmä toimineet. Kirjat tulivat silti.

Kirjastojen poistomyyntiin koitan ehtiä aina ja olenkin usein löytänyt mahtavia kirjoja eurolla kappale. Mutta jos tosissani jonkun kirjan haluan niin minä myös maksan siitä, sillä muuhun humpuukiin en rahaani tuhlaa (puutarhahan on äärimmäisen järkevä sijoituskohde) koska emme vietä juhlivaa elämää, en juokse partureissa enkä pidä vaatteiden ja kenkien ostamisesta.

Ja tuo kirjakämppäni on minulle puutarhan lisäksi se jatkuvan ilon ja tyytyväisyyden lähde. Paitsi että haluaisin sinne kovasti lisää hyllyjä, sillä kaikki pursuaa taas ja kirjoja on monessa kerroksessa. Entinen kirjaston työntekijä minussa kärsii kovasti.

Isosedälläni on kirjahyllyt, maalatut mutta umpipuiset lattiasta kattoon ja täynä kirjoja. Yksi tavoitteistani on saada kirjakämpän seinät, lattiasta kattoon täyteen kirjahyllyjä. Paitsi että sinne täytyy mahtua pikkuinen sohva, nojatuoli ja sähköurut.

... ja minä olen nähnyt jo vuosikausia unta siitä, oliko se nyt Billnäsin kirjahylly, siis se jota myydään mm. Askossa ja jossa on ne lasiovet. Olisi aivan ihan ja pitäisi pölyt pois kirjoista ja on hyvän näköinen, mutta ah niin kallis. Joskus minä vielä, vaikka pieninä palasina sen hankin.

Lisättäköön tuohon listaan vielä Mary Higgins Clark ja Kunnakset ja sadut ja yksi suosikeistani Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo

Kylläpä on paljon fantasiaa josta en ole koskaan kuullutkaan! Minuun kolahti teininä Tolkien ( ensin englanniksi kun ei ollut vielä suomennettu) niin kovasti, etten oikein ole sen vertaa löytänyt. Luin kyllä omien lasten fantasioista Eddingsin Belgarionit, eikä ne hassumpia olleet. Pottereista luin ekan, enkä syttynyt. Yksi loistava vanha fantasiakirja jota luen sillointällöin uudelleen, on Otfried Preusslerin Mustan myllyn mestari. Luen paljon vanhaa ja uutta kirjallisuutta, " kevyttä " pääntyhjennykseksi työasioista ja lomilla sitten mitä milloinkin. Dekkareista lemppareita ovat Christiet, Ruth Rendell ja Elisabeth George. Suosittelen. Viime talven loisto-ostos oli Dickensin Kolea talo. Tällä hetkellä on pöydällä Kyllikki Villan Tyttö sodassa. Liittyy työhön tällä hetkellä.

Meillä on yhdessä huoneessa kirjahyllyinä Billnäsin 50-luvun avohyllyt, umpikoivua ja niin syvät, että mahtuu 2 riviä. Ja vanha luonnontieteenluokan lasiovinen kaapisto jossa kirjat pysyy pölyttöminä.

Välkkeen mainitseman E. Kishonin (miten niin kieroutuneen huumorin ystäville - säkenöivää, ja oivaltavaa olisi kuvaavampi ilmaisu) kirjoittama "Hullu perhe" saa edelleen meikäläisen hillittömään nauruun (luettu jo joitakin kertoja aikojen kuluessa). Ehdottomasti suosittelen. Ja aion nyt vinkin saatuani itse hankkia Välkkeen mainitseman Kishonin kirjan itselleni, tahdon taattua luku-nauru-iloa!

Ja kaikki Stephen Kingit löytyy kirjahyllystä - itse asiassa niille on ihan oma hylly kun eivät paksukaiset mahdu muiden joukkoon Niille jotka eivät tiedä vielä Kingistä mitään, kerron salaisuutena että NE VIEVÄT, alusta loppuun, hengästyttävän upeita tajuntaantarttujia... Olen itse pienessä mielessäni joskus pohdiskellut että pystyäkseen kirjoittamaan Kingin tavoin täytyy olla valtamuotista henkisellä tasolla eroava, pois nouseva. Tasainen tallaaja ei vaan pystyisi sellaiseen mielikuvituksen lentoon. Joko sanoin että teksti on hengästyttävää mukaansatempaavuudessaan ja nerokkaassa ajattelevuudessaan...Ja niille jotka eivät tiedä Kingistä mitään kerron että hän on ns. kauhukirjailija - kuinka pieni lokero niin loistavalle sanankäyttäjälle..! Kingihyllyssäni on monta vielä lukematonta teosta, koska kerran aloitettuani en pysty laskemaan kirjaa käsistäni ennenkuin se on luettu loppuun...Tiiliskivikirjoista kun puhutaan niin se on illasta aamuun jatkuva sessio. Mutta niin nautinnollinen sitten kun sille on aikaa!!!!