Istutin viime vuoden keväällä kuusi sembramäntyä. Nyt olen huomannut että osalla niistä on alkanut kellastua neulaset..Ne irtoo ihan kevyesti kun niihin koskee. Mistä tää vois johtua? Palautuuko ne vielä ennalleen? Olemme kastelleet niitä ,mutta eikö sittenkään riittävästi? Mitä teen vai teenkö mitään?
"Sembramännylläkin on jo ruska" sanoin juuri tänä aamuna isännälle. Se uusii osan neulasistaan joka vuosi ja niitä on kunnon kerros vanhan sembramäntymme alla joka syksy. Haravoin ne vain sen juurelle, ja näin se pysyy katettuna eikä heinä kasva.
usein vastaistutetut sembramännyt tiputtavat paljon neulasia… ja uskoisin, että syynä on niiden juuristossa mukana tulleet villakilpikirvat… Noita himpskatin tuholaisia kun tulee joka kerta taimien mukana tuolta keski-euroopan kasvattajilta… iloista on,että ne kuolevat aika mukavasti ensimmäisenä talvena suomessa…
Meillä on 6 vuotta vanha sembra-mänty, joka ei ole juurikaan kasvanut 
. Se on n. 1,2 m korkea. Vuosikasvut ovat todella pienet. Kasvua ei juurikaan huomaa.
Joriininjuuret, löydät sembramäntyä koskevan viestisi nyt täältä. Laitoin sinulle tulemaan myös privaattiviestin, katsotko postiasi 
Sembramäntu kasvaa hitaasti, juu. Olen katsellut sembramäntyjä ih,misten pihoissa sillä silmällä, sitten kun se on kauneimmillaan se innostuukin kasvamaan ylikokoisesti tosi nopsaan... Olen antanut itseni uskoa, että kaikki havukasvit hyötyvät jos niiden kasvualustaan sekoittaa metsämultaa havupuiden lähistöltä, sienet ja symbioosi niiden kanssa hyödyttää molempia.. Taas puhun itseäni viisaammin, minun sembramäntyni on 3 vuotias siementaimi ja lehtolapsi, oravan/närhin kylvämä ja korkeutta huikeat 15 cm!
Savimaa tappaa sembran tehokkaasti.Kasvu valoisalla paikalla on muuten melko nopsaa 
Joopa. On käynyt mielessä, että jos kasvupaikka ei sittenkään ole oikea, enimmäkseen savimaata ja puolivarjossa. Sembra on muuten ihan hyvä kuntoinen, eikä neulasissakaan ole vikaa, ja tuuheakin se on. Mutta kun puun koko on 1,20 m 6 vuoden ikäisenä, se kyllä arveluttaa, että on sitten tosi hidaskasvuinen. Pitää miettiä sen siirtämistä toiseen paikkaan, mutta toisaalta sitten taas - jaa-a vaikea juttu pähkäiltäväksi, mikä on sitten puun kannalta parasta…
pistin juuri kolmen kävyn siemenet kasvamaan, katotaan mitä keväällä näkyy.
Meidän männynkävyt katosivat ihan keskenkasvuisina oravien toimesta. Oli paljon käpyjä, mutta yhtään ei ehtinyt “aikuiseksi”. Harmittaa, kun nuo sempran kävyt ovat komeita.
Pystyykö männyntaimen ja sembramännyn taimen erottamaan jotenkin toisistaan jo yksivuotiaina hapsukkaisina? Minulla on talteen nostettuna jompi kumpi, paikasta jota ympäröivät sembramännyt, mutta samassa paikassa lojui myös tavallisen männyn käpyjä.
“Pystyykö männyntaimen ja sembramännyn taimen erottamaan jotenkin toisistaan ?”
Petäjä- neulaset parittain
Sembra - neulaset viiden nipuissa
Lähde Wikipedia
Sembramännyn siementen ravintoarvoja täältä, maistuvat todella hyviltä.
Meillä melko iso sembramänty pihassa. Tekee aivan valtavan määrän käpyjä. Oon aina ootellut niiden “kypsymistä” mutta koskaan eivät ennätä valmistua,kun oravat kalttaavat kävyt joissa siemenet vajaakasvuisia. Nuo isot pyöreät kävyt kävisi myös koristeeksi.
Kyllä kypsyvät kävyissäkin sen kriittisen pariviikkoa, ellei jätä ulos aurinkoon kuivumaan suojaamatta verkolla ja harakat kähvellä.
Ei nuo kävyt ehi kasvaa lähellekkään oikeaa kokoa, kun oravat järsii ne. Männyn alus on vain täppeitä melki mattona.
Tuo mänty on hyvän näköinen tasaoksainen. Sen juureen oon istuttanut alppiruusuja pari kappaletta.
Millä konstilla ne kävyt saisi alas kun ovat mielestäni korkealla eikä meikä uskalla kiivetä pätkääkään.
Onhan tämä Sempramänty,, vai mitä kasvattelen...
Piti ihan netistä katsoa miten ne saisi alas puusta. Olen aina vain kerännyt puiden alta kypsiä käpyjä, eikä ne kaikki kerralla putoa. Suomessa sitä alettiin kasvattaa just syötävien siementen vuoksi.
Tämmöinen artikkeli löytyi Siperiaiselta metsäretkeltä, puolimetrinen pölkky pitkään tukevaan varteen ja sillä runkoa hakkaamaan: 
linkki:
"Herkullisista ja terveellisistä siemenistä siperialaiset ovat kaalin ohella saaneet muinoin kaikki talvisaikaan tarvitsemansa hivenaineet ja vitamiinit."
" Luonnollisella tavalla sato korjataan siten, että kävyt kerätään puun juurelta. Teknisemmässä ja tehokkaammassa sadonkorjuussa runkoa kopistellaan isolla pitkävartisella puunuijalla ja tiputellaan kävyt alas. Tämä on siperialaisoppaamme mukaan kuitenkin luonnonvastaista.
Se vaurioittaa puun runkoa ja saattaa tehdä kuoreen haavoja, mikä sotkee puun tasapainoa ja nopeutta sen vanhenemista. Harmi, että ihmiset eivät jaksa odottaa käpyjen luonnollista putoamista, vaan nuijivat ne alas joskus vähän raakoinakin siementen erottelumyllyyn ja lopulta ihmisten suihin."
Kuva työvälineeitä löytyy ihan jutun loppupuolen kuvista.
Suokukka, laske kasvavatko neulaset viiden nipuissa, silloin se on sembra kuten näyttäisi kuvassa olevan.