Marjapensaat: leikkaus, aluskatteet, lannoitus ym

Joko Teillä on tähän aikaan marjapensaat leikattu? Itse olen pääkaupunkiseudulta ja marjapensaat siellä Savossa ja viimeisen käynnin jälkeen on tullut "aikainen kesä" ja huoli on päällä - silmut varmaan turpoaa paremmin kuin "mummon heikompilaatuinen pullataikina" ja vieläkö niitä sitten uskaltaa tuossa pääsiäisen tienoilla mennä saksimaan?

 

Kumpi parempi, kumpi huonompi. Pääsiäiseksi on luvattu viileämpää ja talvisempaa keliä - pääsee leikkelemään pensaita tai olisi kaunista ja aurinkoista ja voisi samalla tehdä ulkotöitä nautiskellen, isäntä halkoja ja minä puurtaa niiden pensaiden kanssa. Toden totta kuitenkin, normaalisti meillä olisi vielä talven rippeet seuranamme.

Marjapensaiden leikkaus on minusta kaikkein parasta tehdä syksyllä marjojen keruun jälkeen. Olen keväällä niin onnessani kaikesta pian vihertyvästä, etten malta silloin leikata mitään.

Minä leikkelen marjapensaat yleensä vasta toukokuulla. Tänäänkin kävin katsomassa, josko niitä alkaisi harventamaan, mutta en oikein hirviä tallata sen enempää nurmikkoa kuin pensaiden juuristoakaan vielä.

Nyt on nimittäin sikäli hankalaa, kun maa on vielä roudassa ja vain pinnastasta ehkä viitisen sentiä sulanut. Siinä kun hetken tallustelee, niin on pieksun jälkiä kummasti ja kenkiin tarttunut kilokaupalla savimönjää. Epätasaiseksi ja tiiviiksi pakkautuu maa, jos siinä nyt paljon liikkuu.

Tänään leikkasin.Meillä on kyllä jo piha kokolailla sula.
Neljä vuotta siihen meni, että sain pikkuhiljaa sitä ennen täysin hoitamattomat punaherukkapensaat siihen kuntoon, jossa ne mielestäni on hyvät. Nyt puskee uutta pikkuhiljaa ja marjoja on tullut joka vuosi niin, että on tarvinnut muille keitellä kun omassa käytössä ei kaikki kulu. Neljä punaista isoa pehkoa on pihassa.

Mustat pensaat sen sijaan taitaa olla menetetty. Älyttömän huonokuntoisia olivat tähän muuttaessamme eikä niistä paljoa marjoja tule -toisaalta ei ole tarviskaan.
Lajikkeeltaan ovat jotain lamoavaa vanhaa lajiketta. Tänään kiskoin paljon mätiä juurakkoja pois. Yksi vähän parempikuntoinen jäi, mutta muut pitää varmaan vaihtaa.
Toisaalta miksi haikailen mustaviinimarjapensaiden perään, kun en edes pidä niistä? Siksikö että niitäkin kuuluu olla...

Menempä katsomaan, onko omaa keskustelua paremmista herukkalajikkeista. Jollei ole teen sellaisen.

Ostettiin tää talo 2,5 vuotta. Tässä on muutama karviaispuska ja punaviinimarjoja ja mustaviinimarjojakin löytyy. Henkilökohtaisesti en tee mitään viinimarjoilla eikä satokaan kovin kummoinen ole. Karviaiset olisi hyviä - jos olisi mitä syödä.

Kaikki kuolleet ja huonot oksat olen jo karsinut. Kuitenkin marjasato on hyvin heikkoa ja nekin vähän karviaiset mitä puskaan tulee, niin niissä marjoissa on ihmeellisiä piikkejä (pehmeitä). En mä oo ennen semmosiin törmännyt. Tässä asui ennen vuokralainen, enkä usko että puskia on hoidettu mitenkään ties kuinka moneen vuoteen. Ei niitä vanhemmillakaan kauheesti hoidettu mut ei ne tälläsiä ollu.

Mä en ole ikinä ollu kiinnostunut puutarhanhoidosta, sisäkukat ovat olleet enemmän mun juttu. Ei siis ole kokemusta eikä hyllystäkään löydy yhtään puutarhakirjaa. Kaipaakohan nuo nyt jotain ravinteita (me ei olla mitään laitettu), vai pitäiskö ihan vaan hävittää koko puskat ja hankkia uudet taimet, vai saisko leikkaamalla niitä uudistumaan ja tuottamaan parempia marjoja?

Terveisin viherpeukalo keskellä kämmentä

Leikkasin mustaherukkapensaista kaikki huonot ja tautiset oksat tänään pois.

Eihän niihin paljoa oksia sitten jäänytkään.



Ovat ilmeisesti olleet pitkään hoitamatta.



Voikos noita versoja nyt vielä typistellä?

Näyttäisivät vähän kivemmalle.



Marjoja näiden ei niin tarvitsisi tehdä kun on pihalla uudempiakin puskia.

Jätettyjä versoja ei tarvitse typistellä. Luultavasti huomaat syksyllä, että olet leikannut ihan sopivasti. Yleensä tulee olleeksi liian varovainen mustaherukan suhteen.

Peesaan Anttipa:a, mustaherukasta leikataan joko oksa kokonaan pois tai sitten ei ollenkaan. Kyllä se siitä ensi kesänä tasoittuu.

Nyt tarvitsisin apua kateviljely experteiltä...

Eli ongelmana on heinät ja nokkoset marjapensaiden alla.Ei ole kiva kerätä noita marjoja kun joka puskassa kännyt palaa...niin

Talossa kun on hakelämmitys joten haketta löytyy kyllä omiksi tarpeiksi.Hake on sekapuu haketta.

Taloon juuri tulleena emäntänä ei oikein uskalla ruveta vaan mättämään haketta puskien juurelle kun anoppi oli "jostain kuullut että mustaviinimarja pensaat ainakin happanee pystyyn jos laittaa katteen".täh?

Eli ideani on etten laittaisi mitään kankaita tai vastaavia alle vaan pelkän hakkeen,ei likaantuisi nuo marjatkaan niin pahasti,nuo pensaat kun on nurmikko alueella ja aina nurmikkoa leikatessa lentää silppu marjoihin...

Eli lisäilisi vain haketta kun tarvis...Maatuessaan kun se toimii myös lannoitteena,eikös?

Voikos muuten lämmityskattilan tuhkat nakata puskien juureen??Lehmän p****a talosta löytyy myöskin reilusti...

Nyt apua avuttomalle puutarhurille! En haluaisi noita pensaita tappaakkaan vaan sen takia kun ei asioista tiedä mitään.Ja saattaisi välit anoppiin heikentyä jos sen vaalimat puskat hävitän...kieli ulkoa

 

 

Haa haa, nyt saat sanoa että olet kuullut asiaa kokeilleelta kuinka käy! Minä olen monta vuotta kattanut puna- ja mustaviinimarjapuskien aluset, samoin karviaisten.

Ensin revitään suurinpiirtein kaikki poikki,ja jätetään revityt kasvit puskien juureen. Jos puskia ei ole montaa kymmentä, kannattaa käyttää seuraavaksi märkiä sanomalehtiä, joita tukit mahdollisimman nuukasti juurien lähelle. Sen jälkeen on yksi lysti millä katat, kunhan saat sanomalehdet piiloon niin, ettei ne kuivuttuaankaan lähde lentelemään tuulen mukana.

Meillä ei sanomalehtiä laitettu, revittiin vaan ja katettiin vahvasti. Hyvin vähän nokkosta ja hiirenvirnaa tunkee läpi, ja nekin lähtevät juurineen helposti koska kattaminen pehmittää maata.

Marjapuskat eivät kovia lannoituksia tarvitse, ja typpipitoinen lannoitus vain kasvattaa varsin vetelää ja huonotuottoista oksaa. Jos nyt oikein kovasti muistelen niin taidettiin meillä hevonpeetä heitellä neljä vuotta sitten marjapuskille ennen kattamista...mutta se on aika typpiköyhää.

Joka ikinen kevättalvi meillä tyhjätään hakelämmityksestä syntynyttä tuhkaa melko runsaasti marjapuskien juurille.

Meillä katetaan vanhoilla heinäpaaleilla, joita jäi pariin latoon kun lehmät laitettiin pois. Pölisevät niin ettei paaleja voi viedä hevosen lähellekkään. Piti tehdä osalle marjapuskista maahan lautalaidat, jotka pitävät heinät osoitteessa, sillä meidän vapaat kanat kaivavat heinät mieluusti huitsin nevadaan. Mutta ihmeen hyvin ne tuulellakin paikoillaan pysyvät, ne heinät, vaikka pohjanmaalla ollaankin ja meillä on erittäin tuulinen tontti.

Kokemuksia kattamisesta: Marjapuskien uusimmat oksat ovat tukevia ja pystykasvuisia ja satoisuus vain lisääntyy, perkaaminen on satunnaista (eli ohikulkiessa voi nykäistä mukaansa hiirenvirnan), nokkoset eivät haittaa poimimista, jopa leikkaamisen tarve (eli kuolleet oksat) on kovasti vähentynyt. Pystyyn mätänemistä tai tuholaisia ei ole näkynyt. Marjapuskia meillä on aivan ylettömästi, sillä niistä on anoppi ja appivaari istuttaneet pensasaidan. Joten nykyään marjaa tulee niin että pakostakin paljon jää linnuille. Kattaminen lannoittaa sopivasti maata, ja multa on hyvin pehmeää katteen alla. Siellä on mahtavasti lieroja.
Siileille löytyy hyviä talvehtimispaikkoja kuivasta heinäkatteesta, ja siilit ovat tontilla hyötyeläimiä.

Silmänilo on ehkä katsojan silmissä, mutta minua miellyttää paljon enemmän heinäkatteet kuin se juolavehnä-nokkospöheikkö, joka ennen kukoisti valtoimenaan. Luulen että rikkaruohokasvusto mädännyttää marjapuskia paljon enemmän kuin juurilla oleva maatuva kate.

Ja oikeasti - kuka tykkää perata monta kertaa kesässä marjapuskien alta? Ja kuka ehtii? Kattaminen on järkevä, tehokas ja työtä säästävä keino. Mieluummin voisi sanoa niin että joka ei kata on hiukan...no ainakin hänellä on paljon turhaa aikaa perata

Ei tapa vaan vahvistaa

Samoilla linjoilla olen Temskun kanssa.

Lantaa voi varovasti ropsauttaa sinne katteen alle, mutta tosi vähän. Ja kannattaa laittaa ne sanomalehdet, silloin kate pitää rikat allaan paljon kauemmin.

Ja anopin kanssa neuvoisin toimimaan niin että sopu säilyy mutta oman pään mukaan kuitenkin naurua

Huom! Katetut pensaanaluset ovat ilmavampia kuin nokkosten ja muiden rikkojen valtaamat.

Sattuipa silmään aiheeseen liittyvä kuva viime syksyltä. Keskeltä pihaa (jossa nyt kasvaa kaikkea hauskempaa) siirrettiin mustaherukat ja punaiset karviaiset talon taakse. Punaherukat joutuivat tontin rajalle aidanteeseen. Näille pitäisi nyt lisätä aimo satsi katetta, mutta kun ei ole ärtynyt. Onneksi rikkaruohot eivät ole vallan ryhtyneet rehottamaan vanhan katteen ansiosta.

Tuo haravointijäte ja ruohosilppu ovat vähän turhan kevyttä kamaa pensaiden juurilla. Olki, heinä tai hake kestäisivät huomattavasti pidempään. Laudoista on ollut tarkoitus rakentaa kehikot ja kattaa käytävätkin, mutta ihminen ei kaikkea ennätä... Potager ajoi tänä keväänä edelle silmän isku.

Me laitoimme puunkuorikatetta marjapensaiden alle, kun ne istutimme. Kyllä oli helppoa kastella pikku pensaita, kun kate pidätti veden eikä se valunut minnekään muualle.

Laitoin myös katteet omille pensaille kun ne toissa syksynä istutin. Pohjalle monta kerrosta sanomalehteä sitten kuivaa heinää. Tänä kesänä lisättiin puuhaketta heinien päälle. Vielä ei juola ja muu peltorikka häiritse vaikka pensaat istutettiin varsin juolarikkaaseen peltoon.

Mikähän siinä kattamisessa niin ihmeellistä onkaan, että sitä kohtaan on ihmisillä vaikka minkälaisia epäluuloja...aikanaan itse kun kasvimaata anopin silmien alla hoitelin, laitoin sipulille ja porkkanalle ruohokatteen ja kyllä siinä piisasi taivastelemista...no-jaa Laiska kun olen, en viitsinyt kitkemisen vaivaa nähdä. Nykyään olen vielä leväperäisempi ja viljelen sipulin mustassa muovissa rei´issä kuin mansikan, ei tarvi kitkeä ei kastella. Vielä kun keksisi, miten saisi porkkanankin muovissa kasvatettua kieli ulkoa ! Ilman muuta herukat nauttivat katteesta kun rikkikset eivät niiden juurilla rohmua elinvoimaa, eikä ruohonleikkuri rouhi tyvillä.

Rehujätteessä on vielä enemmän ravinteita kuin lannassa, koska lannassahan ovat jäljellä enää ne ravinteet, mitä lehmä ei ole rehusta hyväkseen käyttänyt. Arvelisin siis, että rehuntähteet ovat turhan väkeviä alusia marjapuskille. Eikä niitä kyllä saisi metsän reunaankaan jättää, rehevöittävät ympäristöä pahemmin kuin lanta.. Minäkin suosittelisin kompostoimaan rehuntähteet, siitä saisi varmasti tosi hyvää multaa puutarhaan.

Tontillamme on toistakymmentä marjapuskaa, musta- ja punaviinimarjoja sekä karviaista. Kävisikö noille katteeksi lehti-ja havupuusilppu, jossa on lehtiä ja neulasia mukana?

Samoin täällä.

Minun marjapensaillani on puolipyöreät metallituet, jotka yhdessä muodostavat ympyrätuen. Leikkasin isot mustaviinimarjapensaat aika vähiin. Vain nuoret terhakat pystyt varret jäivät. Valtaosa oksista lähti kompostiin. Punaisten kanssa olin säästeliäämpi.