Ajattelinpa minäkin kattaa viinimarjapensaiden aluset yhtenäiseksi alueeksi, todennäköisesti sanomalehdillä ja havupuunkuorikatteella. Alimmaiseksi tietysti kalkkia. Alue rajautuu nurmikkoon, joka jäisi hieman kuorikatteen pintaa alemmas. Miten te olette ratkaisseet tuon rajakohdan? Ruohonleikkuri heittelee kuorikatteen ympäriinsä ja repii sanomalehdet sen alta? Vai onko joku jaksanut kaivella kanttausojaa, jonka sitten täyttää kuorikatteella?
Toinen vaihtoehto katteeksi olisi maanpeitekasvit, esim. maahumala, suikeroalpi tai joku muu tuollainen takuuvarma "riesa". Pitäisikö niillekin laittaa ensin sanomalehtiä ja sitten ohuelti multaa? Tällä tavalla saisin viettää ainakin koko ensimmäisen kesän kitkien siemenrikkoja alueelta? Vai pärjäisivätkö em. kasvit huonokuntoiselle nurmikolle ja satunnaisille rikkakasveille…?
Naapurilla on haketta marjapensaiden alla ja se on rajattu nurmikosta maahan upotetulla laudalla. Sitä en tiedä pystyykö ruohonleikkurilla ajaan ihan siitä reunasta, vai käyttävätkö trimmeriä siistimiseen.
Meillä tuo rajakohta tulee mutkittelemaan aika paljon, joten lauta ei ole paras mahdollinen reunamateriaali. Kanttausoja, sanomalehti ja kuorikate on todettu ihan toimivaksi reunaksi, mutta hieman työläshän se olisi tehdä, eikä olisi kovin pitkäikäinen.
Mulla on ollut tämä marjapensasalueen yhtenäinen kattamisprojekti meneillään jo monta vuotta 
Joku ihmeellinen väläys ja siis erehdys oli laittaa mansikkakangasta alle ja sitten haketta päälle (mansikkakankaalle olis varmaan ollut parempiakin vaihtoehtoja). Reunoista kaiveltiin mansikkakangas hieman maan alle. Sen kummempaa rajausta ei jaksettu laittaa, kun rajaa on niin paljon. En ole aluetta mitannut, mutta on se vähintään yksi aari.
Tosi pian sain huomata, että hakkeessa itää ja kasvaa varsinkin voikukka aivan mainiosti. Sitä on meillä jokapuolella ympärillä paljon. Meillä ehtii marjapensaista aina myös varista marjoja maahan ja myös marjapensaat itävät ja alkavat kasvaa hakkeessa mainiosti. Ja sitten ympäröivältä nurmikolta alkoivat hakkeeseen kovasti levitä mm. maahumala, rönsyleinikit ja yhdeltä suunnalta suolaheinä ja yks joku muu kuivan paikan kasvi, en nyt muista nimeä. Yhdeltä reunalta leviää myös yhden sorttinen kapealehtinen heinä.
Ymmärsin aika pian, että en näin suurta aluetta pysty pitämään kasvittomana ja rupesin ajattelemaan, että kunhan kasvit olisivat matalia. Alunperin kattamiseen lähdettiin sen takia, että alueelle ei paikoittain mahdu enää minkäänlaisella ruohonleikkurilla, marjapensaat siis sen verran tiheässä. Ihan marjapensaiden alusalueiden rikkaruohottuminen ei enää ollut iso ongelma varsinkaan herukkapensailla. Mutta väleissä siis kasvoi helposti pitkä ruoho, kun sen leikkaaminen oli niin vaivalloista. Enkä tykännyt sellasesta.
Olen lakannut kitkemästä muutakuin voikukkia ja marjapensaiden taimia sekä korkeammat kasvit kuten akileijat, peurankellot jne. (nämä puutarhakasvit elävät repimisestä huolimatta ikuisesti joidenkin marjapensaiden tyvellä ja salaa pääsevät leviämäänkin). Sille yhdelle heinällekään en mitään pysty. Parin vuoden ajan olen sitten itsekin yrittänyt kasvittaa haketta matalilla kasveilla kuten ahomansikalla, kevätkaihonkukalla ja muutamalla muulla. Pärjäilevät ja ovat levittäytyneet jo osittain maatuneessa hakkeessa nuokin. Elän nyt sitten vain toivossa, että tuohon mansikkakangas-hake-yhdistelmään ei samanlainen korkea nurmi pääsisi asettumaan kuin siinä aiemmin savimaassa kasvoi.
Reunoja ajelen ruohonleikkurilla ja trimmerillä tiheästi. Mutta en enää ajellessani tiedä tarkkaan, missä raja menee. Hakkeet menee ruohonleikkuriin ja paikoin paljastuu mansikkakangas, jonka päälle aivan olemattomaan mutuun on kuitenkin kasveja tarttunut. Rajat on siis epämääräiset ja vaikeat, vaikka en ole nyt jaksanut tuosta välittää.
Jos nyt aloittaisin alusta, kaivaisin samanlaiset muovireunukset alueen ympärille kuin kaikissa kukkapenkeissänikin. Sitten sanomalehteä ja haketta ja maahumalaa istuttaisin koko reunan pituudelta, josta saisi sitten kasvaa sisäänpäin aluetta. Ja kyllä mä ne ahomansikatkin sinne edelleenkin istuttaisin tyrnipensaiden viekkuun.
Pienen alueen pystyis varmaan hakkeen avulla pitämään kasvittomanakin kohtuullisesti, jos alue on niin pieni, että siihen jaksaa haketta lisätä säännöllisin välein riittävän usein. Meillä hakkeen roudaaminen tuohon alueelle oli niin iso ponnistus, että en ole jaksanut sen koommin ajatella.
Meidän marjapensasalue ei ole suuri (ainoastaan viisi pensasta), joten sen kattaminen kuorikatteella voisi toimiakin. Itse olin alunperin kattamassa koko kyseisen tontin nurkan, johon kuuluvat siis myös karhunvadelmat, iso koivu lasten keinuineen, puutarhakompostorinurkkaus ja kulku sinne. Näin ei olisi tarvinnut murehtia rajauksia nurmikosta. Mies vain meinasi, että kuorikate menee helposti "kuraksi" kulkuväylillä, eikä tuntunut ottavan stressiä nurmikon ajamisesta siellä. Ja tottahan se on, että esim. kompostorin ympäristöä on kiva päästä välillä haravoimaan, siellä kun aina roiskuu kuitenkin yhtä sun toista. Tuollaista nurmikon tapaista on mukavampi haravoida kuin kuorikatetta.
Mutta edelleen mua kiinnostaa tuo vaihtoehto maahumala tms. Sehän siitä leviäisi varmasti myös kulkuväylänurmikolle, mutta haittaisikos tuo? Naapurit voivat tietysti tykätä kyttyrää, jos sitten lopulta leviää myös heidän nurmikoilleen… Eli Tuomipihlaja, suosittelisit, että maahumala istutettaisiin suoraan kuorikatteeseen? Ei multaa sille laisinkaan? Mitenkäs hyvin maahumalainen nurmikko on haravoitavissa?
Meillä ei ollut kuorikatetta vaan haketta, joka ei enää ollut aivan tuoretta, vaan jo melko tummaa. (Hake on paljon edullisempaa kuin kuorikate, mutta ei yhtä nättiä. Tosi iso kasa ostettiin kerralla vuosia sitten, siitä riittää vieläkin.). Tuossa osittain maatuneessa hakkeessa tuntui moni kasvi kasvavan yllättävän hyvin. Istuttelin siihen kaihonkukat ja muut suoraan ilman mullan hippua. Silloin sateli kyllä melko usein. Maahumala levisi siihen äkkiä itsestään nurmikolta. Kuvittelisin, että hakepohjaista aluetta ei ole helppo haravoida, mutta en ole kokeillut. Eli kaikki marjapensaiden lehdet maatuvat tuonne marjapensasalueelle, en haravoi.
Hakepolkuja, joissa on pohjalla juurikangas, meillä on useampikin. Rikkaruohottuvat vähitellen, mutta kuraisia ne eivät koskaan ole. Esimerkiksi pitkillä kovilla sateilla savipohjan nurmikko on kurainen, mutta hakepolut eivät. Viime kesänä kunnostin rikkaruohottuneen hakepolun kasvihuoneen ja vadelmapenkin välistä (hakepolku on tehty sinne koska alue on niin kapea, että päältäajettava ruohonleikkuri ei mahdu). Haravoin hakkeet rikkaruohoineen kompostiin. Lähtivät helposti juurikankaan päältä. Ravistettiin juurikangas ja laitettiin takaisin paikoilleen ja sitten uudet hakkeet.
Ok, kuulostaa ihan hyvältä systeemiltä tuo hake + juurikangas. Kuorikatetta vain ollaan totuttu käyttämään, ja esim. tuolla halkoliiterin seudulla se on mennyt aikamoiseksi mössöksi, vaikka siellä on soraa pohjalla. On kyllä sahanpuruakin joukossa aika paljon.
Marjapensaiden alta ei ole tarkoitus haravoida, mutta kompostorin ympäristöä kyllä, kun sinne roiskahtelee multaa yms. mennen tullen. Siksi hake tai kuorikate ei ehkä olisi sinne käytännöllisintä. Mietinkin, miten onnistuisi maahumalaisen nurmen haravoiminen siellä kompostorin luona.
Eli mulla on tavallaan kaksi aluetta: marjapensaiden alustat ja kompostorinurkkaus sinne johtavine polkuineen. Ja katevaihtoehtoja on hake, kuorikate ja maanpeitekasvit. Myös kompostorinurkkauksen ja polun jättäminen huonokuntoiselle nurmelle on yksi vaihtoehto. Meillä ei ole ollut mutaongelmaa siinä. On aika kuiva paikka koivun ansiosta?
Niin, tuleehan hakkeesta tai kuorikatteesta aina vaan parempi kasvualusta, jos sinne multaa paljon joutuu.
Eikös maahumala ole nurmikkokasvi siinä kuin muutkin ja kestää haravointia ihan yhtä hyvin? En kyllä tiedä, kun en ikinä nurmea haravoi, paitsi nurmelle heitetyt penkeistä katkotut perennanvarret. Meillä maahumalaa on nurmessa joka puolella enemmän tai vähemmän (lähtenyt kaikki aikoinaan kahdesta pienestä alusta, jotka oikein ostin ;DD).
Meillä on puutarhakompostoreiden edessä nurmi ja takana metsä. Ruohonleikkurilla ei kompostorin ihan lähelle pääse, kun niiden edessä on sellainen rappu, jotta paremmin yletyn kurpitsasatoani kurkkimaan ja trimmailtuakaan ei sieltä tule. Kompostiin vietäviä juttuja ja multaa varmasti tippuu ja roiskuu, mutta ei sitä huomaa sieltä nurmen seasta, joka juuri noista roiskeista johtuen kasvaa kompostin edustalla vahvasti. Ois kyllä paljon siistimmän ja hienomman näköistä, kun olis trimmattu, mutta siihen kohtaan ei ole puhti riittänyt.
Oiskohan se huonokuntoinen nurmi paras? Eihän mikään estä istuttamasta maahumalaa sinne sekaan, jos se siellä menestyisi ja vihreyttäisi. Mutta kyllä se sitten löytää tiensä muuallekin, jos ei sitä teillä ennestään ole.
Tuo puutarhakompostorin ympäristön haravoiminen juontaa varmaan juurensa niille ajoille, kun meidän kompostorissa oli saranoidut tyhjennysluukut alhaalla. Kun maahan roiskui tarpeeksi paljon multaa yms, ei luukkuja saanut enää auki/kiinni. Uusi, ylhäältä käsin operoitava kompostorihan rakennettiin vasta viime kesänä. (Noin niinkuin puolustuspuheenvuorona minun haravoimisvimmaani kohtaan… 
)
Maahumalaa meillä ei tosiaan vielä kasva. Kerran sain sitä jonkun ostokasvin kylkiäisinä ja kasvattelin sitä ruukussa, mutta annoin syksyllä pehkon peloissani pois. Täytyy vielä miettiä ja keskustella isännänkin kanssa noista katevaihtoehdoista uudemman kerran. Kiitos taas aivoriihestä!
Puolustuspuhe haravointivimmaan . Ihan kelpo vimma, eiks vaan, on niitä huonompiakin 
.
Ja ole hyvä vaan aivoriihestä. Sulla on aina niin kiinnostavia aiheita pohdintaan. Mua kun ei jostain syystä yhtään huvita pohtia kesäkukkien kylvöä tai pelargonien pistokkaita, mutta sen sijaan katteet, kompostit ja maanpeitekasvit kyllä innostaa.
Onpa hyvä että muistutitte. Mulla on mustaviinimarjat pahuuden vallassa alueella, jonne ei ajella suoraan ruohonleikkurilla, eikä ketään kiinnosta trimmeröinti. Paikassa kasvaa siis muuten heinä ja puskien alla on katteena jotain klapityömaan roskaa. Nyt käyn tyhjentämässä sinne talvella kerätyt marsulan ja kanilan purut.
Saisiko tätä keskustelua vielä heräteltyä. Apua tarvittaisiin viime kesänä istutettujen marjapensaiden riviväleihin. Viinimarjapensaita on 10kpl sekä muutama karviainen sekä pensasmustikka. Pensaiden juuri on katettu kuorikatteella ja rajattu kukkapenkinrajaus muovilla. Rivivälit tuottaa nyt ongelmaa. Ensin oli suunnitelmissa laittaa ihan nurmikkoa, mutta onhan se todella hankala leikata pensaiden välistä. Myöskään muovin reunoja ei saa siististi ajettua. Mielessä on jo jonkin aikaa pyörinyt marjapensas alueen päällystäminen esim. jonkinlaiselka sepelillä. Onko kukaan toteuttanut? Riviväleissä olisi helppo kulkea ja rikkakasvitkin pysyisi paremmin poissa. Mielipiteitä ja apuja kaivataan.
Minä kerran katoin koko marjapensasalueen pinnan pahvilla ja sen päälle levitettiin muistaakseni olkikatetta. Pahvia oli reilusti, samoin katetta sen päällä. Muistaakseni ensimmäinen vuosi meni hyvin ja alue oli siistin näköinen ja rikaton. Sitten sitä juolaa alkoi puskea sieltä täältä, se on ihan uskomaton millaisia matkoja se siellä pahvien alla oli edennyt ennenkuin löysi ulostulopaikan. Kun kiskoin juolia irti, pahvit maassa tietty liikkuivat vähän ja juola senkuin riemastui.
Ehkä, iso ehkä, jos olisin lisännyt jatkuvasti pinnalle katetta, alue olisi pysynyt siistinä. Epäilen kuitenkin. Minun marjapensasalueeni on perustettu peltomaahan joka on täynnä juolaa ja kaikensortin rikkoja.
Nyttemmin alue pidetään siistinä ruohonleikkurilla ajaen.
Jos sen pintaa vielä suunnittelisin kattavani jollain, niin ensimmäisenä alimmaiseksi levittäisin siihen juolavarman ja yhtenäisen katekankaan, sellaisen paksun mistä ei mikään läpi kasva ja joka kestää.
Kannatan nurmikkoa. Moni taitaa ajaa pensaiden välit kokonaan trimmerillä. Kantatut nurmikon reunat on helpompi ajaa leikkurilla, mutta marjapensaiden kohdalla vuosittainen kanttaaminen olisi hankalaa juuriston vuoksi. Joku maantasalla oleva tasainen kiveys nurmikon ja katteen välillä helpottaisi ajamista.
Minusta sepelistä ei rikkakasvit pysy poissa sen paremmin kuin muualtakaan, ellei sillä jatkuvasti kuljeta, mutta siinä sepelissä ne rikat kyllä näkyvät paremmin. Sepeli olisi myös hankalampi pitää siistinä syksyllä lehtien pudotessa. Ehdottomasti pitää olla joku kangas sepelin alla, jos sellaisen laittaa. Hienon näköinenhän se sepeli varmasti olisi, mutta en tiedä, helpottaisiko se työtä.
Ammattiviljelmillä rivivälit oli ainakin ennen monesti nurmikolla, mutta ajavat isoilla leikkureilla. Mukava poimia kun pystyi olemaan polvillaankin nurmikolla. Pystykasvuisten pensaiden alta pystyi leikkaamaan aika läheltä tyveä heinän, ihan juurelta otettiin käsin.
Norel. Pensasmustikalle laita havupuu8haketta. Mustikat tarvitsevat happamen kasvualustan ja kastelua, tuottaaksees suuria marjoja. Mustikoita pitäisi olla enemmän kun yksi. Tulisi runsaampi sato. Nurmikon leikkuu, mielummin keräävällä leikkurilla ja ne ruohosilput katteeksi pensaiden juurelle. niistä tulee ravinteita ja pitävät kosteutta. kerääviä sähkäleikkureita saa edullisesti ja on keveitä. Johdotkaan ei ole kovin kalliita.
Karviaisia kun tuli kolme istutettua, niin tuli mieleen että mitähän maanpeitekasvia kannattaisi niiden pläntille laittaa? 4x3m alue, kolme karviaista ja metsän reunassa pienessä rinteessä laatoitetun pihatien varressa. Aurinkoa n. 7h vuorokaudesta.
Ideoita?
Mullakin on maahumalaa jokaikisessä penkissä, kasvien alla, nurmikolla, kasvimaalla jajajajaja sitä vihulaista ei kyllä saa millään ilveellä katoaamaan, kestää varmasti myös ydinsodan ja tunkee ittensä joka paikkaan eikä tunnu repimällä vähenevän millään vaan kasvattaa aina uudet lonkeronsa joka paikkaa, myös katekankaiden ja -muovien päälle ja alle. Vuohenputkikin on helpompi kadottaa pihalta kuin tämä vihulainen :pinch: Eli kannattaa kaksi kertaa miettiä istuttaako sitä pihallensa. :hehe: