Tämä olikin viimeinen saari johon tutustuimme. Pienin kaikista. Osa saaren väestöstä oli evakoitu vedenalaisen tulivuorenpurkauksen johdosta. Tutkijat olivat paikalla ja kaikki odottivat uuden saaren syntyvän hetkellä millä hyvänsä. Osaan saaresta ei päästy ja esim, museo oli suljettu. Korkealta näkyi meressä värierot jotka johtuivat tulivuoresta syöksyvästä rikistä.
Saareen oli rakennettu tiet vasta 1960 luvulla eikä siellä juuri turismia ole, koska isot laivat eivät pääse satamiin.
Saarella viljellään ainakin banaaneja, ananasta ja viinirypäleitä. Nuo neliskanttiset vaaleat ovat kasvihuoneita.
Uhanalaisia liskoja oli siirretty suojaan maanjäristysalueelta.
Ainoastaan kaksi kissaa näin koko reissulla.