Aloitan nyt uuden ketjun, vaikka Pirkkiksellä jo Teneriffan kuvaketju onkin, siellä vaan näkyy olevan jo aika monta sivua. Mutta tähän ei tule aivan niin paljoa kuvia, joten tänne sopii laittaa myös muita ja muiden T:n kuvia.
Matka siis alkoi oikeastaan jo joulun maissa kun ystäväni Ellu soitti ja houkutteli reissulle. Siltä istumalta varattiin äkkilähtö netissä. Konkreettisesti matka alkoi 18. tammikuuta aamuyöstä kun köröttelin Hki-Vantaan lentoasemalle, mistä Ellun kanssa lennähdimme Teneriffalle. Hotelli "Määrittelemätön Majoitus" määrittyi perillä Puerto de la Cruzissa olevaksi Valle Luz -hotelliksi. Vallan mainio hotelli aivan keskustan tuntumassa, pari sataa metriä rannasta, 9. kerros ja "hellahuone", alkovi ja parveke.
Näkymää partsilta keskustaan...
- ja vastakkaiseen suuntaan, missä kohoaa korkeuksiin Teide.
Parvekkeelleemme paistoi aurinko koko päivän, ja rakennus on niin mukavasti tehty, ettei ole mahdollista kurkkia naapurin parvekkeelle.
Kuvien päivänmäärät pitävät paikkansa, kellonaika ei.
Ja meidän hotelli oli sinua vastapäätä Tenequia. Kävitkös siinä pikku kaupassa joka oli hotellisi kanssa samassa rakennuksessa? Siellä oli myytävänä lämmintä leipää ja kaikenmaailman herkkuja, munkkeja ym. 
.
Paikallinen bussiasemahan se siellä näkyy ja Bel Airin hotelli.
Kuten jo toisaalla olen kertonut, minulla on ollut saksalainen kirjeystävä n. 40 vuotta, joskin kadotimme toisemme jostain molemmille tuntemattomasta syystä reilut 20 v sitten. Muistin kuitenkin, että tämä Christiane osti aikoinaan Teneriffalta talon, ja löysin jopa sen osoitteen kätköistäni. Heti ekana iltana T:lla marssin matkatoimiston oppaan luo peräämään paikallista puheliluetteloa. Sitä ei löytynyt, mutta opas soitti numerotiedusteluun ja sai antamiini tietoihin täsmäävän numeron. Minä siitä paikasta sydän pamppaillen soittamaan - saksankieli ei minulta solju kovinkaan sujuvasti, varsinkaan puhelimessa - ja kertaheitolla sain Christianen langan päähän. Sovimme tapaamisen seuraavalle päivälle :)
Pikkuisen jännitti, josko tunnistankaan häntä vuosikymmenten jälkeen, mutta eipä tullut ongelmia senkään suhteen! Ensin piipahdimme yhdessä kahvilassa ja sitten kiertelimme C:n autolla kaupungilla. Tässä maalaisromantiikkaa erään ravintolan pihamaalta:
Ellun kanssa olemme molemmat maatalousalalla, joten halusimme nähdä myös paikallisen lehmän. Se löytyi täytettynä samaisesta ravintolasta.
Kaupunkikierroksen jälkeen C. palasi työpaikalleen (hänellä on luontaistuotekauppa liki kasvitieteellistä puutarhaa) ja me E:n kanssa palasimme kävellen hotellille.
Pirkkis, kyllä me kävimme patonkikaupoilla ko. pikkukaupassa, kuten myös siellä vastapäisellä suunnalla Karambola-nimisessä minimarketissa. Munkkeihin sekaannuimme vain kerran koko viikolla, Teidellä.
Ja minä söin niitä monta kertaa. Tämäpäs oli kiva juttu, meidän jalanjälkiä seurasitte sitten.
Tiistaina lähdimme kävellen liikenteeseen, suuntana kasvitieteellinen puutarha. Matkan varrelle osui sopivasti myös orkideapuisto, joskin siellä harmitti täydellinen nimilappujen puuttuminen orkideojen osalta. Jalkaisin liikkuminen oli paikoin aika hyydyttävää, sillä ne mäet siellä eivät ole mitään pikkunyppylöitä! Tätäkin rinnettä noustessa joutui välillä vetämään henkeä.
Omituinen keltakukkainen puu, en osaa nimetä.
Villet poukkoilivat silmille joka mutkassa.
Paulastiina, olisiko tuo tuntematon puu jokin Schinus-lajike??? Ne ovat aika yleisiä noissa maisemissa.
Kahden kamerani kanssa tein pirkkikset: patterit hyytyivät moneen otteeseen, mm. kasvitieteellisestä minulla ei ole ainuttakaan kuvaa. Onneksi Ellulla on.
Eikös Schinukset ole pippuripuita? Nissä on hentoisammat lehdet, eli pienilehtisemmät lehdykät vai miten sen sanoisi. Niissä minun tuntemissani pippureissa.
Puerton kasvitieteellinen on käymisen arvoinen paikka, ken siellä päin liikkuu!
Pippuripuitahan ne, tuossa käytin apunani Madeiralta hankkimaani kasvikirjaa, ja Schinus molle jotenkin pisti silmään. Tietty se tunnistus onnistuisi paremmin, jos pääsisi käpälöimään ja katselemaan vierestä.
No niin, tyhmyyksistäni otit oppia!
Otitkos sieltä Kliivian siemeniä, niitä oli siellä paljon!
Pari hassua tarttui jotenkin sormien lomaan, ja yksi pelakuun pistokas, ja pari Bougainvillea variegatana. Ei iskenyt ahneus juurikaan 
Siemeniä piti tietysti kumminkin ostaa monta pussia, ja ostaa yksi traakkipuun pentu.
Keskiviikkona olikin sitten vuorossa retki Teiden kansallispuistoon. Ostimme bussiasemalta 30 euron bono-kortin ja astuimme paikallisbussiin, joka vuorenrinteitä kivuten kyyditsi meidät Teidelle. Siellä oli kylmä aamusta päivin! Tien reunat olivat yön jäljiltä paikoin kuurassa ja minä korkeanpaikankammoisena uskalsin katsella lähinnä rinteitä ylöspäin. Emme oikein tienneet, missä kohtaa olisi pitänyt jäädä pois bussista, joten ajelehdimme päätepysäkille saakka. Hissilippu aivan huipulle olisi maksanut 25 eur/hlö, joten päätimme köyhäillen jättää sen väliin, ja pitäähän mahdolliselle seuraavallekin reissulle jättää jotain nähtävää ja koettavaa.
Viitisen tuntia patikoimme näissä jylhissä maisemissa, mutta ei siinä kilometrejä tainnut juurikaan karttua. Aurinko paistoi ja nenänpäällys paloi, mutta toppatakki pysyi tiukasti päällä.
Näitä talventörröttäjiä (Echium wildprettii) teki mieli nähdä ihan läheltä, joten piti kiivetä jyrkkää rinnettä aikamoinen matka. Oli se sellainen korkeanpaikanleiri kuntoni huomioon ottaen, ja välillä oli pakko pysähtyä oikein kunnolla levähtämään kun tuntui, että sydän hakkaa itsensä rinnasta ulos. Tässä kohtaa olin ehkä 2200 m merenpinnasta.
Kun tulin tuolta rinteeltä takaisin tielle, huomasin samaisia törröttäjiä ihan tien vieressä. Meni kuntoilun piikkiin sekin kiipiminen.
ja mielenkiintoisen näköisiä kasviksia. E. wildprettiin lehtiruusuke,
tälle en vielä etsinyt nimeä:
Siemenkota (?) edellisestä:
Torstaina meillä olikin jälleen treffit kirjeystäväni kanssa. Lähdimme ajamaan Puertosta länteen ja pysähdyimme sopivan oloisissa maisemakohteissa.
Vatsa sisään!
Tyrskyjä rannalla. En nähnyt koko viikolla kuin yhden uimarannan, jossa oli keltainen lippu, eli uimaan olisi voinut mennä. Muilla rannoilla oli punainen lippu ja tosi isot aallot ja esim. Garachicossa oli rantakatu suljettu liikenteeltä, koska tyrskyt löivät välillä sinne asti. Tuulisen tuntuista ei kumminkaan ollut.
Icod de Los Vinoksessa kävimme ihmettelemässä iänkaikkisen vanhaa traakkipuuta.
Yhden ilmielävän kanarianliskonkin onnistuin näkemään. Aikas söpö otus, eikö vaan! Nimilappu ei koske otusta vaan vieressä kasvavaa puuta.
Ficus macrophylla aavemaisine juurilonkeroineen. Paljon suurempi ja kummitusmaisempi on Puerton kasvitieteellisessä.
Tällekään puulle en yht'äkkiä keksinyt nimeä, mutta jos kasvaisi Suomessa, löytyisi ilman muuta myös minun pihaltani! Täytyy jonakin joutohetkenä surfata netissä Teneriffan kasvien perässä, Pirkkiksen sivuillakos se linkki on tallessa?
Kukkia likikuvassa, mutta tuuli heilutti niitä niin, etten tarkkaa kuvaa saanut. Vaaleanpunaisia isoja palloja.
Tyynemmällä säällä ja veden ollessa korkealla, näitten laavakiviröykkiöiden välissä voi uida.
kyllä, pirkkiksen teneriffan kuvissa sivulla 22 on aika määrä linkkejä.
Päivän päätteeksi menimme vierailulle kirjeystäväni kotiin, missä olivat Saksan talvea paossa myös hänen vanhempansa. Kertakaikkisen ihana 230 v vanha talo, joka on peruskorjattu museoviraston tms. ohjeitten mukaan.
Olkkarista keittiön suuntaan:
Näkymä eteisestä olkkariin:
