Kyproksen kevään kuvia maaliskuussa 2007. Luonnonsuojelualue Cape Creco on uskomattoman vihreä ja kukkea paikka, vaikka kalliota, kiveä ja kuivaa onkin. Paikalle kannattaa ajaa taksilla Aia Napasta ja kävellä luontopolkuja takaisin. Rauhallista ja hiljaista, paikalla tapasimme 6 ihmistä kun kävimme retkeilemässä. Omat eväät ja hyvät kengät mukaan.
keltaiset margaretat kukkivat ihan joka paikassa, parkkipaikkojen reunoissa, pelloilla ja niityillä.
Tässä keskellä polkua kukkii jokin paikallinen orkidea. Onneksi kulkijat osaavat kiertää! 
Afrikantähdikki kukkii komeasti, näin ainakin luulen lajin olevan.
Afrikantähdikkejä viljelymaan reunassa kaupan parkkipaikalta kuvattuna, paljonhan noita kukki mutta paljon oli roskaakin heiteltu vaikka muuten oli tosi siistiä.
Akaasiat aloittivat kukintaansa, viikko 10 oli ehkä hiven aikaista. kaupunki oli vielä hiljainen ja kauppoja sekä ravintoloita kiinni. Turistikausi alkaa ehkä viikolla 12 vilkkaampana mutta aina ei voi lomaansa valita, meillä se on aina viikko 10.
Masmalo apilan sukulainen tuli tästä viehättävästä kukkamatosta mieleen. Mehiläisetkin olivat siitä innostuneita.
Kamomillaa ja jälleen afrikantähdikkejä. Maa oli niin täynnä kukkia tuolla ylhäällä, ettei tiennyt missä kävellä ja polullakin kukkia kierrettiin. Kerrassaan viehättävä paikka, vaikka en tuolla ylhäällä retkipaikassa kyennyt syömään ja katselemaan alas.
Polun varressa kasvoi laajoja pensaikkoja jotain kovin tutun näköistä, ikikultahan se aurinkoisen ja kuivanpaikan kasvina on täällä alkukodissaan.
Johanneksenleipäpuu lienee tämä, takana näkyy maisemaa ja merta loputtomiin. 
Margareta lähikuvassa, aurinkoja luonnosta.
Heinätähtiä erilaisia kasvoi myös paljon, ovat niin hennon suloisia ja pieniä, että kiireinen matkamies maastopyörineen ei niitä huomaakaan.
Kamomillaa kasvaa Kyproksella myös luonnonvaraisena, paljon kuivilla paikoilla. Tästä hopealehtisestä en pääse selvyyteen mikä on, nuppuja katsoen jokin mykerökukkainen sekin ehkä.
Ketokukkia ja monenlaisia.
Unikoita ilmestyi esiin polun mutkan takaa. Vuori ilmeisesti varjostaa aamulla ja unikot ovat aurinkoisemmalla ja meren tuulille vieläkin alttiimman, kuivan paikan kukkijoita.
Unikon rakkaudenpunainen kukinto, silkkiunikko lienee.
Vanhus ja meri - ei kun unikko ja meri. piikkipensaat suojaavat kasveja, polunmutkassa ei turhia oikaista.
Villiruusu kasvoi valtavana pensaana, mutta eipä tämä ruusu olekaan kun lehtiä tarkemmin katsoo. Nyt olisi viisaan miehen tarve 
Maasto oli kuivaa ja kivistä eikä siksi asuttua. Luonnonsuojelualueella on upeat meren syövyttämät hiekkaliviluolat rannassa ja siellä istumapenkit. Selän taakse jää matkailun hinta - kaatopaikka. En päässyt selville tuliko kaupunkiin aamulla leijuva savu palavasta kaatopaikosta vai poltettiinko roskia öisin polttouuneissa. Savun haju tuntui ja näkui aamuisin ja tuolta taustalta se nousi. Hyhyhyh
Sea Cave tarkoittaa rantaluolaa. Korkeanpaikankammoinen ei osaa nauttia talläisestä ihanuudesta. Istuin siis jälleen kerran "pelkurien penkillä" . Penkin läheltä maa putoaa just niin kuin vastarannallakin. 