Johan Christian Julius ”Jean” Sibelius (8.12.1865 Hämeenlinna – 20.9.1957 Järvenpää) oli suomalainen säveltäjä jonka kansallisromanttinen musiikki oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.
Sibeliuksen keskeisimmät teokset ovat hänen seitsemän sinfoniaansa. Sinfonioiden lisäksi hänen tunnetuimmat teoksensa ovat viulukonsertto sekä orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja, Tuonelan joutsen (osa Lemminkäis-sarjaa) ja Valse triste.. Hänen muihin teoksiinsa kuuluu muun muassa vokaali-, kuoro- ja pianomusiikkia, näytelmämusiikkia ja kamarimusiikkia. Suomessa Sibeliuksen syntymäpäivä on liputuspäivä, suomalaisen musiikin päivä.
Jean Sibeliuksen synnyinkoti Hämeenlinnassa osoitteessa Hallituskatu 11 on nykyään museona.
Suomessa Sibeliuksesta tuli osa vapaamuotoista, eri aloja edustavien taiteilijoiden nuorsuomalaishenkistä ryhmää, jonka muodostivat hänen lisäkseen Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Arvid Järnefelt, Eino Leino, Robert Kajanus, Juhani Aho sekä Eero Erkko. Useat ryhmän jäsenistä muodostivat sittemmin naapuriyhteisön Tuusulanjärven ympäristöön.
Jean ja Aino Sibeliuksen koti Ainola valmistui Tuusulanjärven rantatielle vuonna 1904. Elämä Helsingissä oli käynyt sävellystyön ja perhe-elämän kannalta liian rasittavaksi vilkkaan ravintolaelämän takia. Muutto Ainolaan takasi Sibeliukselle ihanteellisen työskentely-ympäristön koko loppuelämäksi. Sibelius kuoli aivoverenvuotoon Ainolassa 20. syyskuuta 1957 ollessaan 91-vuotias. Hänet haudattiin Suomen valtion kustantamana Ainolan puutarhaan.
Suomen kulttuurimatkailulle säveltäjällä on suuri merkitys. Sibelius-monumentti on haponkestävästä teräksestä valmistettu veistos Sibeliuksenpuistossa Helsingissä.
Kotimuseona toimiva Ainola on auki vain kesäisin. Huoltorakennuksessa on lipunmyynnin lisäksi kahvila ja museokauppa sekä ulkonäyttelyitä lasivitriineissä. Ainolassa käy vuosittain noin 25 000 kävijää.
Ainolan tontti on kooltaan noin neljä hehtaaria, ja siihen kuuluu päärakennuksen lisäksi puuvaja, talli, saunarakennus, laaja puutarha ja luonnontilainen sekametsä, sekä Aulis Blomstedtin piirtämä museotoimintaa varten tehty huoltorakennus. Pihapiirin eteläosassa on puolestaan Sibeliusten hauta, jonka pronssinen hautapaasi on myös Blomstedtin suunnittelema. Hautapaaden keskellä lukee JEAN SIBELIUS ja sen oikeassa alanurkassa Ainon toiveesta pienemmällä ja kursiivilla Aino Sibelius.
Ainolan päärakennuksessa on myös huomattava taidekokoelma, johon kuuluu muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Oscar Parviaisen, Albert Edelfeltin, ja Aino Sibeliuksen veljen Eero Järnefeltin töitä.
Ainola oli sekä Sibeliusten perheen koti että Jeanin työtila. Sibeliuksen säveltäessä Ainolassa vaadittiin täydellistä hiljaisuutta, eikä rakennukseen tästä syystä asennettu vesijohtoja Jeanin eläessä.
Suomalaiset taiteilijat alkoivat 1800-luvun lopulla kiinnostua muuttamisesta maaseudulle, kun Helsingin pieni kulttuuripiiri alkoi tuntua tunkkaiselta ja kahlitsevalta Euroopan suurkaupunkien rinnalla. He kokivat suomalaisen luonnon vapauttavana elementtinä. Tuusulaan muutti ensimmäisenä Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofelt. Aho oli seuramies, jonka kanssa monet viihtyivät. Heidän perässään Tuusulanjärven rannalle tulivat taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt. Tuusulan Rantatien yhteyteen syntyi taiteilijayhteisö, johon rakennettiin useita taiteilijakoteja. Ahon ja Soldan-Brofeldtin vuokrakotia alettiin kutsua Aholaksi. Järnefeltin Suviranta valmistui 1901 ja Halosen Halosenniemi 1902.
Kävin Ainolassa nyt elokuussa. Ajoimme sinne rantatietä pitkin ja jo se oli kokemus upeine yksilöllisine huviloineen. Rantatiellä on paljon avoinna olevia kulttuurikohteita, Ainolan lisäksi esim. kotimuseo Halosenniemi. Nyt tässä kuitenkin Sibeliusten Ainola.
Aino Sibeliuksen istuttamista omenapuista ja marjapensaista on jäljellä vielä osa, mutta kukkatarha ja sen käytävät ovat Ainon suunnittelemassa muodossa. Ainolasäätiö entisöi kukkatarhan 1990-luvun lopulla.
Aino Sibeliuksen suunnittelema sauna valmistui lokakuussa 1905. Aino oli itse rakennuksen lisäksi suunnitellut siihen vedenottojärjestelmän. Saunan vieressä oli vinttikaivo, josta nostettiin vesi kouruun, joka vei veden suoraan pesuhuoneeseen. Huoneen nurkassa oli toinen kouru, joka puolestaan johti viereisen huoneen kylpyammeeseen
Enempää kuvia mulla ei ole käynnistäni Ainolassa. Suosittelen käymään, oli mulle mukavan kiva yllätys.
Ja jos niillä nurkilla käytte, niin tässä vielä kulttuurikierrosta varten yleistä asiaa pähkinänkuoressa:
*Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö on vaikuttanut merkittävästi Suomen kulttuurihistoriaan. Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven itärannalle 1800–1900 -lukujen vaihteessa.
Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi kirjailija Juhani Ahon ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin myötä, kun he vuokrasivat vuonna 1897 Järvenpään kartanosta huvilan, jota nykyään kutsutaan Aholaksi. Juhani Ahon houkuttelemina alueelle muutti myös toisia Suomen kultakauden taiteilijoita.
Taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta valmistui vuonna 1901. Seuraavana vuonna valmistuivat taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja runoilija J. H. Erkon Erkkola. Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen perhe muutti Ainolaan vuonna 1904.
Tuusulan rantatien varrelta ja sen liepeiltä löydät useita Museokortti-kohteita. Vieraile Sibeliuksien Ainolassa, Halosenniemen upeassa hirsisessä erämaa-ateljeessa, Lottamuseon kauniissa huvilamiljöössä, Aholan kartanossa ja Taiteilijakoti Erkkolassa."*
