Castle Brania ympäröi suojeltu alue maatiloineen ja metsineen. Alue on kokonaan aidattu ja sinne pääsee maksamalla liput. Linnassa pitää sitten tarkistuttaa liput vielä erikseen. Tässä maatilan pihalla telmiviä koiranpentuja.
Pikkusen on tärähtänyt, mutta näin kauniisti vaalivat keskiajan romanialaiset luonnonlähteitään... ainakin Branin linnassa :D
Iso oli maaherrojen metsästysmaja.. ja ihan linnan kupeessa vieläpä :D Laiskojakin olivat. Ei vaan.. käytettiinhän tuota muihinkin tarkotuksiin kun riistalla leuhkimiseen. Kaunis on katto kuiteski.
Komea risti mäen päällä juuri ennen kun saavutaan linnan etupihalle. Linna kohoaa korkeuksiin suoraan tästä ylöspäin.
Linnan pääsisäänkäynti. Alhaalla vasemmalla on kuninkaan henkilökohtainen talli ja navetta. Sinne ei päässyt sisälle, mutta eipä siellä varmaan mitään olekaan. Vartiotupa on vain huone jossa on iso takka heti kun pääovesta mennään sisään.
Linnan sisäpiha ylhäältäpäin.
Linnan torni sakeita pilviä taustanaan. Vuoristossa mua yllätti aina miten "matalalla" sadepilvet olikaan.
Museoksi ja nähtävyydeksi muutetussa linnassa oli paljon vitriinejä joista löytyi kaikenlaista arvoesineistöä. Nämä olivat miun suosikkeja. Lahjoja kuninkaalle.
Kuninkaan sänky.. vähän pimeä kuva, mutta komea se on ja kaiverrettu joka puolelta täyteen hienoja relieffejä.
Jalkapäädyn pylväät miellyttivät ihan erityisesti miun silmää.
Sisäpihan kaivo. Ihmiset jätti rahaa siihen päälle :D
Olipas mielenkiintoisia kuvia! Jäi mieleen ne kauriinsarvet, ne näyttävät vahvasti jättösarvilta. Eli ne pudottanut kauris tepastelee todennäköisesti jossain päin ihan hengissä, sillä ne pudottavat sarvensa meillä Suomessakin joka kevät. Täällä ne vain äkkiä häviävät, painuvat sammaleisiin ja joutuvat luonnon kiertokulkuun joten niiden löytäminen on joko todellista onnenkauppaa tai pitkän harjoittelun tulos.
Noista hevosista tuli mieleen - monta vuotta sitten Espanjan mantereella olimme autoajelulla ja sielläkin oli pikkuinen muistomerkki korkealla vuoristossa ja sen ympärillä laidunsi hevosia, joita tietenkin kuvasin edesta takaa istuu makaa, eikä tietenkään tullut mieleen että ne olisivat vihaisia. Eivät olleet. Taisi olla muuten kymmenen vuotta sitten koska se pikkuinen muistomerkki oli täynä Dianalle osoitettuja kukkia ja silloin hän kuoli kolarissa...no mutta kuitenkin kävimme joskus myöhemmin samoilla paikoilla ja poissa oli hevoset ja idylli, paikalla oli sementtirakennuksia turisteille ja lipputankorivit mainostivat myyntinäyttelyä. Se oli surullista. Muistomerkin olivat säästäneet.
Se on aina ikävää kun tuolla tavalla raiskataan maisemia. Romania liittyi EU:hun viime uutena vuotena. Kunhan niillekin alkaa uusia lakeja tulemaan niin saa nähdä miten käy ihan pienten maanviljelijöiden ja yhden lehmän ja yhden hevosen pitäminen.
Mutta jatkanpa tästä. Tuli keskeytys kuvasarjaan eilen.
Linnan sisäpihan viiniköynnös ei näyttänyt tuottavan satoa ja arvailla vain voi kuinka vanha se jo on. Ihan tuolta alhaalta se muistuttaa jo enemmän puun kantoa kuin viiniköynnöstä.
Vielä vähän sisäpihan kuvausta. Tällä kertaa alhaalta ylöspäin.
Linnan vuorenhuippua ympäröi simppelisti sisustettu mutta sitäkin kauniimpi puutarha. Tuollaisia iiisoja ruukkuja minäkin kyllä tahdon. Oikein mainioita katseenvangitsijoita.
Takaisinpäin mentäessä leikkivät pennut olivat tuhlanneet energiansa ja vetivät sikeitä. Söpöä :D
Branin linna kaukaisuudessa. Palataan motellille ja alkaa armoton paikallisen maaseudun tutkiminen.
Ah tätä idylliä. Vähän kun olisi vähemmän pilviä niin näkyisi vuoristomaisemakin.
Juuri kun ajattelin että ei voi pilvet enää lähempänä olla niin sieltä ne virtaa vielä vähän alemmas. Tuollaisia risteillä varustettuja muistomerkkejä on Romaniassa aika paljon. Kovasti uskonnollista porukkaa ovat verrattuna meidän pohjolaan.
Motellimme parvekkeelta maisemaa eteenpäin. Siellä rakennetaan myös lisää vierastaloja. Oli muuten siistiä ja kotoisaa tuolla kun oli vanha pariskunta laittanut yläkertansa motelliksi kun lapset olivat lähteneet. Kaikki löytyi isosta keittiöstä digiboxiin asti ja vain pari kilometriä linnasta.
