Näkymää parvekkeelta oikealle. Siellä siintää kirkontorni ja motellinpitäjien hevonen on laitettu pitämään omenatarhan nurmikko lyhyenä. Sillä oli sentään keppi ja naru tällä kertaa. Kun tultiin ekaa kertaa niin oli sekä lehmä että hevonen vapaana :D Laittoivat varmaan naruun siksi kun tuli muitakin vieraita sinne. Miuta varten ei tarvinnut laittaa kun olin tietenkin heti morjestamassa myös talon eläimet. Koiraa en rapsuttanut kun oli kuulemma kirppuja.
Kiitos vaan Uni Romanian virtuaalimatkasta - kivoja paikkoja. Kiinnitti huomiota narulla roikkuva matto tuossa viimeisessä kuvassa, se näyttää kauniilta - oliko sielläkin käsinsolmittuja tai muuten hienoja mattoja kuten idempänä?
Ohhoh.. on muuten lisääkin lomakuvia. Unohdin jo koko kuvat kun on kädet olleet niin täys. Noo.. viimestään syyslomalla on taas aikaa jallailla kuvien kanssa :)
Onhan siellä käsinsolmittuja mattoja vaikka millä mitalla. Tavan kaupoista niitä on vaan turha etsiä (tai minoon vaan sokea mikä on aika 50-50 mahdollista :D ). Tekijät tuppaavat itse niitä myymään kojuissaan vähän syrjäisempien teiden varsilla niinkuin myyvät kaikenlaista muutakin käsintehtyä koruista hattuihin ja koreista kenkiin.
No nyt on sitten syysloma ja jallailu kuvien kanssa alkaa jälleen :)
Palataan loman aikaketjussa hieman taaksepäin ja mennään kihlatun papan puutarhaan. Ihan kaikelle ei pappakaan latinankielistä nimeä osannut antaa, mutta sehän tekee asiasta vaan kiehtovamman :) Tässä kuitenkin puutarhan kiinanruusu. Ihan pensaana kasvaa siellä.
Kukasta lähikuva:
(tulipa muuten nyt vasta mieleen että oisinhan mi tuosta pistokkaan saanut varmaan muljutettua Suomeen kun oisin vaan ottanut kaikki lehdet pois. Eivät vielä anna tuoda kasveja käsilaukussa sieltä. Noo.. enskerralla)
Tästä hedelmäpuusta ei osattu etsiä lattaria. Musta se näyttää jollekin persikalle, mutta ei kuulemma ollut persikka.. ellei ollut kielimuuri ja on sittenkin persikka. Eiköhän tämäkin asia selviä :D Puu on noin neljä metriä korkea ja kolme leveä.
Tämä puu on saksanpähkinä. Koitin saada sen mahtumaan kahteen kuvaan kun pienessä korttelien väliin/sisälle asettuvassa puutarhassa ei kamalasti ollut tilaa peruutella kuvaamaan suurta puuta.
Saksanpähkinät raakana.
Eikös tämä ole törmäkukka? :D oli kuulemma oikein riesaksi asti tuota kukkaa siellä ennen ekaa sadonkorjuuta. Tässä vaiheessa on kesän sato korjattu ja syyssato kypsyy (hedelmät ja marjat ja viimoset tomaatit).. törmäkukkaa rikkakasvina :D
Näin vaan kasvoi asparaguskin ulkona puutarhassa ja tekee runsain mitoin kauniita punaisia marjoja. Vähän huono paikka kun ihan sama taas mistä kulmasta yritti kuvata niin aurinko otti kameraan. Näkee tuosta kuitenkin. Kaareksi on muotoiltu.
Mikähän ihme tämä mahtaa olla? Kaivelin kaikki kirjani ja muut läpi enkä nyt kuollaksenikaan löydä mokomalle nimeä. Todella jännä kuitenkin. Tekee marjoja.. ei hajua siitäkään onko edes syötäviä. Kukaan asukkikaan ei muistanut joten ovat jättäneet koskematta.
Tässä lähikuva tuntemattomasta marjojasta:
Kultapallot kärsi tänävuonna myrskystä oikein olan takaa ja kaatuilivat sinne tänne. Silti ne näyttävät oikein hyviltä tummanruskeaa aitaa vasten. Kultaisuus oikein korostuu.
Talon pääovelle johtaa viinirypäleiden täyttämä pergola. Talon päähemuli istuu siellä lukemassa lehteä. Pääoven luona onkin sitten kukkaa ja köynnöstä yhtä yllin kyllin kuin varsinaisessa puutarhassakin (joka on siis kivenheiton päässä tästä rakennuksesta).
Rypäleet valmistuu aamuauringossa. Viiniköynnöksiä oli ihan joka paikassa missä oli vähänkään tilaa. Ihana paikka 
Mi niin tahdon kanssa heinäliljoja, mutta sitä valkoista muotoa ennemmin. Sipulit talvetetaan kuulemma omassa ruukussaan jossain kaapin pohjalla ihan sisätiloissa.
Mehikasvit, kaktukset ja kiinanruusut sun muut on lempattu ulos portin kulmaukseen kesän ajaksi.
Aaah.. abutilon. Joka vuosi kuulemma leikkaa alas nämä ja kasvattelee oikein rivin talon seinustalle vanhojen pistokkaista. Nätisti kukkii kovasta saksinnasta huolimatta.
Tämä puolentoista metrin korkuinen ihana pensas/perenna tervehtii heti pääportista sisääntulevaa täydellisen ihanasti sitrukselle tuoksuvilla kukillaan. Kuinkahan monta kertaa mulla oli nenä keltaisena kun ei saanut tarpeekseen ollenkaan noiden haistelusta. Harmi vaan ettei kukat pysy auki päivää kauemmin. Onneksi niitä riittää.
Vielä yksi korttelinväli "kotikadulla" käymättä. Tämä on kerhotalon sisäpihalta.. viiniköynnös toimii sielläkin kattona ja suojana kuumuudelta.
