Sattuuko kukaan tietämään, myykö joku valmiita matokompostoripaketteja sisätiloihin? Tiedän, että sellaisen yksinkertaisen version voi pygätä vaikka muovilaatikkoon, mutta nyt olisinkin kiinnostunut sellaisesta "kerrostaloversiosta", jossa esim. ylimääräinen neste pääsee valumaan pois ja madot siirtyvät hajoitettuaan yhden osaston jätökset ylemmässä kerroksessa odottavaan uuteen satsiin. Vasara pysyy toki kädessä itselläkin, joten jos löytyisi linkki rakennusohjeisiin tai muuhun hyödylliseen tietoon, olen todella kiitollinen.
Enpä ole kuullut minäkään, että sellaisia voisi Suomessa mistään ostaa tai hankkia. Olisiko ainoa keino kaivella “onkilierot” itse kompostoriin? Meillä ne tuntuvat löytävän tiensä sinne ihan itse, kaipa se pohja sitten on sen verran huokoinen meidän kompostoreissa. Ja kun ne sijaitsevat samassa paikassa, missä ennen on ollut iso maakuoppa-komposti, ei liene madoilla pitkä matkakaan. Tai sitten ovat siirtyneet kompostoriin sinne lisättyjen puoliksi maatuneiden lehtien yms. kanssa, joita niitäkin säilytetään samalla alueella. Eivät ne nyt “enemmistönä” siellä myllää, mutta on niitä kuitenkin.
L&T:llä on kyllä valmis sisäkompostori, muttei sekään ole suunniteltu matoja varten. Lämpötila ilmeisesti sisäolosuhteissa nousee epämukavaksi madoille, jos kompostori toimii kunnolla.
Juu, googletin kyllä kompostoria, mutta varsinaisia piirustuksia tms. en onnistunut löytämään. Ohjeetkin, jotka löysin olivat sellaista simppeliä laatikkoversiota varten. Haluaisin kuitenkin sellaisen siistin, monikerroksisen rakennelman. Tosin, kaipa tuon ihan maalaisjärkeä käyttäen onnistuisi itsekin suunnittelemaan. Alkaa olla vaan lierosesonki lopuillaan ja taloyhtiön biojäteastia katosi viime kuussa pihaltamme!
Ensiksikin kannattaa tietää, ettei matokomposti ollenkaan kuumene samaan tapaan kuin tavallinen komposti. Ideana on se että lierot syövät astiaan kerättävän materiaalin ja niiden p:stä muodostuu se kompostimateriaali. Lierojen elämä jonkin verran lämmittää, mutta ei ollenkaan niin paljon kuin bakteerien toiminta tavallisessa kompostissa.
Matokompostorin ei tarvitse olla kovinkaan suuri. Muovitavaraa myyvästä liikkeestä vain kaksi sisäkkäin sopivaa astiaa, joiden pohjaan porataan reikiä. Aluksi tarvitaan vain toinen noista astioista, toinen vasta kun ensimmäinen alkaa täyttyä lieron p:stä. Siinä ensimmäisessä astiassa ei itse asiassa tarvita vielä reikiä pohjassa. Aikaa myöten astia täyttyy. Silloin pannaan toinen astia sen päälle ja aletaan antaa ruoantähteet siihen. Lierot nousevat lopulta sitten tähän päällimmäiseen astiaan. Kun arvellaan kaikkien siellä jo olevan, viedään alempi astia pois jatkokypsymään myöhempää käyttöä varten.
Kokeilun jälkeen tulin matokompostista sisällä huoneistossa siihen tulokseen, että olkoon. Siihen nimittäin pesiytyy kaikenlaista kärpäs- sun muuta pörriäistä, jotka alkavat lennellä ympäriinsä. Hoitelin matokompostia sitten lämpimässä varastossa parina talvena, kunnes huomasin, että yksi komposti ulkona puutarhassa riittää. Eivät ne lierot edes pilkin syöttinä olleet kummoisia, kärpäsen toukka on parempi.
Uhhhh.En tykkää kärpäsistä: meillä on niitä toisinaan muutenkin riesaksi asti. Koitampa silti fundeerata josko keksisin jonkun konstin kärpästen välttämiseksi(kiellän banaanit tai jotain…?) Jonkun sortin kompostori olisi todellakin tarpeen kahden kasvinsyöjän taloudessa kun tuo kerrostalomme biojätekin katosi.
Vähän aikaa sitten jostakin luin matokompostorista. Siinä mainittiin, että kärpästen tuloa voisi yrittää torjua pitämällä kompostin peitettynä esim. sanomalehdillä. Mitähän viimeksi olen lukenut.... ehkä tuorein Suomela?
Täysin vailla omaa kokemusta. En pysty kuvittelemaankaan, että minulla olisi satoja lieroja kotielukoina sisätiloissa. Iuuh.
jepekka, tutkipa oman kuntasi jätehuoltomääräyksiä. Tuntuu minusta oudolta, ettei kerrostalossa ole bioastiaa. Useissa kunnissa biojätteen lajittelu on pakollista jos taloyhtiön koko on riittävän suuri tai biojätettä kertyy riittävän paljon.
Minulla biolanin900 puutarhakomposti. Se on laitettu trukkilavojen päälle ja olen laittanut kompostin alle verkon. Miten ne lierot pääsevät kompostiini, kun se on lavojen päällä ilmassa?
Olen laittanut puutarhakompostoriini lehtiä, risuja ja lämpökompostorista puoliksi palanutta kompostia jatko kompostoitumaan.
ota ne lavat pois sieltä alta. kompostorilla pitää olla maakosketus. verkko taas on välttämätn haittaeläinten varalta. ainakin meillä kaupungin “säännöissä” sanotaan niin.
Matokompostori on tarkaan ottaen ihan oma taiteen lajinsa. Siinä ruoantähteet hajoavat kokonaan matojen pureskelun seurauksena. Normaaliin puutarhakompostoriiin, johon pannaan keittiöjätteitä, syntyy luonnostaan lierokanta. Jos kompostori toimii kuumana, niin kuin sen pitäisi, olot ovat liian helteiset lieroille. Ne eleskelevät silloin viileämmissä reunaosissa. Jos pidät keräämiäsi lehtiä maakosketuksessa ja kosteina,
niihin pitäisi kyllä ilmestyä lieroja.
Ihmettelen sitä, miksi panet kompostoriisi toisesta kompostorista materiaalia
jatkokompostoitumaan. Jos materiaali on jo oikeasti kuumentunut ja alustavasti
muuntunut, sen tulisi kypsyä jäähtyneessä kasassa. Oheisessa kuvassa kompostin koppa on nostettu toiseen paikkaan ja kopassa ollut materiaali on kypsynyt sitten itsekseen. Tässä materiaali on ollut jo kaksi vuotta kypsymässä, joten varmasti valmista on peltoon pantavaksi. Seassa on jonkin verran karkeaa materiaalia. Seulon tämän viel ja heittelen karkeamman materiaalin pensaiden alle. Tämän päällä on normaalisti peitto, ettei kuivu liikaa. Nyt annan sen kuivaa, että on helpompi seuloa ja levittää.
oikeassa taas olet: madot kompostissa/matokompostori eivät ole sama asia. minun mokani, kun kiirehdin vastaamaan kun kysyttiin enkä siirtynyt oikeampaan paikkaan. olisi tainnut olla kompostoinnin ongelmia, koska ongelmiahan siitä syntyy, jos komposti killuu tyhjän päällä.
Tässä mun matokompostori. Olisi tarkoitus seuraavaksi laittaa päälle toinen laatikko (reiät pohjaan) johon madot siirtyvät kun alempi laatikko käy liian kakkaiseksi ja ahtaaksi. Kun ilmat lämpenee, heivaan nämä puutarhakompostiin ja jätän jonkin verran lieroja aloittamaan uutta matokompostia.
Pohjalla on hiekkaa, pahvisilppua ja sahanpurua(semmoista lemmikeille tarkoitettua) ja mietinkin että pitäisikö tuota jotenkin sekoittaa?
Täällä ilmoittautuu matokompostin käyttäjä. Se ei taida olla kovin yleinen viestien vähyydestä päätellen. On pihalla lämpökompostorikin, mutta lieroja elätän mielenkiinnosta. Kerran lieroille tuli käyttöä muuallakin, kun lapsenlapsi pyysi muutaman lieron mennesään luokkansa kanssa ongelle. Jos perheessä on kalastuksen harrastaja, on lieroja syötiksi. Astia on vain iso altakasteluruukku, ja ylimääräinen neste pääsee pohjalle. Ruukkuja on kaksi, ja kahden kuukauden välein siirrän lierot uuteen ruukkuun, mihin olen aloittanut jätteiden keräämistä. Olen lukenut, että ajan kanssa vanha massa muuttuu lieroille haitalliseksi. Sen olen vienyt kesällä puutarhajätteiden sekaan ja talvella lämpökompostoriin. Jos joku pikkuinen on jäänyt huomaamatta, se elää kompostorissa. Viime talvena löysin niitä kiipeilemässä reunoilla. Nehän voi sieltä palauttaa muiden lierojen joukkoon tai jättää sinne. Ruukun olen peittänyt kankaalla ja viereen laittanut varalta syötin banaanikärpäsille eikä niitä ole lennellyt sisällä.
Luin kerran isomman mittakaavan matoharrastajasta jollain pienellä paikkakunnalla. Siellä on pieni kauppa ja kesällä paljon mökkiläisiä. Kauppias antaa harrastajalle vanhentuneita elintarvikkeita ja harrastaja antaa kauppiaalle lieroja mökkiläisille myytäväksi.
