Kissankellot ehti kukkaan ennen Tuscanya. Kaikki ruusut on enempi vähempi syötyjä tänä kesänä.
Verikurjenpolvi se vaan jaksaa kukkia.
Kiitokset kaikille peukuttajille. Minä olen kai vähän hidas, tajusin vasta nyt missä ne peukutukset näkyvät. Teksti on kuvan alla niin himmeänä etten aiemmin ollut huomannut niitä.
On sentään valkoista kerrottuakin kurjenkelloa jäljellä. Ja osa sinisistäkin on nyt kerrottuja.
Oranssi värililja näyttää nyt paremmalta.
Maariankello aloittelee.
Harjaneilikka.
Ekana kukkiva malva on oudon ruttuinen.
Kissankellot on nyt parhaimmillaan. Niillä on hyvä paikka. Muut kellokukat ovat vähän piilossa pihan laidalla, mutta nämä ovat keskellä pihaa kirsikkapuun alla.
Kiitos peukutuksista. Kissankellopehko sen kun kasvaa vuosi vuodelta.
Loistokurjenpolvi. Nyt kun vielä keksis miten sen saa tekemään paljon kukkia niin kuin olen nähnyt kokeneempien pihoilla.
Kuunliljoja on takapihan penkissä paljon erilaisia. Toistaiseksi lehdet näyttävät olevan ehyitä.
Kuunliljareunus takapihan terassin vieressä. Kevätkaihonkukkia seassa.
Tykkään tästä Merliniltä saamastani kellertävästä suikeroalpista.
Maariankelloissa on jo enmmän kukkia auki. Valitettavasti niitä on yksi kasvi siellä toinen täällä.
Mikäs kello tässä edessä on? Pisamakelloko?
Nää kellokukat jäi tosiaan liian piiloon kun kirsikat sai lehdet.
Pihan kaunotar availee ensimmäisiä kukkiaan. Officinalis.
Pahasti tautien ja ötököiden vaivaama Hansalandkin on jaksanut pari kukkaa avata. Tässä niistä nätimpi.