Tukikepit tai kunnon kehikko on hyvä olla tukena. Joskus kaktusten haarat voivat painaa sen verran paljon, että ne tarvitsevat jonkun tuen. Haaroja kannattaa käsitellä varovasti, koska ne eivät kestä taivuttelua kovin paljon.
Hoyabella, tuo on hyvännäköinen taimi. :)
Muuten, onko tuo H. undatus?
Tuo Ruissalon Hylocereus on tarkemmin sanottuna H.guatemalensis:
linkki DJ_AlMightyn ottamaan kuvaan
linkki itse ottamaani kuvaan vanhalla kamerallani
Tai no nyt tarkemmin luettuani aikaisempia viestejä, en tiedä onko tuo sinun pistokkaasi H.undatuksesta vai H.guatemalensiksestä.
Näköjään kumpaistakin lajia löytyy Ruissalosta.
Kun Hylocereus alkaa kukkimaan, niin silloin sen voi varmaan tunnistaa helpommin. Molemmat lajit ovat komeita.
Mihinkähän joudun tän kanssa, kun kasvu on alkanut tuollein vinosti. Millaisen tukikepin tarttee ja voi laittaa. Vai katkeeko poikki jo yrityksestä? 
Jonkinlainen tukeva kehikko voisi olla hyvä tuki, koska Hylocereus kasvattaa pitkiä versoja.
Verson voi tukea myös keppiin, mutta versoa kannattaa väännellä aika varovasti, jotta se ei mene poikki. Versot joustavat jonkin verran, mutta niitä ei saa vääntää liikaa.
Kiitokset taas hyvistä neuvoista. Huomasin juuri että sama asia oli sanottu jo vähän aikaisemmin. Koskeeko myös kuningattaria ja prinsessoja. Nekin kasvavat vauhdilla. laitan joskus kuvia niistä omalle palstalleen.
Pirkko-Martta, yönkuningatarta (Selenicereus grandiflorus) ja
yönprinsessaa (Selenicereus pteranthus) voi käsitellä eri tavalla kuin
Hylocereuksia. Niiden versot ovat joustavampia ja niitä on helppo ohjata kehikoihin ja tukikeppeihin. Olen itse ohjannut Selenicereusten versot kehikoihin ja se on onnistunut helposti. :)
Olenko (taas?) ihan mettässä vai onko mansikka-, mustikka- ja banaanikaktukset vartettu kaupoissa hylacereuksiin? Siis vain ne, missä on sellainen kolmikulmainen se varsi ja tummanvihreä. Eli jos on, niin voisiko silloin tehdä niin, että ottaa veitsellä jalo-osan pois (minä en mansikka ym. kaktuksista piittaa) ja kasvattaa vaan sitä vihreää pötköä (Hylocereus??)
Mielestäni olen ihan vasta jossain kukkakaupassa nähnyt semmoisen vartetun kaktuksen kasvattelevan sieltä varrestansa pitkää pötköä. Olipa vielä melkoisen pitkä pötkö, oli sitä melkein parikymmentä senttiä.
Minulla on pitahaya- kaktushedelmästä kasvatettuja yli viisisenttisiä siementaimia parikymmentä pötkyä, että jos joku sellaista kaipaa niin voi pistää hölöä. Niistä tulee isona hylocereuksia tai selenicereuksia. Ei ollut minun ostamani ja syömäni hedelmä niin en pysty sillä tavalla tunnistamaan.
Salmiakki, olet aivan oikeassa. Nuo kaktukset on tosiaan vartettu Hylocereukseen. Kun mansikka- tai banaanikaktuksesta irrottaa latvan, niin jää jäljelle Hylocereus, jonka pitäisi alkaa puskemaan uusia versoja jossain vaiheessa.
Pitahaya-hedelmistä saa tosiaan kasvatettua joko Hylocereuksia tai Selenicereuksia (itäminen on yleensä aika nopeata). Tietääkseni suurin osa Suomessa myytävistä hedelmistä on peräisin Hylocereuksista, mutta voin olla väärässäkin.
Heinäpuu, kauanko sulla on mennyt pitahayaa viisisenttiseksi kasvattaessa?
Minunkin piti kokeilla, kun joku mainosti että puolessa vuodessa kasvaa isoksi kasviksi...
noh, se puoli vuotta on jo mennyt aikaa sitten ja isoin pätkä on ehkä 3 cm...mutta kasvaapa kumminkin. Heh.
Minä olen omat hylocereukseni kylvänyt maaliskuussa. Niissä on paljon eri kokoisia, suurimmat ovat yli kymmensenttisiä ja haarautuvatkin jo, ja sitten löytyy muutamia parisenttisiä rääpäleitä. Suurin osa taimista ovat noita viisisenttisiä.
Kiitoksia vastauksista!
Poikki meni, vaikka kuinka yritin varjella. Laitanko nyt juurtumaan lasiin, vai tökkäänkö suoraan multaan?
Minä tökkäisin suoraan multaan.
Täytyneepä sitten totella, eihän siinä mikään muu auta.
Pirkko-Martta, suosittelen että laitat pistokkaan suoraan multaan, kun haavapinta on kuivunut.
Hoyabella, tuo on hyvännäköinen pistokas.
Hylocereus hyötyy viileästä ja kuivasta talvilevosta, kuten kaikki muutkin epifyyttiset kaktukset.
Mun mielestä noin +10..+14 astetta on ihan hyvä lämpötila. (Hylocereus sietää varmaan alhaisempaakin lämpötilaa, jos se on täydessä lepotilassa.)
Tuollainen lämpötila kuulostaa ihan hyvältä.
Lattialämmitys voi olla aika paha juttu, mutta jos ilma on viileä, niin se saattaa kompensoida lattiasta tulevaa lämpöä. Epifyyttiset kaktukset eivät yleensä pidä siitä, että ruukun alla tai sen vieressä on esim. päällä oleva lämpöpatteri. Jos pystyt laittamaan ruukkujen alle jonkinlaisen korokkeen, niin suosittelen sellaisen laittamista.