Jokaisella meillä on varmasti jotakin, mistä pitää erityisesti ja myös taatusti sellaista, mistä tykkää vähemmän…voipi mennä jopa inhokin puolelle. Kyseessä ei siis tarvitse olla kasvi, vaan se voi olla ominaisuus, perinteet, naapurit, ympäristö yleensä, maapohja, luonnonvoimat…siis ihan minkä kokee haitaksi tai iloksi.
Katsotaan, lähteekö tämä galluppi vetämään!
Pihamme +puoliaon ehdottomasti:
+ rauhallinen sijainti (8 km taajamaan) ja vähäiset naapurit (maaseudun edut) + pihasta löytyy liuskekiviä omiin tarpeisiin ja muutakin kiveä + iso 3000m* tontti, tilaa riittää moneen toimintaan + saa vilvoitella vaikka alasti saunan jälkeen, kukaan ei näe + lintuja on pihassa paljon, pesii myös sellaisia lajeja, jotka eivät yleensä tee pihaan pesää + linnut käyvät kylpemässä suihkualtaassa ja sen ympäristössä + piha oli lähes autio muuttaesamme 20v. sitten, on saanut tehdä pihan ja istutukset mieleisekseen
- puolia on yllättävän paljon:
- liian lähellä oleva suopohjainen metsä -> sääskiä enempi, kuin laki sallii - käärmeitä tulee pihaan joka kesä useampiakin - alussa, kun ei ollut puita suojana, kuiva ja kuuma paikka - pihasta ei tahdo löytyä varjon kasveille paikkaa (alppiruusut ei käy) - joka lapionpistolla kalahtaa kiveen -> työlästä kaivaa isoja monttuja puille ja pensaille - keväällä ei voi tuulettaa tai kuivattaa pyykkiä ulkona jatkuvan lietteenhajun takia (maaseudun haitat) - jatkuva traktoriralli hiekkatiellä nostattaa pölyt kaikkialle - talvella paljon lumitöitä, keväällä haravoimista ja kesällä ruohonleikkuuta ison pihan takia
Meneekö tämä nyt osittain ainakin päällekkäin tämän “Vapaa sana - Ajankohtaista - Näitä kuvia en näyttäisi pihastani” kanssa? Ehkä ratkaisette asian niin ettei tule päällekkäisyyttä.
(Toisaalta menee osittain päällekkäin myös kuvagallerioiden kanssa, joissa usein näytetään niitä plussapuolia?)
“Näitä kuvia en näyttäisi” on tyyliltään ja olemukseltaan varsin eri tyyppinen ketju, jonka tarkoituksena mielestäni on lähinnä helpottaa itsekunkin mahdollisia suorituspaineita.
Tässä Maksaruohon aloituksessa pohditaan oman pihan positiivisia ja negatiivisia puolia.
Ehkä ei mene kuitenkaan päällekkäin kun tähän voipi osallistua myös ilman kuvia.
Mökkipihan plussat: + monipuolinen kasvualusta, löytyy savipohjaista, kosteutta pidättävää ja myös erittäin hyvin läpäisevää kasvualustaa + puusto suojaa useimilta tuulilta ja helteilläkin löytyy aina vilpoisa varjopaikka istuskeluun + tilaa on riittämiin (1,1 ha), josta pihana tällä hetkellä vissiin noin 2000 m2 + kasvu on rehevää + tontilla on valmiiksi isoja puita + herukat eivät lopu kesken huononakaan vuonna + naapurit eivät näy, ja kuuluminenkin rajoittuu siihen melko tasaiseen traktoriin johon tottuu tosi nopeaan. + omista kaivoista piisaa vettä + sudenkorentoja pörrää pihalla syömässä itikoita + linnunlaulua kuuluu ympäriltä vaikkei juuri meidän tontille eksy paljon rastasta, talitinttia ja pulua kummempaa + fiilis on sellainen, että saunalla usein katselen ja odotan että jostain puun takaa tulee (kiltti kasvissyöjä)dinosaurus pihaan
Mökkipihan miinukset - paljon aurinkoa vaativille kasveille on hintsusti tilaa - ilta-aurinko ei tontille pääse - tasaista paikkaa ei ole - isoja musia on ihan liikaa - peltojen ympäröimänä "metsä"saarekkeessa luonto valtaa nopeasti omansa takaisin jos ei ole jatkuvasti varuillaan - paarmanpinteleet kiusaavat - ruohonleikkuu on hankalaa kantojen ja herukkapensaiden vuoksi - tontti herää keväällä hitaasti ja syksyllä uinahtaa nopeaan
Nanikka, ei kiviä voi olla liikaa! Ne on luonnonvara ja mahdollisuus! (näin sanoo ihminen, jonka tontilla ei ole aina edes kunnollista jäkäläkerrosta peittämässä niitä kiviä, louhikkoa jatkuu silmänkantamattomiin. Myös alaspäin, siinä liki jäkälämättömässä kohdassa)
Heksua lainatakseni nimenomaan niitä pihan / tontin plussa- ja miinuspuolia ja yritetäänkö tyystin ilman valokuvia? Avatkaa sanaiset arkkunne eli jotain noiden tunteiden väliltä.
Onpas mielenkiintoinen aihe Yritänpä minäkin listata oman pihani plussia ja miinuksia!
Plussat: -kaivo josta saan kasteluveden kukille -piha on vanha joten valmiina oli isot omenapuut, muutama vaahtera ja kataja ja valmis pensasaita tuomassa suojaa ja varjoa sekä raameja -kukkapenkkejä ei ollut joten sain alusta lähtien tehä oman maun mukaan kaiken -lähinaapureita ja katuvalot löytyy henkiseks turvaks sekä kaupungin "ilot" kävely-/pyöräilymatkan päässä mutta paikkana on kuitenkin rauhallinen ja idyllinen, jopa historiallinen omakotitaloalue -pihasauna -olopiha on mukavan aurinkoinen ja lämmin ja hankalia extreme-ääriolosuhteita ei tontilta löydy -oon oppinu arvostamaan savista maata -lapset saa elämyksiä kasvien ja hyönteisten ym. muodossa ja oppivatkin siinä sivussa jotain pientä luonnosta
Miinukset: -joskus tuntuu että ne lähinaapurit on liiankin lähellä -savinen maa on kuitenkin välillä ärsyttävä -tontilta ei löydy enää peukalonpäätä isompia kiviä vaikka kaivais kuinka -kukkapenkkejä kun ei ollut valmiina niin ei ollut semmoista "kasvipankkia" omalta pihalta -pienen budjetin takia se oma näkemys puutarhasta/jostain puutarhan osiosta ei aina onnistu täydellisesti -joskus ei lähellekään
Muoks. Parasta on tietysti se että piha on oma ja minun näköinen -niitten miinuksien kera!
Mulle tuli mieleen, kun luin muiden kommentteja, että käynpä lopuksi katsomassa kys. nimimerkin omat sivut (kuvagallerian) ja katson miten on toteuttanut kasveja esim. savisessa maassa tai hietikossa jne
Antaa varmasti moneen pihaan paremman katsantokannan ja oivaltaa esim. miksi on päädytty kyseiseen ratkaisuun eikä tarvi tähän galluppiin lisäillä niitä kuvia. Käynpäs heti alkajaisiksi mutkan Marlene pihalla ja katselen tällä kertaa "sillä silmällä"
Tämähän oli mielenkiintoinen avaus! Hyvä vähän pysähtyä miettimään välillä tällaista.
Peukku ylös + Sijainti vanhan omakotialueen keskellä, päättyvän kadun päässä ja vain 20 minuutin matka töihin Turun keskustaan + Vanha piha eli ei tarvinnut ihan savesta aloittaa + Iso, laakeahko kallioalue, joka antaa mukavaa "mökkimäistä" tunnelmaa pihalle + Eläkeläisistä koostuva, mukava naapurusto (naapurien mukaan meillä on kadun hienoin tontti - ja täsmennyksenä että nimenmaan tontti itse ei siis istutukset) + Iso hevoskastanja, jonka lehvästön läpi valo siivilöityy kauniisti + Ei myyriä, ei kotiloita
Peukku alas - Ne hemmetin männyt, jotka neulaskuormittaa kaikki paikat ja pimentää mun potagerintyngän. Tätä ongelmaa tullaan ratkomaan viiden ison puun kaatamisella ensi talvena - Mukavat eläkeläiset voi startata lehtipuhaltimet viikonloppuaamuina ennen kahdeksaa - Puita, pensaita ja sekalaisia kasveja on ripoteltu alkuaan ihan suunnittelemattomasti sinne tänne, eikä mitään kovin isoksi kasvavaa kertakaikkiaan järkevästi pysty enää istuttamaan - Yleinen sekavuus, jota ei yhtään paranna se, että tykkään kutakuinkin kaikista väreistä ja muodoista, siemenistä ja sipuleista, pörheistä ja skarpeista lehdistä, yksinkertaisista ja krumeluurikukista. Se ei varsinaisesti tosin ole pihan ominaisuus tai vika
Samat ominaisuudet ovat usein sekä plussaa että miinusta:
+ leuto ilmasto, jonka ansiosta kasvukausi on pitkä ja voin kasvattaa monenlaisia kasveja + ravinteikas savimaa + kohtuullinen koko (1000 m2), johon mahtuu monenlaista kivaa + vanha tontti, jossa jo valmiina isoja puita ja pensaita ja muutama mieleinen ruusukin + kukkapenkkien perusmuoto oli valmiina edellisten omistajien jäljiltä ja varsin hyvin suunniteltu + pihan perällä on rauhallista ja suojaisaa naapureiden katseilta + melko mukavasti aurinkoisia paikkoja kukkapenkeille + kaikilla naapureilla suuret puutarhat, jotka tarjoavat ruokaa ja suojaa monenlaisille eläimille: linnuille, lepakoille, hyönteisille ym. + hyttysiä ei kuitenkaan juurikaan vaivana + yksi puutarhanhoidon päälle ymmärtävä rajanaapuri, jonka kanssa voi mm. vaihdella kasveja + talvella ei paljoa lumitöitä
- leuto ilmasto, jossa talvi ei tapa kasvitauteja ja -tuholaisia (mm. etanat ja kotilot) ja jossa rikkaruohot kasvavat ympäri vuoden - savimaa, jota on raskas muokata ja työläs kitkeä ja joka on talvella märkä, paahteella kuiva ja kova - työssäkäyvälle perheelliselle liian iso koko, että pihan ehtisi pitää siistinä - edellinen omistaja ei hirveästi pihaa hoitanut, ja niitä rikkoja kitketään edelleen; maata on läjitetty esim. terassin alta pihan perälle huolimattomasti - pitkä, kapea (leveys 12,5 m) tontti asettaa rajoituksia pihasuunnittelulle ja kummallakin sivulla naapurit ovat tosi lähellä - neljä rajanaapuria, jotka vähät välittävät, millaista puskaa heidän tontinrajansa puskee - naapureiden puolella ihan rajan pinnassa isoja puita, jotka imevät kosteuden ja ravinteet meidänkin puolelta; niiden alla olevaan kuivaan varjoon eivät monet kasvit sovi - talvella pikkupakkasia, muttei juurikaan lunta kasvien suojana - kesähelteet voivat jatkua tuskastuttavan pitkään, jolloin nurmikko kuivuu karrelle ja tuoreita istutuksia joutuu kastelemaan paljon, jos haluaa niiden pysyvän hengissä - mesisieni jyllää, on tappanut useamman puun niin omalta pihaltamme kuin naapurustostakin
-Syrjäinen sijainti, ainua naapuri ei näy, toisinaan kuuluu muttei haitaksi asti, en sitten tiedä, miten paljon me mölykyläläiset kuulumme heille…
-Järvi on kävelymatkan päässä
-Monipuolinen maasto silokalliosta kosteikkoon mahdollistaa kaikenlaista istutusta, aurinkoa ja varjoa löytyy, hiekkamaata ja muhevaa multaa -Koko on sanotaan nyt… riittävä tilaa on pikkuisen laajennellakin hoidettuja (phah…!) alueita
-Tämä ei ole kovin hallanarka paikka
-Tuulet pääsevät puhaltamaan miltei joka suunnasta, joten itikat pysyvät kohtalaisella tuulella koloissaan
-Sain aloittaa turimisen miltei tyhjästä parikymmentä vuotta sitten
-Vielä ainakaan ei ole kotilot eikä etanat löytäneet tänne
Parasta pihassani= 1, Rauhallinen sijanti. 2, Sopivasti vanha puutarha. 3, Suunnittelemista ja tekemistä riittää, ei tule valmiiksi vielä pitkään aikaan.
Pahinta pihassani= 1, Lehtokotilot!! 2, Takapihan vanhat lautakasat. 3, Riittämättömät säilytystilat ja tyhjentämättömät varastot.
Parhaat hankkimani puutarhavälineet = 1, Kasvihuone (vaikkakin vielä muovinen). 2, Työnnettävä ruohonleikkuri (paikalliseen ruohonleikkuuseen). 3, "Reppuruisku" (mäntysuopaliuoksen sumuttamiseen) kirvat ja muut saa kyytiä. ja vielä 4, Oksasilppuri.
tontin sijainti: lähellä kaupunkia = työpaikkaa, koulua ja palveluja
ei ohiajavaa liikennettä, sijaitsee neljän muun tontin keskellä > suojaisa piha: monikaan ei näe pihalle eikä varsinkaan kukkatarhaan
vanha piha, talo rakennettu 40-luvulla
kaunis ympäristö. Hyvä asuma-alue. Naapureiden tammet ja kauniit pihat ovat hyvä kehys.
koko: kauppakirjassa 1000 m2, vaikkakin vaikuttaa pienemmältä. Mahdollistaa monen toiveen toteuttamisen, toisaalta kasvattaa tervettä itsehillintää - kaikkea ei voi saada.
parasta tässä pihassa on se, että se on oma pihani, se, jonka sain tässä elämässä. Minulle rakas temmellyskenttä.
Välillä ärsyttää seuraavat seikat:
tontti on tasainen
yksi rajanaapuri, kesäasukkaat, pitävät pihanperää joutomaana (kotiloita)
koska tontti on muiden keskellä, meille näkyy monta takapihaa ja muutama vajan tausta, jonne kerätään roinaa
aivan länsirajassa kiinni kasvaa 2 isoa kuusta, koivu (ja mänty), jotka imevät varsin hyvin ravinteet siltä puolen pihaa
hyötytarhalle ei paista tarpeeksi aurinkoa (myös edellämainitusta syystä)
eteläpuolen raja on kymmenen metrin mitalta miltei avoin ja näkyvyys naapurin pihalle liian hyvä plus tuuli viuhtaa helposti
Olen kaivellut esiin näitä galluppeja, tässä taas yksi ja oma vastaukseni siihen.
Hyviä puolia: + uusi tontti; itte saatu tehdä alusta asti niin virheet kuin onnistumisetkin + mahtava sijainti mäen päällä, suojaisa marjat, sienet ja elämykset tarjoava kuusimetsä pohjoisen puolella, etelässä järvinäköala ja lammaslaidun, maaseudun puhdas ilma, kuitenkin palvelut kävelymatkan päässä + ihania ihmisiä rajanaapureina, olen saanut puutarhaystävänkin + isoja kiviä oli tontilla valmiiksi ja lisää (no ei ihan yhtä isoja) saa naapurin pellosta + tontti kivasti kahdessa tasossa + savimaa ei täällä näyttäisi routivan + ei kotiloita eikä etanoitakaan haitaksi asti ja viidessä vuodessa havainto yhdestä kyystä + ei hyttysiä! Siis ikinä ollenkaan yhtään! + kunnan koivut etelässä lammaslaitumen puolella varjostavat edes vähän, tuottavat kariketta ja olemme saaneet puihin pari linnunpönttöä + valtava suunnittelemisen ilo ja varsinkin puoliso jota ilman toteuttamisesta ei tulisi mitään!
Huonoja puolia: - uusi tontti; toistaiseksi meille näkyy ja tuulee joka suunnasta esteettömästi eikä ole paljon varjoakaan ja lintulajistokin on kovin rajallinen puiden/isojen pensaiden puuttumisen vuoksi - savimaan kaivelu on kovaa hommaa eikä siltä voi kohoistutuksista huolimatta välttyä, esim. salaojat, betonivallien ja -portaiden perustukset, puiden ja pensaiden istutukset - ei paikkaa mihin laittaisi sen kaivetun saven - peltokorte johtaa viiden vuoden jälkeen 6-0 - 1540 neliön tontille ei ehkä saa mahtumaan kaikkea mitä haluaisi, esim. maakellari, kanatarha… - valkohäntäkauriit syövät kaiken aitaamattoman vihreän ja jänikset viimeistelevät tuhon - avo-ojat korkeine luiskineen vievät ison siivun tontista - talossa ei ole hillokellaria eikä viileää, valoisaa tilaa - sijainti maalla: työmatkoihin (julkisilla + kävellen) menee kolme tuntia päivässä
on ehdottomasti:
on yllättävän paljon:
eli jotain noiden tunteiden väliltä.
Yritänpä minäkin listata oman pihani plussia ja miinuksia!
tilaa on pikkuisen laajennellakin hoidettuja (phah…!) alueita
jota ilman toteuttamisesta ei tulisi mitään!
