Hyvää huhtikuun ensimmäistä - kevättä kohti ollaan kovaa kyytiä menossa!
Lähes päivälleen viisi vuotta sitten (2007) olin Köpenhaminassa, josta tieni kulki Fredensborgiin, Hans Christiansenin tarhalle. Ostin sieltä kaikkien muiden kääröjen lisäksi pienen katleijantaimen, jonka Hans sanoi risteyttäneensä, mutta risteymä ei ollut vielä kukkinut - mistä tiesikin, että just tuollaista jokeria en voi vastustaa 
Taimi oli tietty GreenMixissä, jossa se kitui aikansa. Sitten siirsin rahkasammaleeseen, jossa se kasvoi kituliaasti. Siitä siirsin sen tavanomaisempaan kasvualustaan Mummin ohjeiden mukaisesti. Ruukkuna on Raakin rei’ittämä keksipurkki ja taimen sijoituspaikka lämmin lasikko. Ja johan se alkoi kasvaa! Mikään kookas se ei ole, korkeutta parikymmentä senttiä, mutta aika hämmästyneenä olen seurannut sen nupun avautumista. Ja wau, mikä kukka!
Risteymän vanhemmat ovat Cattleya nobilior (blue), eli C. walkerianan lähisukuinen mini, ja Cattleya (ent. Laelia) purpurata ‘Werkheauseri’. Kummastakin vanhemmasta mukaan tulleet pelkät hyvät puolet, jotka ovat tasoittaneet toisiaan.
C. nobilior saanut ryhtiä ja näyttävyyttä hiukan suoraviivaisesta C. purpuratasta. Kukka on edelleen siro, mutta purpuratan muotoinen, hieman täyteläisempi - ja leveyttä 14 cm, kasvin korkeuteen n. 20 cm nähden iso. Tuoksu ei ole päällekäyvä, vaan aivan lähellä tuntuva todella hyvä, sen heikentäjänä on ollut nobiliorin tuoksuttomuus.
Ei siis mikään ihme, että Hans antoi vuoden 2008 syksyllä sille rekisteriin nimen: Cattleya Prinsesse Benedikte. Hans aloitti puutarhurina kuninkaanlinnassa ja varsin pian pääsi hoitamaan kuningatar Ingridin orkideakokoelmaa. Jokin aika sitten kokoelma siirrettiin Hansin tiloihin ja siellä on monta vanhaa upeaa orkideaa. Käykääpä vilkaisemassa, jos olette sillä suunnalla reissussa. Köpiksestäkin pääsee helposti paikallisjunalla.
Tässä vielä kokokuva.
Jatkan yhtä hempeällä
Vuosia sitten Kargen tilauksessa pikkusinttinä tullut Ascofinetia Cherry Blossom on osoittautunut luottokukkijaksi - alkanut avautua sopivasti lumikuningatar-päiville. Tänä vuonna ajoitus meni hiukan hilkulle, nyt näyttää jo paremmalta.
Kukinta-ajasta muodostuu pitkä, sillä osa kukintovarsista vielä nupussa. On havaijilaisen Iwanagan risteymä vuodelta 1961 Neofinetia falcata x Ascocentrum ampullaceum.
Microterangis hildebrandtii, Komorien saarilta kotoisin, on myös päässyt vuosittain lumikuningatarpäiville, tänä vuonna sekin hiukan mattimyöhäisenä. Obscuruksen kasvi tuolla edellisen kuukauden ketjussa, taitaa olla hiukan pidemmällä. Aina ilahdun, kun joltain muultakin löytyy näitä 
Kukat ovat parimilliset, nuo väkäset ovat nuppuja, joten sain pitkään harjoitella kuvaamista 
Tämä on sitäpaitsi salainen aseeni Fortumin hinnankorotuksia vastaan - kasvaa erittäin hyvin varjossa…
Sitten hiukan räväkämpää: Masdevallia Falcata (Masdevallia coccinea x M. veitchiana)
Kukka on oikeasti iso, vaikka se tuossa näyttääkin pieneltä, yläpiipasta alas mitattuna kymmenkunta senttiä.
Ja tällä erää viimeisenä Bulbophyllum Meechai ‘Copper Queen’.
Näyttäisi olevan tämän kukintakauden viimeinen punkkariporukka. Osa niistä jäi lymyämään lehtien sekaan lyhyen kukintovarren päähän.
Hyvä päivä tänään!
Hari mikä tuo on? Järjetön määrä tosi kauniita kukkia
Onpas Olivialla taas yksi kaunis prinsessa, joka elää elämäänsä onnellisena kuin prinsessasadussa ainakin. - Harin kukka näyttää Iwanagara Appleblossomilta, mutta voiko siinä olla noin paljon kukkia?!
Oiskohan tuo Hari käynyt risteyttämässä orkidean ja narsissin näin päivän kunniaksi
Tätä terminaattoria kuvasin hartaasti puoli päivää. Kun sitten katselin kuvia ruudulla, huomasin että pahus soikoon, siellä on pienenpieni roska…
Kyseessä siis Psychopsis Kalihi
Kommeita kasveja on taas kukassa. Oma hildebrantiini on melko samassa vaiheessa kuin Olivian kasvi.
Kannukset ovat erityisen näyttävät…
Phal. mannii "Black". Kukat tuoksuvat vienosti.
Luovun tästä rehusta kukinnan jälkeen. Kuva koko kasvista löytyy annetaan -palstalta.
Coelogyne usitana. Nyt sitten kukitaan kolmella vanalla kun Lumikuningatar-päivät ovat onnellisesti ohi 
.
Olivia, onko eka kuvan prinsessasi siis edelleen lämpimän lasikon kasvi?
Piti käydä kaivamassa ruukusta nimilappu esiin ja onhan minulla ollut sama katleija myös muutaman vuoden kiertämässä ruukkua, nimenä ollut vain nuo risteymävanhemmat. Ihana kukka.
Ikkunalautakasvatuksessa ollut ja jotenkin “tanakan” tuntuinen on kasvutavaltaan. Nyt olen antanut rainmix -lannoitetta ja odotan että uusi bulbi kasvaisi isommaksi kuin vanhat, ja kenties kukkisi joskus.
Ei varmaankaan ole, itselleni lasikot ovat olleet sen verran käteviä, että olen tuonkin tyrkännyt sinne.
Röthin kirjan mukaan C. nobilior tarvitsee kosteutta, mutta talvella viileämpää. C. purpurata myös talvella viileämpää. Taitaa tulla paremmin toimeen ikkunalaudan lämpötilavaihteluissa kuin tasaisenlämpimässä ja -kosteassa lasikossa. Olettaisin, että kukkia pitäisi olla versossa 1-3 kpl. Tässä näkyy yksi kuiva nupun alku.
Kasvutapa on nätti. Ja kukka on ihan oikeasti hohtavan upea!
Nuo M. hildebrandtiin kannukset, joita me yhdessä Obscuruksen kanssa kovasti ihailemme, ovat noin parimilliset, ulottuvat kukasta miltei kukintovarteen asti
Näin ihan selvennökseksi: niin kuin jo edellä epäiltiin, eilinen rehevähkö kukintakuvani oli siis yhdistelmä aprillia ja Photoshoppia.
Vaikka on tässä kuvan kasvissa tälläkin hetkellä neljä kukkatuppea. Kaksi tuli viime syksynä ja talven aikana ilmestyi kaksi lisää. En vain tiedä miten ne heräteltäisiin avautumaan.
Mä olen mennyt noihin aprillipiloihin ihan täysillä eilen. Kun oli myös palmusunnuntai ja virpojia laukkaisi pilvin pimein niin oli vaikea muistaa että oli aprillipäiväkin
Harmi ettei ollut totta…
Täytyy lisätä omia vaatimattomia kukkijoita, valokuvauksellisesti vaikeaa kun on niin paljon valkoista, kukissa ja ulkona. Cassiope ilahduttaa taas kukillaan, tämä on todella kiva kasvi, näyttelyssä kukkivana ja nyt sitten taas ihan mukavasti. Dendrobium x delicatum on just sitä.
Harilla on niin pitkälle kehitetty ja tekninen kasvatussysteemi, että petymme, jos hän esittää kuvan kasvista, jossa on vähemmän kuin seitsemän kukkavanaa…
Teenjuoja: heh, heh! No nyt ei kukaan usko edes kahta kukkavanaa, mutta hetken oli hauskaa.
Yritetään uskoisiko kukaan sitten seitsemän kukkavartta: Psychopsis Mariposa, Cattleya skinneri, Dendrobium thyrsiflorum (vihdoinkin!), Cattlianthe Chit Chat, Euanthe (Vanda) sanderiana (ylpeänä esittelee), Sarcochilus hartmannii, Angraecum sesquipedale. Ei nää nyt vielä kuki, mutta siltä varalta, että jokin menee pieleen, niin laitetaan kuva.