Mikä orkidea kukkii kesäkuussa 2009

Kuka sitä nyt aina kalenterin lehtiä kääntelemään - keväällä on kaikkea niin runsaasti!

Mutta aloittakoot tämä aurinko kesäkuisen aamun, joka onkin valjennut sateisena ja tuulisena.

Kyseessä tuttu mummin Malesiasta tuoma Bulbophyllum aureumin risteymä, esiintynyt täällä useamminkin. Kunpa muutkin bulbot olisivat yhtä kukintahaluisia...




Laitanpa tänne kuvan kun D. unicumina tulleeseen orkideaan ilmestyi pari kukkaa ja sen oikea nimi selvisi eli saanko esitellä Dendrobium crystallinum var. alba. Tämä on palikkakasvi, jolle sopii märkä ja lämmin kesä sekä kuiva ja viileä talvi - lähes nollaan asti. Sen pitäisi tuoksuakin voimakkaasti, mutta en ole vielä huomannut, ehkä alba ei tuoksu. Täytyy ensi vuonna vielä tiukentaa talvilepoa, jos vaikka kukkia tulisi runsaammin.

Haraella retrocalla

Kaksin aina kaunihimpihymy. Kuva löytyy jo miniatyyrit keskustelusta. Kesän (???) kunniaksi laitan kuitenkin tänne lämpöä tuomaan, kun tuo ulkoilma ei oikein niin kesäiseltä vielä vaikuta.

Älä välitä Hari, mulla on nyt kolmas D. unicum.

Toista vuotta sitten unicumina tullut on sitä mitä pitää (nuppuja nyt reilusti, kohta avautuvat, ajakohta suurin piirtein sama kuin viimeksi).

Seuraavaksi tullut D. dickasonii on D. unicum ja nyt viimeksi Popowilta tullut D. dickasonii on taas vaihteeksi D. unicum, kun yllättäen avaa yhtä kukkaansa.

Visahan basaarissa tunnisti Schwerteriltä D.dickasoniina tulleet D. unicumeiksi: huulessa keskellä voimakas harjanne mikä puuttuu dickasoniilta. Löysin näistä hyvät kuvat Howard P. Woodin dendro-opuksesta. Ja jotta soppa menisi vielä sekaisemmaksi niin kirjan kuvista selviää, että Bulbon D. dickasonii ei ole tietenkään dickasonii vaan D. lamyaiae.

Mutta ihan kaunis tuo D. crystallinumkin on.

Ja vielä tuosta samaisesta opuksesta ilmenee, että yhteistilauskasveja noudettaessa alakerran lasikossa kukkinut D. griffithianum onkin D. guibertii...


Tässä vielä kokovartalokuva jo toukokuuussa nuppujaan availleesta Brassiasta. Nyt kaikki 11 kukkaa ovat auki. Kukissa on miellyttävä kevyt tuoksu.

Uskollinen isokukkainen amerikkalaistyyppinen Paphiopedilum-hybridi kukkii jo toista kertaa tänä vuonna.

...samoin kuin Pinocchio, jolla jo 9. kukka menossa.

Dendrobium Formosa Star availee piakkoin nuppunsa, jolloin toista kertaa saa nähdä sen suuret valkoiset kukat.

Paphiopedilum dianthum tuli yhteistilauksessa nuppuisen




Oooooo, ompa viehko... kun siellä tilauslistalla oli sitten paljon kaikkia, joita olisi ollut kiva saada!

Cattleya Sonja, tuoksuu kuin Freesia.





Catasetum tenebrosum, taitaa olla vähän sekaisin kun kukki toukokuun lopussa.




Sonja on kovin söde ja Catasetum jännän näköinen tummine sävyineen. En tiennyt tuollaista olevankaan.

Catasetumin kukka on himmeän samettisen tummanruskea. Sepalit ja petalit kääntyivät taaksepäin kukan vanhetessa. En saanut otettua hyvää kuvaa, joten tässä tämmöinen habituskuva vaan.

Tuo tenebrosum on kyllä hyvin mielenkiintoisen näköinen. Käykö sille ihan sama hoito kuin muillekin Catasetumeille.

Kukan väri on mielenkiintoinen... jotenkin dramaattisen syvällinen sydän.

voi miten upea toi Catasetum tenebrosum on, niinkun tummasuklaa…

Tässä syy, miksi päässäni on kuhmuja kun olen pomppinut riemusta kattoon ;)

Dendrobium lindleyi, jonka talvihoitoa pähkäiltiin edellisvuonna. Pidin sitä viime kesän lämpimässä lasikossa aivan loisteputkien läheisyydessä. Joulun jälkeen pienen siirtymävaiheen kuluttua vein sen viileään huoneeseen (15-18 astetta) ja ripustin sen verhotangosta aivan ikkunalasiin kiinni. Ikkuna on länteen. Kastelin sitä tosi vähän, suihkaus ehkä joka kolmas viikko, bulbeistakin näkyy ruttuisuus. Kun siinä ei näyttänyt sen kummempaa tapahtuvan, toin sen kolmisen viikkoa sitten takaisin lämpimään valolasikkoon. Edellisvuonna se pullautti nopeasti muutaman bulbin, mutta ei hajuakaan kukinnasta. Nyt siinä on kuusi kukkavartta - yksi lehdettömästä bulbistakin. Kukkavarsi lähtee bulbin ylimmästä jaokkeesta.

Tässä vielä lähikuva kukasta, joka on heleän silkkimäinen. Päivä tuntuu ihan sunnuntailta!





Olivialta onnistuu! Jälleen hieno näyttö kasvattajataidoista. Lindleyi näyttää kaikin puolin valioyksilöltä, sopusuhtainen kokonaisuus.

Kiitoksia vaan Hari, - mutta luonnon ihmeitä nämä ovat, joten en ihan osaa laskea onnistumista omaan piikkiini. Sitä paitsi porukalla tämänkin kasvatusta kovasti pohdittiin, joten kiitokset kaikille kätilöille ;)