Saanko esitellä: ensimmäinen itse kukittamani dendrobium, jokin nobile-hybridi. Eilen se rupesi aukomaan pieneen puikonrääpäleeseen ilmaantunutta kahdeksaa nuppua. 
Kiitti, Teenjuoja, kaunis kalenterin lehden kääntö!
Tuon hempeän dendron jälkeen hiukan hirvittää laittaa tämä Obscuruksen ansiosta löytynyt Restrepia musciferan kukka. Mutta tällainen jäbä siellä lehden alla lymyää 
Se toinen nupuksi luulemani onkin varmaan ollut jo kuihtunut kukka. Mikähän otus tällaisenkin kukan pölyttää?
Ja samaan syssyyn nämä hattivatitkin, jotka taas kukkivat iloisesti: jokin Barbosella-laji.
Tälläinen väriläiskä kukkii työpaikan ikkunallani. Ei harmainta aavistusta mikä tapaus kyseessä…nimilappu hävinnyt vuosien saatossa. Yrpykkä on jököttänyt minulla ainakin kymmenen vuotta ja nyt sitten kukkii ensimmäisen kerran 
päästyään kesäksi eteläparvekkeelle ja lisävaloa olen antanut koko syksyn. Väri on oikeasti paljon hailakampi, eli ei noin voimakas magentan sävy. Tuoksu on - sanoisinko - hienostunut… Ja ennen kaikkea antaa kasvattajalleen toivoa (muiden kukkimattomien cattelyoidensa puolesta), että kärsivällisyys palkitaan!!
Olivia, tuoksuuko tuo Restrepia muscifera havaittavasti?
Kosteissa pilvimetsissä sienillä elävät pikkukärpäset (Zygotricha) pölyttävät eräitä Draculoita, koska nämä erittävät sienen tuoksua houkutellakseen näitä banaanikärpäsen kaukaisia sukulaisia pölyttäjikseen. Restrepiolla saattaa myös olla jotain tekemistä niiden kanssa, tai sitten ei. Tuo muscifera nimi viittaa kärpäseen (=kärpäsenkantaja), mutta ei niinkään pölyttäjänä vaan kukan ulkomuodon perusteella (nimenantaja on nähnyt siinä jotain kärpäsmäisyyttä?).
Tropiikin kasvien ja pölyttäjien suhteita tunnetaan tosi huonosti. Lukuunottamatta joitain aivan kaikkein erikostuneimpia ja silmiinpistävimpiä tapauksia, kuten esim. Dracula chestertonii, jonka kukka jopa muistuttaa sientä hajun lisäksi. Bulbophyllumeissakin on paljon näitä raadolta ja vanhoilta hikisukilta haisijoita, joiden ympärillä pörrää siellä viidakon hämyssä ihan oma fanijoukkonsa.
Ainakaan kuvaushetkellä ei tuoksunut yhtikäs miltään. Ehkä nimi on tullut tuosta ulkonäöstä, koko on aika lailla sellaisen ison pörräävän kärpäsen koko, ei sen suurempi. Ja tuo pilkutus on ihan kaunis, myös varren suojuslehdessä oikein style.
Olivia, kyllä toi voisi olla (on) aito virginalis.
Tosi kaunis.
Miksei Olivian kärpäskukka muka sopisi dendrobiumin kaveriksi? Erikoinen ja hieno. (Minun kuvissani on enimmäkseen tuiki tavallisia massatuotanto-orkideoita… mutta kun elävässä elämässä ei juuri ole kasveista innostuneita tuttavia, on mukavaa saada esitellä niitä sentään tällä tavoin virtuaalisesti.)
Eikös orkideoiden monimuotoisuus olekin yksi niiden kiehtovista piirteistä - on ne sitten massatuotantoa tai luonnon omia omituisuuksia. Mutta ihan oikeasti kaikki lajit eivät ole perinteisellä mittapuulla kauniita.
Ja on tosi kiva kertoa kasvateistaan muille yhtä hörhöille
jep, antaa kaikkien kukkien kukkia, oli siten kyse hybrideistä tai luonnonlajeista. Pääasia, että kasvattaja saa niistä iloa ja tyydytystä, kun ne menestyvät ja jopa kukkivat! Itse olen kiinnostunut juurikin niistä pienistä, omituisita ja joidenkin mielestä jopa rumista luonnonlajeista.Täytyy tosin myöntää, että olen sortunut muutamiin hybrideihinkin, kuten tähän goottilaiseen Paphiopedilum vinicoloriin, joka on nyt kukan kuonnolla auettua saanut jännän kullanoranssin värisävyn petaleihinsa. Valitan, tosi huono kuva, mutta näiden pöytälamppujen valossa ei nyt parempaa saa aikaiseksi. 
Tuo Olivian hattivatti-Barbosella oli taas hämmentävä kokemus…tuollaisiakin löytyy… 
Tuli ensivilkaisulla mieleen rukoilijasirkat 
Mutta olen kyllä Olivian kanssa samaa mieltä siitä, että nämä kasvit ovat aivan ihanan monimuotoisia! Itse pääsin nyt syksyllä kuulemaan toista orkideahörhöä (suo anteeksi ilmaisuni, jos luet tämän 
) hänen hakiessaan kimppatilauksen kasveja luotani. Hän on ihan pro-tason harrastaja minun pipertelyyni verrattuna, mutta oli aivan ihanaa jutella ja etenkin kuunnella hänen vinkkejään ja kokemuksiaan. Sen jälkeen huomasin innostukseni olevan ihan tähtitieteellisissä lukemissa. Kiitos hänelle vieralilustaan, se oli voimaannuttava kokemus. Olisi todella kivaa, jos asuisi siellä Kehä III:n luona ja pääsisi kokouksiin joka kuukausi kuuntelemaan muita harrastajia.
minuakin kiinnostaa orkideoissa niiden monimuotoisuus. olen jo kauan haikaillut brassian perään mutta näin semmoisen viimeksi livenä vuosi sitten kesällä runebergin kukassa.
kaiken kukkuraksi brassia ei ole mistään kauneimmasta päästä mutta se on silti niin kiehtova 
(kohta aukeaa perhosen kukka)
Pakko laittaa näitä kuvia nupuista vaikkei vielä kukikaan, lähellä kuitenkin jo ollaan.
Dendroja:
Ja joku cattis:
Orkideayhdistyksen näyttelystä v. 2008 hankittu Slc Mae Hawkins ´Miya´ avasi toisen nupuistaan. Oikeasti kukka on nyt aivan tumman punainen, tämä kuva on otettu salamavalolla, jolloin väri näyttää vaaleammalta. Tuoksua odotellaan ja toista kukkaa.
Oooh kuinka paljon nuppuja Norlen dendrossa 
Aivan ihana tuo Orkideajussin slc, valtava kukka:) Eli onko se nyt sitten sophrolaeliacatleya se oikea nimi… Nämä lyhennykset ovat wähän vielä hakusessa
Pot. Ching Hua Flame ´Red Rose´ alkoi kyllä kukkimaan jo viime kuussa.
Oikeasti väri on kirkas joulunpunainen. Salama hieman vääristää.
Nam 
Ihania joulukukkia, vähän etuajassa…
En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta norlen toisen kuvan kasvin latvassa näyttäisi olevan jotain seittiä… Minä veisin tuon kunnon suihkuun ja suhauttaisin myrkkyä perään ennen kukkien aukeamista, jos oma olisi.