Syksy ollut yhtä hiljaiseloa, mutta nyt tuntuu elämä voittavan :)
Guarianthe bowringiana aloittelee vasta nyt. Pääsee todennäköisesti yhdistyksemme mininäyttelyyn su 16.11., Reilu vuosikymmen sitten hankittu Kaisaniemen kasvitieteellisestä. On vain hankalan korkuinen...
Coelogyne speciosa tänään.
Hei kaikki helokämmeköiden kasvattajat! Lehteen toivoisin kuulumisia, miten teemanumeron innostamina hankitut uudet ja erilaiset helot ovat soveltuneet oloihimme - kertoisitteko!
Vanda Blue Magic jaksoi talveakin vasten tehdä kuusi kukkaa. Sitkeä tyyppi.
Ihanan sininen ! Miulla on myös kaksi kukassa joista toisella on selvästi vaaleammat värit. Varmoja nimiä ei tosin ole kun pelastin ne miltei kuolleina raaskuina.
Minun Ludisia discolorissa on nuppu. Jestas kuinka oon iloinen siitä. Ystävänpäivänä sain apteekistamme katkenneen oksan ja nyt se aikoo kukkia.
Kevään yhteistilauksessa tuli Oncidium sotoanum. Vietti kesän ulkona, välillä kasvihuoneessakin,nyt se avasi ensimmäiset kukat. Kaikkiaan seitsemän kukkavartta tulossa.
Huikiea bowringiana Olivialla! Kuinkas korkea toi oikein on? Talvivalojen kanssa ollaan pulassa korkeiden kasvien kanssa… :o(
Tässä just funtsin miten sen saan pakattua kuljetuskuntoon huomiseen mininäyttelyyn:) Näyttää kuvassa varmaan isommalta, noin 80 senttiä kukintovarren latvaan plus ruukku 20 senttiä.
Siis metri! 
Suurin katleijani päätti sitten kuitenkin tehdä kaksi kukkaa, vaikka se ehti kasvattaa tänä vuonna varmaan puoli tusinaa alamittaista versoa ja luulin jo että kukkien odottelu on turhaa. Tämä verso oli viimeinen, viileämmässä kasvanut ja vähän pieni sekin, mutta kukat ovat komeat ja hyväntuoksuiset. Erityisesti tykkään tässä katleijassa siitä, että nuput kääntyvät aina nätisti oikein päin niin etteivät kukat jää vinoon.
Tämä Taiwanilta ilmeisen väärän nimilapun kera tullut yksilö jätti kirjavan kukkansa vähän vinoon, mutta marraskuun hämärässä tämäkin ilahduttaa suuresti.
Siirrytäänpä joulukuulle 