Aloitetaanpa tämä syyskuu vanhalla tutulla perhosella. Kyse Doritaenopsis-risteymästä, joka vuosia ilahdutti 103-vuotiaaksi elänyttä orkideoiden ihailijaa vanhusten palvelutalossa. Vein sen hänelle aina kun nuput alkoivat avautua ja toin takaisin kukinnan jälkeen, koska hänen huoneensa ikkunalaudalla oli liian vähän valoa. Nyt tämä Aunen kukka on muistuttanut minua ihanasta ihmisestä jo muutaman vuoden.
Tämän vuoden kukinta on huomattavasti myöhempi kuin edelliset. Kukintovarsia on kaksi ja niiden pituudeksi mittasin reilut 60 senttiä.
Kukintovarret vielä venyvät, kun näiden kukkien jälkeen avautuu toinen kukka-aalto.
Tässä on selkeästi nähtävillä Phalaenopsis equestriksen vaikutus, doritiksen (nykyinen Phalaenopsis pulchellum) vaikutus näkyy lähinnä lehdissä. 
Samanaikaisesti sen kanssa on jo vuosia kukkinut myös P. equestris-risteymä P. Purple Gem ‘Snowflake’.
Tänä vuonna mukaan on liittynyt huomattavasti pienempi Phalaenopsis Venus, joka on P. equestris x P. lindenii. Schwerteriltä pari vuotta sitten tullut.
Ja sitten vielä aito Phalaenopsis equestris.
Tämän hain aikoinaan Tukholman Orkidéhusetista pikkuisena sinttinä ja laitoin kaarnalle lasikkoon. Valkoisessa on hiukan häivähdystä vaalean punaisesta.
Ja tätä saa kun tilaa eikä tiedä mitä tilaa :)
Trichocentrum nanum (entinen Oncidium nanum), Schwerteriltä toissavuonna.
Yleensä en kukerruksista välitä, mutta tämä on special :)
P.S. Kukintovarressa ei ole kilpikirvoja vaan jotain kuivuneita silmuja..
Vielä yksi stoori ennen kuin remonttimiehet valtaavat taloni (meneillään mittava eristys- ja maalaustyö).
Schwerterin tilauksessa 2009 tuli Phalaenopsis bellina, jonka lehdellä oli märkivää rokkoa. Suljin kasvin muovipussiinsa ja kiikutin eristykseen kuistille. Kuvat nähtyään Schwerter toimitti tilaajalle saman tien uuden kasvin.
Kun syksyllä otin sisälle kuistin kasvit, oli siellä myös bellina, joka oli kasvattanut uutta lehteä, eivätkä rokkopaikat olleet levinneet, vaan mustuneet. Myös rokonarpinen lehti oli kasvanut. Seuraavana kesänä lisäsin pussiin tilkan vettä, kasvihan oli pelkässä sammaleessa, ja suljin taas tiiviisti. Talven aikana kasvoi uusi lehti ja nyt keväällä laitoin sen pusseineen lämpimään lasikkoon. Aina välillä olen pussia käännellyt ja nyt tapahtui se, mitä olen vesi kielellä odottanut.
Rokonarpista lehteä lukuun ottamatta (vas. toinen alhaalta, kymmenet rokkokohdat eivät tässä kuvassa kyllä näy) lehdet ovat loistokunnossa.
Ja sitten se bonus!
Kyllä Olivia on mestarikasvattaja ja sammal on ihmeaine! 
Sain tämän Dendron pari vuotta sitten. Kfukat olivat n. 4 cm läpimitaltaan.
Nyt kukkia on vain 10 kpl, mutta läpimitta 7,5 cm.
Uusia versoja on tulossa 5 kpl. 
Kirjoitusvirhe edellisessä…
Jälleen kerran jäin tämän ketjun viestejä katsellessani sanattomaksi ihastuksesta 
Kun tuo bellinan rokko tuntuu kiinnostavan kovasti, niin laitan tähän vielä kuvan siitä silloin kun se tuli.
Ja kuva nykyisestä
Jossain koneeni uumenissa on vielä kuva tilanteesta vuosi sitten, mutta just nyt en sitä löydä. Rokkolehden irroitin ja se meni jo roskiin.
Tämä märkäinen rokko on erilainen kuin se mikä useimmiten aiheuttaa lehtiin kraatereita.
Oliko Olivia niin, että tuo bellinan kasvu-/eristyspussi oli aikalailla kiinni? Muistelen toukokuulta, ettei se ollut tosiaan mikään kovin hölösuinen malli ja muistan jo silloin ihmetelleeni, kun kasvi + sammal eivät homehdu.
Kiinni oli ja vieläpä täysin ilmatiiviisti. Maailman helpoin tapa kasvatella orkideoita, vain kerran vuodessa tilkka vettä 
Niin ja juuretkin ovat loistavan hyvät.
En ymmärrä tuota taitoasi, en 
Tai siis ehkä en ymmärrä omaa tumpelouttani 
Minä kun yritin kasvattaa sammalella vuoratulla kepukalla kasvia lasipurkissa, joka oli kepukan korkuinen ja levyinen, niin jo parin päivän kuluttua sammal alkoi homehtumaan kun siitä ilmankierto oli liian vähäistä…
Mutta tosi hiano on tuo Phal. pelliina! 
Sen verran pitää pyyhkiä tuota sädekehää himmeämmäksi, ettei tämä pussikasvatus mikään uusi asia ole. Jututin 2005 (OL 4) Anna Holmia, joka työnsi ongelmaisen kasvinsa pienen kostutetun rahkasammaltukon kanssa minigrip-pussiin, puhalsi sinne vähän ilmaa ja pisti kiinni. Noita pusseja riippui kylpyhuoneen ikkunaverhoina (koska siellä niille oli tilaa ja hajavaloa). Joku pieni perhosorkidea oli kukkivana jutunteon hetkelläkin.
Ja jotta tuo sädekehä himmenisi kokonaan voin tunnustaa, että tämä oli silkkaa kokeilunhalua - halusin nähdä miten tuo rokko käyttäytyy. Ja voihan olla, että bellina ei tykkääkään isosta maailmasta, kun onkin pussiprinsessa 
Pikkubellinalla oli selvästi vesirokko.
Olivian Venus on hieno! Taitaa asustaa kaapissa?
Jäi kuvasta teksti pois. Tuo on pikkuinen Dendrobium joka kukkii jo toista kertaa. Teillä on niin hienoja kukkia, mutta olen iloinen tuosta, sillä se on oman isomman Dendron keiki, se emokasvikin on ollut kova kukkimaan. Viimeiset kukat putosivat siitä elokuun alussa. Yleensä se on kukkinut myös joulunaikaan. Katsotaan miten tänävuonna.
Olivialle sitkeyspalkinto.