No niin, lomat ja reissut pidetty, takana 2600 kilometriä ihanaa kotimaata - ja kohti värikästä syksyä mennään.
Kevään yhteistilauksesta oli ihan pakko hankkia nimetön Mokara-risteymä (Arachnis x Vanda), niitä on sen verran harvoin tarjolla. Nyt kukkii keltaisena.
Tuli 25 sentin reikäruukussa, kasvualustana karkeahkoa kaarnaa. Paksut juuret työntyivät ruukun rei’istä, nyt tarttuvat aluslautaseen todella tiukasti. Koko ei tuosta kuvasta näy, aluslautasen halkaisija 30 senttiä.
Masdevallia-hybridi aloitti kukintansa. Viime syksynä tämä kukki yhteensä monta kuukautta, kun aina pukkasi lehtien kätköistä uusia nuppuja. Jospa tänäkin syksynä 
Täällä kukkii muutama vuosi sitten Attacukselta saatu Dendrobium nobile hybr.
Se on jättikokoinen; verson pituus on 70 cm.
Keväällä tarjosin joillekin sen keikiä, joka oli 40 cm. Se ei tehnyt kauppaansa ja istutin sen tähän samaan purkkiin entisen juurelle.
Kukan läpimitta n. 8 cm ja yksittäisen kukan varsikin on 5 cm. 
Olivian Mokara-risteymä on aivan upea! Minkä kokoinen koko kasvi on? Pidätkö sitä lasikossa?
Onko kuvassa näkyvä ruukku se alkuperäinen joka tuli kasvin kanssa? Onko se saviruukku? Se näyttää aika hienolta. Semmoisia ruukkuja on vaikeaa löytää.
Mokaran strategiset mitat: korkeus reilut 50 cm, leveys lehden kärjestä toiseen noin 50 cm, kukintovarren pituus n. 40 cm, kukan leveys n. 8 cm.
Ruukku on alkuperäinen saviruukku, reiät sivuilla pikkurillin mentäviä. Olen ajatellut kokeilla tätä ikkunalla ja kastella ruukkuun, josta vesi valuu alustalle ja haihtuu lehdistöön.
Huomautus nimeen
Mokara-sukua ei itse asiassa enää olekaan: kun ascocentrumit yhdistettiin vandoihin niin jäljelle jäi vain Arachnis x Vanda = Aranda. Eli viime kuun lopussa Mummin Aranda Miss Thailand on samaa sukua.
Jännäsin ehtiikö tämä kukkia ennen paluutani, se nimittäin väsää kukintovarsia ja nuppuja viikkotolkulla, mutta kukat kestävät vain joitakin päiviä. Toinen kukintovarsista malttoi odotella.
On sukunsa ainoa edustaja, kasvaa Kolumbian länsiosassa sekä Ecuadorin luoteisosassa. Lehtien alapintojen punertavuus kuuluu asiaan. Useimmiten orkideoiden kukat kääntyvät 180 astetta avautuessaan, mutta tämän eivät vaan jäävät "ylösalaisin". Tuli aikoinaan Schwerteriltä varmaankin ruukussa, josta siirsin palikalle, jolla on vieläkin. Helppo tyyppi lasikossa.
Täytyy kehua, että vesi kielellä katselin Olivian Mokarakuvia. Luulin kasvia peneksi ja siksi en tilannut. Nyt harmittaa mokani.
Olivia, pistätkö kuvan ja hoito-ohjeen vandasivustolle. Kiitos.
Dendrobium nobilet , Nikkou ja Stardust kukkivat vierekkäin itäikkunalla. 
Cattleya forbesii. Kasvi avasi kukkansa jo elokuun puolivälissä, mutta kuvat säästyivät tänne syyskuussa kukkiviin. 
Masdevallia Amazone Biana Liu aloitti jo elokuun alussa ja kukkii edelleen.
Perhosten alapuolella katkaistu Ascosenda Prinsessa Mikasa kasvattaa uutta alkua.
Täällä kukintaa aloittelee valkoinen tavis-perhonen. Historiastaan johtuen lempilapseni. Pelastin sen mummin ikkunalaudalta jokunen vuosi sitten ja teidän neuvoillanne sain elvytettyä. Siitä lähtien on kukkinut uskollisesti joka syksy, mutta nyt ensimmäistä kertaa väsää kolmihaaraista kukkavartta. Luvassa pitkä ja runsas kukinta
Dendrobium Stardust
Blicaboa Dancing Queen
Cattleya rex
Kukkiipas Plicaboa aikaisin 
Ja hieno Stardust, omat ei tahdo menestyä…
Dendrobium nobile ´Nikkou´
Rossioglossum grande - vähän aikaisessa sekin.
En ala, meillä ei vielä edes ole kukkavanoja näkyvissä…
Tuskin sitten tuleekaan…
Oijoijoi, tuo harin Cattleya Rex on aivan mieletön! Todella upea. Itse tilasin just sellaisen J3 -muotoisen, toivottavasti saan sen joskus kukkimaankin…