(Siemenet, kylvöohjeet)
Monessa pussissa lukee milloin ne olisi laitettava esikasvatukseen ja vuodet on tietenkin erilaisia, kevät tulee välillä aiemmin ja välillä taas myöhemmin. Joskus käy niin että sisällä koittaa varjella uusia taimia takertumasta toisiinsa, katkeilemasta jne ja toiset taas viipyy ja viipyy. Täällä puhutaan halki suomen milloin istutetaan mitäkin ja siitä pitäisi päätellä mikä sopii omaan tilanteeseen ja vielä pitäisi olla etanan tuntosarvetkin että tietäisi oikean ajankohdan. Olisiko mitään järkeä että kun kerrotaan että on laitettu siemenet multiin, kertoa myös että missä niitä idätetään ja kasvatellaan. Onhan taimi tulossa eri vauhdilla jos se lähtee kasvuun puolilämpimässä valoisassa kasvihuoneessa tai aurinkoisella kuistilla kuin ihan pelkällä ikkunalaudalla.
Toivoisin että tämä vähän herättäisi keskustelua tai siirrettäisiin paikkaan jossa olisi muita samanlaisia asioita. Jos tämä oli turha aloitus, sen saa poistaa. 
Näytän olevan ainoa jolle kaikki kylvökset ja kasvattelut ei ole itsestäänselvyyksiä, voisiko valvonta poistaa tämän turhana!
Ihan asiallista kysyit. Minustakin olisi kiva tietää, mitä on tehty, miksi on itänyt tai jäänyt itämättä: eli millaiseen astiaan ja multaan kylvetty, onko kylvetty pinnalle vaiko peitetty, onko idätetty pimeässä vai valossa, lämpimässä vaiko viileässä, kasteltu päältä vaiko alustalta, koulittu missä vaiheessa ja miten…
Omien ja muiden onnistumisista ja epäonnistumisista oppii.
- Hyvä kun otit asian esille.
Minulla taas on ihan hakusessa nuo kylmäkäsittelyt. Mitä käsitellään ja mitä ei ja ilmeisesti joitain useampaankin kertaan ennen kuin itävät eli niissäkin kai ajoitus on tärkeä, että ovat sitten kaiken kylmässä ja lämpimässä pyörittelyn jälkeen oikeaan aikaan ulkona penkissäkin.
Joskus joku vaikea on itselle helppo ja taas toisinpäin. Välistä tuntuu, että siemenestä kasvattaminen on aika lailla tuurista kiinni. Siksikin tuollaiset vertailut toisten kokemuksista olisivat hyviä. Näkisi, missä kohtaa itsellä meni pieleen.
Vieläkö leijonankidat ehtisivät?
Arvokkain tieto on oma kokemus, mikä syntyy vuosien mittaan. Toki perustiedot on hyvä hankkia. Ja sitten päiväkirja, johon kirjoittaa omia kokemuksia vuosien mittan. Jos kylväisin täällä Lapissa ikkunaviljelijänä saman aikataulun mukaan kuin E-Suomen viherpeukalot, tulisi jossakin vaiheessa seinä vastaan. Ei muuta kuin onnea matkaan, yrritystä ja erehdystä. Parasta tässä on joka keväinen hinku innostuksen lisääntyessä.
Minä vastaan nyt sitten kastehelmiselle ihan yleisesti omista kylvöistäni. Kaikki sisäkylvöt idätän kylppärin lattialla lattialämmityksen päällä, on kyse sitten tammikuun tai huhtikuun kylvöistä. Siinä vaiheessa siemenet eivät vielä tarvitse valoa, vasta nostettuaan päänsä mullasta. Silloin siirrän ne ikkunan eteen.
Perennat pistän käytännössä kaikki ulos, koska ne kestävät sen eikä sisällä ole tilaa kaikelle ja taimetkin ovat usein parempia. Välillä leikin ja kylvän osan sisälle, osan ulos, mutta eiköhän ne kaikki perennat kestä kylmäkäsittelyn. Kellokukat voi laittaa ulos vasta nyt tai kesällä, ne eivät vaadi kylmää, kuten eivät ihan kaikki muutkaan, mutta ne kestävät sitä. Kun siemenet laittaa ulos kylmäkäsittelyyn, ei niitä enää tarvitse tuoda sisälle, eli se on mitä helpoin tapa kylvää perennat.
Onhan sitten tietysti nämä hankalat lajit, kuten pionit, jotka tarvitsevat ensin sen yhden talven, sitten kesän ja taas uuden talven, ennen kuin itävät. Se vaatii vain hiukan kärsivällisyyttä ja sitä, että muistaa kesällä välillä kastella kylvöpurkkia.
Totta on, että jotkut siemenet, joiden pitäisi olla vaikeita, itävät yhtä helposti kuin muut, ja sitten taas jotkut idioottivarmat eivät suostu itämään sitten niin millään.
Aikataulutusta helpottaa, kun katselee muiden samalla vyöhykkeellä olevien kylvökertomuksia. Kastehelminen, jos laitat vyöhykkeen profiiliisi, voit saada vinkkejä muilta samoilla leveyksillä asuvilta helpommin.
Monissa pienissä kasveissa on peukalonpään kokoisia siemeniä ja niistä on usein erilaisia versioita, raaputellaanko, liotellaanko vai miten aloitellaan. Sitten joku täällä kertoo että laittaa siemenet multiin helmikuussa ja toinen kertoo että ehtii kun kylvää heti kun aurinko lämmittää maan. Vanhat keskustelut joissa oli joku punainen lanka, katoavat taivaan tuuliin ettei sieltäkään saa neuvoja. Niin monta on ihmeellistä asiaa, kuten se että aiemmin pilkullisilla lehdillä sulostuttaneet kallat on tänä vuonna tasavärisiä vihreitä ja aiemmin voimakkaan oranssikukkainen mango on tänä kesänä valkoinen jossa on hennon oranssi reunus. Tulinko laittaneeksi ne liian aikaisin multaan eteisen lattialle (sama kai missä päin Suomea tämä olisi tapahtunut)?
Kaapin päällä on laatikollinen siemeniä joissa lukee kylmäkäsittely. Pariin purkkiin laitoin siemenet ja laitoin varjoon etteivät kuivu. Yöllä on pakkasta mutta ei avoterassilla mikään ole vielä jäätynyt. Tässä kohtaa tulee jo otsikon kysymys esiin. Voiko noin tehdä?
Minä olen aika aloittelija, pari vuotta vasta puuhannut oman puutarhan kanssa, mutta sen olen jo oppinut että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Jopa siemenpussin kyljessä saattaa olla eri ohjeet kuin googlettamalla löytyy. Minä katson aina ko. siemenellle kylvöohjeet täältä, sivun vasemassa reunassa olevat Germination Databaset. Minun käsitykseni mukaan tänä keväänä ei enää ehdi kylmäkäsitellä, mutta viisaammat korjatkoon. Lue kylmäkäsittelyketjua niin saat aiheesta tietoa.
Olisiko niin, että siemenpussin ohjeen mukaan toimittuna itävyysprosentti on paras, mutta että muullakin tavalla voi tuloksia saada, vaikkeivät kaikki siemenet idäkään?
Vuodet eivät ole veljiä keskenään, jostain kumman syystä se mikä toimi viime keväänä ei tuotakaan tulosta tänä keväänä.
Suomi on pitkä maa ja olosuhteet Helsingissä ja Utsjoella ihan erilaiset ja vielä samallakin vyöhykkeellä toisen pihalla on suotuisammat olot kuin toisella. Tai toisella on käytössään kasvihuone ja toisella ei. Kaikki se vaikuttaa kylvöjen aloituksen aikaan - vain kokeilemalla voit opit tietämään mihin aikaan juuri sinun kannattaa aloittaa taimikasvatus. Se riippuu siitä, missä vaiheessa juuri sinun pihallasi saa taimet ulos etteivät ne kasva liian pitkiksi ja honteloiksi.
Kannattaakin luurailla kasvattajien olosuhteita - millä vyöhykkeellä, onko kasvihuonetta, onko viherhuonetta, onko isot tilat muuten tai vaikka ylimääräisiä viileitä huoneita, onko mahdollisuus keskittyä taimikasvatukseen täysipäiväisesti vai osa-aikaisesti…
Rento ote ja huumorimieli auttavat kestämään mahdolliset vastoinkäymiset - aina ei vaan onnistu:) Usein käy niin kuin vitsin puutarhuri kertoo:‘kesämökkiläiset on hyviä asiakkaita - ensin ne ostaa siemenet, sitten ne ostaa taimenet ja lopuksi ne ostavat tomaatit’
Ostin eilen pussukan kuukausimansikan, Rygen, siemeniä. Kuka osaapi kertoa, onko jo liian myöhäistä esikasvattaa vai laitanko suoraan maahan? Ja niitä kokemuksia…Ja vyöhykehän on 1b.
Minä olen joskus rugenia kasvattanut, tosin kylvin siemenet maaliskuussa. Tähän aikaan kylväessä kannattaisi varmaan laittaa pieneen taimipurkkiin, koulia kesällä ja istuttaa syksyllä penkkiin. Tämä on vain mun omaa mututietoa.
Samoin olen tehnyt kuin illis. Vuosi sitten kylvin maaliskuussa ja kesän viettivät ruukuissa. Syksyllä istutin maahan, talvehtivat hyvin ja näyttävät nyt oikein elinvoimaisilta.
Kylvin tomaatit vappuna. Onko mitään mahiksia ehtiä saada satoa kasvihuoneessa?
OS, jos on aikainen lajike niin eiköhän 
1.1.2014 on uusikuu,
,ihan noin vaan vinkkinä !!!
P.S. Että nauratti suunnattomasti tuo Inkin viesti 20.4.2010 klo 16.36
onnistumisista ja vastoinkäymisistä ja se lopun vitsi…se se minnuu nauratti 
Kohta multapussit ja siemenet esille 