Keväällä pitäisi aita tuohon rajalle rakentaa ja me haluisimme kauniin tiheän tuija-aidan (brabantin tuija), mutta naapuri haluaa ehdottomasti lauta-aidan. Kaupunki (Vantaa) ei ota asiaan kantaa ja koska kummallakaan ei ollut alkuperäisessä rakennusluvassaan mitään aitaa, on asia saatava sovittua naapureiden kesken.
Me kannatamme tuija-aitaa, koska se olisi luonnollisemman näköinen loivassa rinteessä kauniisti pengerrettynä, mutta naapuri ei ole viherpeukalo ja haluaa kuulemma paremman näkösuojan. Mielestäni kyllä usein tuija-aita tarjoaa paljon paremman näkösuojan kuin lauta-aita, jonka lautojen välissä on kuitenkin vähintään sentin raot.
Jos ei päästä sopuun, niin entäs jos he rakentavat haluamansa lauta-aidan omalle puolelleen ja me haluamamme tuija-aidan siihen eteen meidän puolelle? Onko joku näin jossain tehnyt? Onko jotain laillisia esteitä tälle? Tietysti hinta on tupla, mutta me mieluummin maksamme ylimääräistä, ettei tarvitse sitä lauta-aitaa katsoa ja vieläpä huoltaa, maalata, pestä ja vieläpä luottaa siihen, että naapurikin hoitaisi siitä oman osuutensa, kun eivät muutenkaan tee mitään pihatöitä. Tuijien hoito taas menisi tuossa pensaiden ja perennapenkkien ja marjapensaiden ohessa helposti.
Ideoita, mielipiteitä?
Anna palaa vaan. Meillä on lauta-aita meidän ja naapurin terassin välissä ja minä sen eteen istutin tuijan about 6-7 vuotta sitten. Ei ole ollut muuta ongelmaa, kuin että tirpat (=varpuset) käyttävät tuijaani seuraintalona ja tuija yrittää epätoivoisesti kasvaa liian suureksi.
Ymmärrän naapuriasi kovin hyvin: jos ei ole viherpeukalo, niin pensasaita on rasittava tapaus. Sitä kun joutuu leikkelemään, että se pysyy säällisessä koossa ja sopivan tuuheana, eikä silti vie koko pihaa. Maalia joutuu heittelemään aidan päälle 10-15 vuoden välein, mutta aitaa leikkelemään harva se vuosi tai peräti joka vuosi.
Tuija-aidan joudut istuttamaan noin metrin omalle puolellesi, koska oma pensasaita pitää pysyä leikkaamaan omalla tontilla ollen myös toiselta puolen. Lauta-aita voidaan rakentaa myös sillä tavalla limilaudoin, ettei läpi näy enempää kuin tuija-aidastakaan. Itse kyllä pitäisin lauta-aitaa hyvänä, koska se vie hyvin vähän tilaa.
Tuija-aitakin pitäisi naapurin hoitaa omalta puoleltaan yhteisesti sovittavalla tavalla ja hoito-ongelma olisi jokavuotinen.
Mielestämi molempien taloihin sopivasti sävytetty lauta-aita on kauniimpi kuin puolikuiva tai osin paleltunut tuija-aita. Lauta-aidan eteen voi istutella muitakin sopivia pensaita jotka ei vaadi välttämättä niin intensiivistä hoitoa ja mahdollisia kevätpeittelyrituaaleja.
Tuija-aidassa on myös otettava huomioon se, että se kasvaa varsin hitaasti. Näkösuoja kestää siis aikansa. Niiden suojaaminen keväisin on tehtävä, ainakin varmuuden vuoksi. Olen nähnyt niin monia ruskettuneita ja kituliaita Tuija-aitoja, että ne eivät ole todellakaan kauniin näköisiä. Kauniisti kasvava, hoidettu Tuija-aita on kyllä todella kaunis, mutta se vaati paljon työtä, ainakin ensimmäisinä vuosina, ja leikkauksia vuosittain.
Lauta-aita taas antaa nopeasti hyvän suojan naapureilta. Ja jos sen rakentaa ja pintakäsittelee oikeaoppisesti, niin se kestää huolettomana vuosia. Ei tarvita muuta kuin huoltomaalaukset riippuen käsittelyaineesta. Toki kulkiessaan näkee hoitamattomia ränsistyneitä, vinkkeleitä lauta-aitojakin.
Mites olisi sellainen "puolitieratkaisu": Lauta-aita ja sen kupeeseen muutamia Tuija-ryhmiä, ristikoita tai tolppia ihanille köynnöksille,pensaita ja kukkia ryhmään ja koristekivillä tms lisäilmettä?
Käykääs kertomassa nuo hitaastikasvamiset, molemmin puolin leikkaamiset, varjostukset tai paleltumiset meidän tuijalle...
Se ei ole kuullut niistä mitään.
Nanikka, hyvä ettei ole kuullut, en kyllä ole kertonut minunkaan tuijalle sitä. Mutta on se vaan niin, että se on ilmeisesti tuijasta kiinni
.
Ja siks toisex, kyllä tuija kasvaa hitaammin kuin lauta-aita.
Riippuu siitä, kuka sitä aitaa tekee
Ja jos on oikeen huonot välit naapurin kans niin kyllä se lauta-aita kasvaa kovempaa ku pensasaita
Miten se aita sijoittuu tonttienne ilmansuuntien mukaan? Ja laihempikin sopu (eli kompromissi) on aina parempi kuin lihava riita ja kaksinkertaiset kustannukset. Kävisikö naapurille jokin muu pensasaitalaji? Voisitte sitten sijoittaa muutamia havupuita omalle puolellenne nätteihin ryhmiin myöhemmin.
Meillä kasvaa kolme timattituijaa vierekkäin (noin 15 vuotta vanhoja) ja yksi niistä tuijista kasvaa pohjosen puolella naapuriaidasta, sen alaosa ei saa aurinkoa joten siinä ei kasva niin paljon oksia ja ovat hiukan ruskeita. Mutta eipä se haittaa kun ei se näy meille eikä naapuriinkaan.
Pensasaidat ovat ongelma siinä mielessä, että asukkaan pitäisi pystyä hävittämään sen leikkaamisessa syntynyt materiaali. Jos on peräkärry, sillä voi heittää jätelaitokselle. Kaupunkien omakotialueilla on hyvin tavallista, että oksat "köijätään" lähimetsiin.
Minä laitan oksat ns.yhdyskuntajätteeseen 
. Tai kaupungin mettään.
Meillä on täällä kylällä sellainen ratkaisu, missä on pätkä aitaelementtia, sitten pensas, sitten taas aitaelementtiä jne. Aika hauskan näköinen. Suojan tarpeesta riippuu, laittaako lehtipensaan- vai havupuun. Lehdet pudottava pensas avartaa pihaa pimeään talviaikaan, kun ei pihalla juurikaan oleskella eikä tarvita niin peittävää suojaa, pienet havupuut tarjoavat näkösuojaa ympäri vuoden. Maaston ja tontin muotojen mukaan niitä aitaosia voi myös sijoitella pensaan sivuille limittäin, ei tarvitse olla viivasuorassa.
Meillä naapureiden kesken tehty lauta-aita ja valkoiseksi maalattu, hyvä ratkaisu. Saamme molemmat istuttaa sitten niitä kasveja ja havuja omille puolillemme aitaa mitä haluaa.. Jos rahaa olisi ollut käytettävissä enemmän niin valmis elementtiaita vinyylistä olisi ollut myös ehkä hyvä ratkaisu se on huolto vapaa ja pitkä takuu olikohan peräti 20 vuotta. Huollamme aidan kumpikin omalta puoleltamme ja yhdessä sitten jos tarvitsee uusia jotain niin hankitaan yhdessä. Edellinen asukas oli halunut kuusiaidan siihen kohtaan, mutta onneksi eivät olleet laittaneet ja pääsimme itse vaikuttamaan aita materiaali valintaan. Sovimme myös ettei aitaan kiinnitetä mitään esim. pensas kehikkoja, köynnöstukia tai ruukkuja. Ja pyrimme siihen että aitaan ei kasva mikään pensas tai muu kiinni.
Ymmärrän kyllä hyvin naapuriasi sen tuija aidanteen suhteen. Tuija omasta mielestäni on mukavan näköinen havupuu yksin tai pienessä ryhmässä mutta aitana 
..
Itselläni on jo monta pensasta ja muutama Tuija, Kärhöjä ym.. aidan edessä maisemoimassa sitä ja ihme kyllä kesä kesän jälkeen aita näyttää paremmalle kun kasvillisuus sen edessä kasvaa. Aidan ja kasvirivistön väliin olen jättänyt juuri ruohonleikkurin verran tilaa.
Hmm... Eikös vanhan pentin puolella ollut ainakin yksi kuva melko korkeasta lauta-aidasta, jossa alaosa oli vähän perinteisempää mallia ja yläosa köynnössäleikköä? Tämä voisi olla melko hyvä ratkaisu, sillä aloittaja voisi vehreyttää aitaa omalta puoleltaan köynnöksillä ja naapurikin olisi tyytyväinen aitaan. Tosin aidan alaosaankin pitäisi kehitellä joitain tukia että köynnökset voisivat kiipeillä sitten ylös asti.
Niin, toivottavasti pääsette sopuun aita-asiasta.
Minä katsoin tänään silmät tapillani Komissario Palmun erehdystä ja siinä etenkin aivan ihanaa pergola-aitaa fiinin murhatalon pihan ympärillä.
Se ei ihan joka ympäristöön sovi, mutta siihen pihaan sopi kuin nakutettu!
Minä katsoin jo eilen illalla sitä Palmua pätkän ja huomasin saman korkean aidan sekä kauniit huonekalut
Tuija-aidoista rönsyiltiin näppärästi Palmuun. Mutta hei, onkos Nikkaroija-65 saanut aitaongelmansa ratkaistua naapurin kanssa?
Orapihlaja-aidassa on piikkejä....mutta tosiaankin, siinä joutuu tahtomattaan tilanteeseen jossa sinulle valitaan "ilkeän naapurinakan rooli". Toiset vanhemmat kun pystyvät olemaan niin rentona vain. (Eräs mummo sanoi että vapaa kasvatus on hienompi sana asialle, joka on oikeasti laiskuutta).
Jos meidän pojat toimisivat noin olisi satikuti välitöntä ja homma keskeytettäisiin. Ei meille tarvitsisi naapurin tulla sanomaan erikseen ettei ole asiallista pelata toisenkin tonteilla. Se pitäisi olla selvää ettei naapureita häiritä. Eri asia on mitä tekevät tiukasti omalla puolella.
Mutta jos minä tuollaiseen tilanteeseen joutuisin, rakentaisin nuhkoin nahkoineni aidan josta ei pääse pallo tai pelaaja "vahingossa" läpi. Naapurisopu on kuitenkin aika arvokas asia, jota on vaikea hinnoitella. Epäilen että aidantekokustannukset ovat sitä halvemmat.
Eikö lähialueellanne ole pallokenttää ? Minun mielestäni kymmenvuotias voisi pelata sellaisella paljon tyydyttävemmin.