Monivuotisista neidonkielistä on ollut juttua vanhan pentin puolella täällä.
Echium russicum on talvehtinut useammassa pihassa täällä pohjolassa. USDA zone 2-9. Kasvin käsittely saattaa aiheuttaa ihoärsytystä tai allergisen reaktion.
Tässä kuva talvehtineesta Echium russicum-taimesta, jonka kasvatin viime kesänä siemenestä. 
Katso myös: Luonnonkasvit: Neidonkieli, Echium vulgare
Kukkaa pukkaa
Neidonkielet on ihania, niin kaunis sininen ja kunnon kokoisia kasveja. Siirtelin niitäkin taas. Kyllähän ne siitä kyttyrää tykkää, mutta yleensä kuitenkin sitten päättävätkin virota.
On kylväytynyt mutaatio, ja soisin saavani enempikin tätä mallia. Tää on toinen vuosi eli otan siemenet talteen, jos vaikka niistä tulis lisää variegatoja.
Neidonkielet jaksavat sitkeästi suoristautua, vaikka sade on hakannut niiden kukinnot välillä melkein kaksin kerroin. Ihana kukka, näyttävämpi tosin olisi, jos näitä olisi suurempana ryhmänä.
Välke, onko tämä se E.russicum? Todella kivan värinen! Kerääthän siemeniä?
Miulla on vaan sellainen sinikukkainen, vissiin kaksivuotinen neidonkieli.
Kyllä kerään ja kukkien määrästä voisi jo päätellä, että niitä tulee paljon 
E.russicum on ja siemenet olen tilannut Seemneltä. Jostain luin, että tämäkin olisi 2-vuotinen, toisaalta jossain pentin vanhassa ketjussa jollain tämä oli kasvanut useamman vuoden.
Vihdoin kukkii tänä vuonna minunkin neidonkieleni, Rateralta muistaakseni sain siemenet (Kiitos). Oikein hätkähdin sen upeaa kukintaa ! Vieressä varmaan jokin malva (?), sain sen ensimmäisten penttikasvien joukossa tänne tultuani (Kiitos Nopsis) 
Neidonkieli on ihan lempparini. Ihana väri, kookas ja kukkii pitkään. Ja siementeleekin niin reilusti, että neidonkielistä ei ole pulaa, kun sen on kerran pihaansa saanut. Alun toin itselleni Virosta tien varrelta. Kasvoivat siellä kuin lupiinit täällä.
Tässä neidonkielet kasvavat suviruusun vieressä. Kukkivat yhtäaikaa kuin suviruusut, mutta pitkään vielä niiden jälkeenkin. Kuvassa suviruusun kukinta on jo ohi.
Seuraavassa neidonkielet ovat itsekseen päättäneet punkea kasvarin sokkelin ja sitä ympäröivän sokkelimuovin välisestä parin sentin raosta. Kasvarin ympäristö on vaiheessa, mutta en raaski jatkaa projektia ennen kuin neidonkielen kukinta on ohi.
No jopas on upea ja runsas kukinta! Onkohan tänä vuonna jotenkin erityisen runsasta kaikin puolin, tuntuu että lajista riippumatta kaikki on isompaa ja rehevämpää kuin edellisenä vuonna ?
Itselläni ei ole neidonkielestä vertailumahdollisuutta kun kukkii vasta ensimmäistä kertaa, mutta kaikki muutkin ovat aivan valtavia tänä kesänä.
Mulla on YKSI neidonkieli löytänyt omin päin paikkansa talonedustanpitkään juhannusruusuriviin, joka on kieltämättä tylsä kukinnnan jälkeen. Päätin heti, että siinä saa lisääntyä vapaasti ja täyttää maan (kukkapenkinkistä kun olen heitä koittanut häätää liiallisen lisääntymisen ja pituuden takia). Paikkakin on kuin tehty, kuiva ja aurinkoinen. Odotan jo tulevia vuosia
Hauska nähdä, että Tuomipihlajalla on melkein sama yhdistelmä.
Jokunen vuosi sitten puutarhaani tuli vaan jostain neidonkieli, mutta sen koomin ei ole näkynyt. Ostin sitten siemeniä mutta ei onnistunut kasvatus - liian pimeetä, märkää tai ravinteikasta 
tai kaikki yhdessä…
Kävin viikonloppuna Helsingissä ja siellä moottoritien kupeessa, surkeassa maassa ja paahteessa neidonkieli kukoisti isoina kasvustoina 
Neidonkieli pärjää hyvin kuivassa soraikossakin. Kasvattaa tosi pitkän vahvan juuren ja saa vettä syvältä. Kasvaa kuitenkin hyvin myös tavallisessa puutarhamullassa. Kuvittelisin, että kylväminen onnistuu parhaiten ihan tavalliseen puutarhamultaan. Luulen, että parhaiten onnistuu, kun kylvää siemenet mahdollisimman pian ulos multaan. Ehkä pihallasi olleen neidonkielen ympärillä ei ollut tyhjää multatilaa, mihin kylväytyä, kun hävisi sinulta. Kuvittelisin myös, että ei ole ihan happaman maan kasvi.
Visbyssä ja kaikkialla Gotlannissa missä kävimme kukki neidonkieli nurmikoilla matalana kuin meillä voikukka. Tienvarsilla komeina korkeina puskina. Kaunista!
Kemiössä olen nähnyt neidonkieltä kasvamassa pitkin kallioita, todella ohuessa maakerroksessa ja täydessä auringossa.
Echium russicum on selvinnyt talvesta ja aloittelee kolmatta vuottaan vaikka jossain väitetään kaksivuotiseksi. Saas nähdä tekeekö tänä kesänä useamman kukkavarren.
Siitähän ei meinaa eroon päästä vaikka haluaisi. Monta vuotta sitä löytyi milloin mistäkin. Viime kesänä ei tainnut enää näkyä misään.