Avasin uuden keskustelun, kun en löytänyt täältä kyseisestä kasvista omaa osiota. Laiskuuttani en katsonut, olisiko 2-vuotiset omassa kategoriassaan… Mulla tämä ihanuus kukkii ( yhä vaan ) ekaa kesää, mutta taimia olen löytänyt lisää 4 kpl, omituisista paikoista. Mielikuvaa ( eikä vajavaisissa muistiinpanoissani) ole,olisinko nakannut siemenöisiä jossakin vaiheessa ympärsämpärs, vai ovatko tulleet muuta tietä. Haluaisin tietää, mitenkä siemenet kerätään, että pitääkö niiden pitkien pötköjen antaa kuivua ollessaan kiinnittyneenä kasviin, vai voiko ne kodat irroittaa, ja laittaa kuivumaan vaikka paperipussiin? Ens viikolla on luvattu miinusta, ja iski huoli, että jos tuo tuhoutuu, enkä ehdi siemeniä saadakaan. Josko jollakulla olisi enempi tietoa ja kokemusta…?
Minun Glaucidium flavum, Keltaneidonunikko on ollut monta viikkoa tässä asennossa… ja siemenkodat pysyy vihreinä… Siemeniä odotan - ja olen luvannut siemeniä monelle… Aikooko se työntää siemenet suoraan maahan… ?
ipanema - se tässä "huolestuttaa"kin - eihän ne siemenkodat ehdi kypsyä/kuivua millään… Luulisin että sateet ovat pahempia kuin pikkupakkanen… ei ole tietoa. Varmaan ihan hyvä laittaa jotain peitoksi… pari kerrosta harsoa.
Tämä Glaucidium flavum on minullekin aivan uusi kasvi - sehän on yksvuotinen - mulla oli jo viimekesänä näitä taimia (siemenistä), mutta eivät ehtineet kukkia - YKSI taimi selvisi talvesta - ja SE on nyt kukkinut minulla tänä kesänä.
on unikkokasveihin kuuluva suku, jossa on 25 lajia. Neidonunikot ovat pystyjä, usein lehtiruusukkeellisia yksi-, kaksi- ja monivuotisia kasveja. Niitä esiintyy Euroopassa, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Lounais-Aasiassa. Yksittäin kasvavat näyttävät kukat ovat unikkomaiset ja paperinohuet.
Punaneidonunikkoa ( Glaucium corniculatum), keltaneidonunikkoa ( Glaucium flavum) ja isoneidonunikkoa ( Glaucium grandiflorum*) voidaan viljellä yksivuotisina koristekasveina. Ne ovat tosin luonnostaan kaksivuotisia tai perennoja.