Olis!
Vanhassa puurakennuksessa oli viime syksynä taidenäyttely kahviloineen, hoidin sinne somistukseen tarvittavat kukat. Eipä ollut pahemmin muuta enää tarjolla kuin pihlajan marjat, parsan kasvusto ja tuleentuneet karstaohdakkeet. Tein siis sinne kaikki omasta materiaalista, ei mitään ostettua.
Talon kuistilla olleelle pöydälle piti vielä saada joku katseenvangitsija ja nopeesti työnsin lasimaljakkoon parsan oksia ja karstaohdaketta. Siitä ihmiset kävi erikseen ottamassa ihan kuvia kun tykkäsivät niin.
Karstaohdakkeet (myös karttaohdakkeet),Dipsacus
on kasvisuku kuusamakasvien heimossa. Siihen kuuluu 21 lajia monivuotisia ruohoja. Pohjoismaissa tavataan neljä luonnonvaraista karstaohdakelajia: laidukarstaohdake (Dipsacus fullonum)
, karvakarstaohdake (Dipsacus pilosus), pikarikarstaohdake (Dipsacus sativus) ja sukakarstaohdake (Dipsacus strigosus). Niistä Suomessa kasvaa kaksi lajia, laidun- ja sukakarstaohdake , jotka ovat harvinaisia tulokaskasveja maan eteläosassa
Yhtenä lämpimänä päivänä huomasin että hankikylvöistäni oli tullut jotain vihertävää näkyviin. Pitähän ne tuoda sisälle ja katsoa miten kasvavat. Karstaohdakkeita tulossa, Nuun siemenistä.
Ihanaa. Nopsiksen pihasta alunperin muutama vuosi sitten poimin syksyllä kukinnon ja siitä se lähti lapasesta leviämään. Mikään ei ole penttimäisempää kuin se että elämä jatkuu eri puolilla Suomea kasveja rakastavien ihmisten pihoilla
