Minä taas rakentelen kivistä milloin kukkatorneja (onttoja “pyramideja” jotka täytetään mullalla ja istutetaan kasvit keskelle), milloin muita “kasoja” , milloin vaikka tupaukon tms. Suurin osa kyllä menee pengerryksiin ja penkkien tms. reunoiksi.
Eteen hyppäävät vanhat kodinhoito- ja puutarhakirjat ostan kyllä hyvin herseästi, elleivät maksa paljon. Isännällä taas on sama hinku kalastus- ja kala- sekä lintukirjoihin sekä myös jonkin verran luonnossakulkemisen tarinoihin.
Olen hyvin ilmeisesti taipuvainen keräämään myös muovisia kukkaruukkuja, vanhoja ikkunaverhoja sekä vanhoja ruutuvihkoja, joissa on vielä vaikka miten monta kirjoittamatonta sivua.
Onko keräilyä ostaa kirjoja, joita käyttää? Minusta keräilyesine on sellainen, jota säilytetään vitriinissä näytillä. Tai ainakin hyllyssä käyttämättä. Tällä määritelmällä en ole keräilijä.
No en minäkään, eihän kasveille niin voi tehdä… : D no niin, ne juuri aioin lisätä…nopsis!
Paitsi orkideoille!
Niin niin, mutta eivät siis käytössä! Sitä eroa tässä ajattelen: kerään: siis en käytä. Käytän: siis en kerää.
No entäs jos joku kerää vanhoja urheiluautoja. Ei oo lasivitriinissä eikä näytillä ja vain yhtä voi käyttää kerrallaan. Museoautovakuutus on Suomessa voimassa 30 vrk. Eli jos käyttää yhtä kerrallaan, niin 12 autolla pärjää ympäri vuoden ja suurin osa seisoo tallissa käyttämättömänä suurimman osan vuotta.
Jos on kokoelma keittokirjoja sadan vuoden ajalta ympäri maailmaa, niin suurin osa on hyllyssä suurimman osan vuotta. Kyllä se on keräilijän kokoellma ja voi sieltä silti jotain käyttöönkin joskus etsiä.
Ehkä se on sitten se oma asenne, miksen koe olevani keräilijä: en etsi mitään, mutta jos kohdalle sattuu, niin poimin mukaani! Ja käytettäväksi!
Tuo vikipedia on siinä mielessä hyvin oikeassa, että keräilytavaroihin tai asioihin liittyy jokin kategoria.
Kokemuksiakin voi kerätä, esimerkiksi matkailukokemuksia. Siitähän on tuolla omassa ketjussaan.
Bongauksiakin kerätään: lintu-, perhoskuva-, lentokone-, auton rekisteritunnus-, sporabongaus, ym. ym.
Elämä on suurta elämystä!!! 
Ai juu, kolikoiden lisäksi keräilen Aku Ankan taskukirjoja ja Roope-sedän taskulehtiä. Jos ne voi laskea. Ne on ihan varmasti käytössä yksi tai useampi kerrallaan, mutta samaan aikaan suurin osa on vain esillä.
Numismaatikko en ole, vaikka kolikoita kerään.
Euffis, ja minä kun olisin valmis maksamaankin, että pääsisin penkomaan kellaria josta löytyisi kyseisiä kirjoja. Ja oikein muistelit, hevoset ja jockeyt ovat pääosissa.
Tilistantti… minä taas en suurin surminkaan mene sitten kellarikomerolle. En näillä käsillä, kun ei taas voi edes kunnolla voiveistä pitää sormissaan. Toki se komero olisi muutenkin suursiivouksen, vai sanoisinko: suurtyhjennyksen tarpeessa. Siellä kun on paitsi pinokaupalla kaikenlaisia kirjoja, liikoja mattoja yms., laatikoittain omia ns. taiteellisia aikaansaannoksiani (ja vähän muidenkin), “vain muutaman” matkalaukku säilytysessä, kaikenlaista ns. normaalia varastoitavaa ja yksi kipale nurkkakaappiakin. Tarvittaisiin siis kohta joku kuntosalin himokuluttaja sinne siirtely- ja nosteluapuun.
Tottapa taitaa olla. Aika vähän noista elämäni aikana keräämistäni jutuista on sellaisia hakemalla haettuja. On lähteneet mukaan, kun ovat eteen osuneet ja silmiin sattuneet…
Ja sitten on tullut perheeltä, ystäviltä ja tutuilta, jotka ovat tienneet minun keräilevän juuri sellaisia.
Tätä on täällä kysytty ennenkin. Mitähän silloin mahdoin vastata? Jos kaappeihin katsoo, meillä kerätään mukeja ( Euffiksella oli samanlaisia puutarha-aiheisia), kirjoja ja lehtiä ja postikortteja.
Tuntuu jotta kerään kaikkea silmää miellyttävää tavaramäärästä päätellen, mutta vanhat tavarat 70-luvulta alaspäin on pop eli en osta oikeastaan mitään uutta koristetavaraa.
Viimeisin innostus on Helena Tynelin Pala maljakot.
Arabian punaisen maisemasarjan kahviastioita olen myös kerännyt ja jossain vaiheessa haalin Arabian Myrnaa.
Tauluja ostan aina kun edullinen silmää miellyttävä sattuu kohdalle.
Kiviä kerätään porukassa ja niitä onkin useampi kuutio kasassa, niistä sitten rakennellaan pikkuhiljaa jotain pihalle.
Euffis, no jos joskus sattuu sellanen ereys käymään, että sinne varastoon joku erehtyy meneen ja löytää ylimääräisiä Francisin kirjoja, niin voisin ehkä olla kiinnostunu.
Tilistantti, laitetaan korvan taa! (jos siellä nyt mitään pysyy…;=))
Sama selitys kuin monella muullakin: vaikka ei tietoisesti olekaan aina joitakin asioita kerännyt, niin jonkunlaiselta kokoelmalta ne alkavat jossain vaiheessa näyttää. Meillä minulle on kertynyt jo lapsesta Disney-hahmoja + Aku Ankkoja, joiden keräilyyn mies on nykyään enemmän kallellaan. Kiva kiusata vierailulle tulevia lapsia vilauttamalla meidän Akkarivarastoja 
.
Jossain vaiheessa aloin ostaa vanhoja naisille tarkoitettuja opaskirjoja tyyliin "Hyvinpukeutuva nainen". Näitäkin alkaa olla jo jonkun verran. Keittokirjoja hamstrataan molemmat, minä lisäksi tiettyjä dekkareita. Juu ja sellaisia vanhoja seinäkalentereita, joissa on pahvikiekot päivämäärän ja kuukauden vaihtamiseksi pyörittämällä. Lisäksi epämääräisiä lajeja käyttö- ja sisustustavaraa lähinnä 50-60 -luvuilta.
Mikä muuten on hamstrauksen ja keräilyn ero 
?
Ostaisiko hamstraaja varmuuden vuoksi kolme, kun keräilijä ostaa vain yhden?
Unohtui yksi keräilykohde, kun se on vielä aika uusi. Nimittäin teepussinaluset ja teesihdit :) Uusimman teepussinalusen sain torstaina, mutta teesihtejä en ole hankkinut aikoihin. Taisin saada viimeisimmän naapurilta tuomisina Ruotsista pari vuotta sitten. Tämä kokoelma onkin vielä pieni, mutta toivottavasti se laajenee. Pitäisi kai ruveta käymää kirppareilla.