(Käyttö)kolikoita minä keräilen, mutten kyllä ihan noin vakavasti kuin tarleena kuvailee 
Alkuperäinen kirjoittaja: nanikka
En minä palkkaani viitsi niiden takia ja muutakaan menettää, jos tulee vastaan laitan talteen. Eri maiden Euroja, senttejä, kansiossa on oikein, ei paljon puutu. Eikä ole kyllä rakkain harrastuskaan, kunhan keräilen joutessani.
Minäkin olen lopettanut rahan keräämisen, kun aina vaan niille riitti 2 tiliä ja olis ne yhdellekin mahtuneet 
Sen sijaan keräilen keittiötölkkejä, sellaisia missä on karhun kuva kyljessä. Niitä olen muutaman saanut perintönä, monta ostanut kirppikseltä ja roskiksestakin on muutamia löytynyt. Niissä olen säilytellyt mm. vanhoja lakana- ym. pitsejä, joita myös on tullut haalittua. Kun vaan olis aikaa ja mielikuvitusta, niistä pitseistä saisi aikaan upeita verhoja.
Minä kerään Neiti Etsivä kirjoja, nuorena tyttösenä luin niitä parhaillaan 1 kirjan yössä, sit joku vuosi sitten löysin kirpparilta yhden ja siitä se on sitten lähtenyt, oisko niitä nyt joku 50 kpl ja paljon vielä puuttuukin
Ai niin ,pehmonallejahan keräilen kanssa, niitä on vaikka kuinka paljon, onneksi tämä harrastus on nyt jo aika lailla hiipunut, kämpän vaihdon aikaan sain kiitosta kun melkein 1 pakettiautollinen tuli pelkästään niistä 
Kiva lukea, että joku muukin jo aikuisikään ehtinyt kerää nuorten kirjoja. Minä kerään Merja Jalon Nummelan ponitalli -sarjaa ja on mulla myös kaikki Haavikon ravitalli kirjat. Näitä luin silloin joskus 12-15 vuotiaana, mutta muutama vuosi sitten aloin vain keräilemään näitä kirjoja ja nyt on kaikki julkaistut hyllyssä.
Mm. Aarikan koruja 50-70-luvuilta. Sen uudempia malleja en huoli, niissä kun tyyli muuttui sitten ihan toisenlaiseksi. Amerikasta asti on kaukaisimmat tulleet, kiitos Ebayn :). Tämä keräily on kuitenkin suht maltillista, en suostu mitään hirveitä summia maksamaan.
Kaipa minä keräilijä olen… vuosien ja vuosikymmenten mittaan on tullut keräiltyä mm. postareita (ne keräilytuotteet on nyt seuraavaun sukupolven hallussa), erilaisia lintu-aiheisia juttuja, vanhoja ja/tai tietty-aihe -postikortteja (muutama kansiollinen), eri maiden euro-kolikoita ja joskus "ikivanhoja" suomalaisia (vanhimmat taitavat olla luokkaa 1860-luvun hopeinen 2 markkaa), ovimagneetteja (matkailuaiheisia), kreikkalaista miniatyyrikeramiikkaa (mieluiten koboltinsinisenä) …ja joskus kauan, kauan sitten vaikkapa kiiltokuvia. Joitakin astia- ja lasisarjojakin…
Tällä hetkellä taidan keräillä vain kasveja, enkä nyt niitäkään ihan fanaattisesti…enkä kaikkia mahdollisia ja mahdottomia, kiinnostuksen kohteet niissä aaltoilee ajoittain. Olen jollain lailla koittanut pitää itseni erossa keräilemisestä, ehkä en halua kahlehtia itseäni johonkin josta tulisi sitten pakkomielle. Taisi teini-iässä käyty kirjeenvaihto buddhalaisen pojan kanssa tehdä jotain aivoilleni… ; )
Malvankukka… asiaa kuin asiaa pitäneekin kerätä vain sen aikaa, kun se on hauskaa ja tuntuu motivoivan ihan omia aikojaan. Kai?
Niinhän se on, tällä hetkellä kasvit tuottavat minulle sen tunteen, mutta välillä on hyvä pitää hengähdystaukoa niistäkin, talvisyvännä joulunaikaan en ajattelekaan mitään muuta vihreää kuin joulukuusta… : D
Mä oon ihan keräilijä luonne, eli keräilen paljon erilaisia juttuja, mutta en mitään hurjia summia niihin laita. Teema-astioita, Muumimukeja ja Iittalan laseja oon kerännyt 15 vuotta. Vanhoja huonekaluja keräsin, mutta nyt on tilan puute jo esteenä. Siitä hyvästä haalin nyt pikkuisia seinäkaappeja. Nahkatakkeja ja kenkiä kerään tasaiseen tahtiin.
Vanhat avaimet on ehkä kuitenkin se ykkösjuttu. Toissa kesänä tein oikein löydön. Rompetorilta löysin 1800-luvun aitasta peräisin olevan n.25 cm pitkän avaimen 8 eurolla. Siinä kävi vielä kivasti, että tutustuttiin myyjä pariskuntaan ja pidetään yhteyttä edelleen.
Asterix-sarjakuvakirjoja ja Dick Francisin romaaneja, jälkimmäisiä tosin vaan valitettavan huonolla menestyksellä, niitä taitaa moni muukin kerätä kun ei koskaan mistään eteen satu mitä ei olisi jo ennestään hyllyssä.
Meillä taitaa olla koko koti yhtä keräilyä :). Kerätään astioita (mm.Kiltaa), lasia, huonekaluja (erilaisia designtuoleja on nurkissa ja vinteillä), vanhoja kehyksiä, Arabiaa, Kupittaata, designkirjoja, vanhoja painokankaita, kelloja, valaisimia… Tässä olisi hyvä alku vaikka osto- ja myyntiliikkeelle 
Tilistantti, tuon Dick Francisin tomaaneja - jos nyt sitten muistan oikein, että hän on se kirjailija, joka kirjoittia Jockey-ympyröihin liittyviä kirjoja - lienee jokunen tuolla vuosikausia tonkimattomassa liikojen kirjojen pinoissa varastokellarissa. Sinne ei vain kukaan taida mennä vapaaehtoisesti tonkimaan, kun se on niin tupaten täynnä…
Meillä ei kerätä mitään. Asioita vain kertyy, vanhoja esineitä, vanhoja kirjoja, kasveja ja kiviä. Otan sen mitä kohdalle osuu, mutten lähde mitään etsimään.
Nopsis, kiviä… Hihhh… ja taas tuli mieleen se vuosikausia verstaassa käyttämättä seissyt kivenhiontamyllykin. Sillä hiottiin maailmalta kilokaupalla kannettuja merenhiomia kiviä.
Juu, kiviä on kannettu Jäämereltä, Välimereltä, Atlantilta ja Altai-vuoristosta. Omalta maaltakin on löytynyt aika hyviä, mutta eihän se ole keräilyä… Eihän?
Nopsis, on se, jos otat ne ja rakennat vaikka kivipatsaan ja toisenkin tms. ;=))
En toki rakenna, kivet kivinä ja patsaat… no, muiden pihalla!
Keittokirjoja kotoa ja maailmalta edes joten kuten ymmärrettävillä kielillä käyttöön.