Kultakaari on jumissa kivien ja ruskoliljojen välissä. Kaunosilmätkin yrittävät tyrkkiä. Olisi varmasti komeampi aurinkoisella paikalla, mutta myös alttiimpi kylmälle. Tuntuu tuossakin menevän.
Tuffani isän tekemä penkki. Laho ja kohta lopuillaan. Sitä ei uskalla paljon siirrellä ja sillä verukkeella siippani jättääkin sen siirtämättä leikatessaan nurmea. Penkki viettää piakkoin 100-vuotispäiviään. Täytynee laittaa sille kukkaruukku toiseen reunaan.
Se olikin nopea tämä projekti. Juniori kaivoi tänään valmiiksi. Täytyy vielä tasotella ja silleen. Poika tinkasi vielä lisämaksun, kun kärrää maat pois. Allas on 210 cm pitkä ja 110 cm leveä leveimmästä kohdasta. Tähän ei mahdu isompaa. Tuo syvin kohta on 110cm ja siihen tulee Isolumme. Tähän tulee suodatinkangas ja allaskumia. Päälle olen ajatellut liuskekiveä, jos sitä halvempaa italialaista saa vielä Bauhausista. Joku hapetus/suihkusysteemi olisi myös paikallaan ja sitä kiveä joka puhdistaa vettä. Noille portaille tulee pyöreäsärmäisiä kiviä. Suunnitelmat on selvät. Lomarahoja odotellessa. Siippaparka ei tiedä, että tämä tulee kalliiksi, vaikka kuinka menisi halvimman kautta. Täytynee jakaa kuluja vähän eri tilipäiville.
Tämän myötä hyvää yötä, tai huomenta, kun taidan olla aika itekseni tähän aikaan täällä.
Sori sekaannuksesta, luin just semmosta lehteä missä pihan omistajan nimi oli Olga ja hällä oli myös poika ja erittäin samannäkönen kasvari ja tais olla samanmoisia perennojakin ja samaa tyyliä muutenkin niin oli pakko kysyä 
Tuo satavuotias penkki vei mun sydämen, mahtava! Ja muutenki ihania kuvia, lisää ootan ja varsinki noitaringin (? ympyrän? ) kehittymiskuvia haluan ehottomasti nähä!
Kiitos pihakierroksesta, Olga. Puutarhasi on huiman ihana, kasvari vei sydämen ja satavuotias penkki on niiiin sympaattinen! Ja lampiprojekti vaikuttaa hienolta, ja eteneekin vauhdilla. Odotamme jatkoa…
Olga, käytä vaan mehitähti-ideaa ihan vapaasti 
Olipa mukavaa vierailla pihassasi!
On kiva katsella kuvia puutarhastasi. Tähän sopisi oivasti kommentti, jonka sain vuosi siten esikoiseni luokkatoverilta. (ekaluokkalaisia poikia olivat silloin) “niiden piha on ihan kuin jostain Ihanasta pihasta” oli lapsi huokaillut äidilleen kotona, meillä käytyään.Sinun pihastasi voisi sanoa juuri niin. IHANA PIHA.
Keskellä pihaa oli silloin mm. miehen korkuinen risukasa kun tein hurjaa siivous/raivaus työtä koko kevään ja alkukesän pihassa. Paraatipenkkini oli ja on edelleen ihan kuten kuvissasi Vaatii todella paljon taukoja ja kylmää juomaa (kun kahvia en juo) ja silti vaan on niin upean näköistä pihallasi! Ihana nähdä että muidenkaan pihat ei ole millitarkasti puhtaaksi nypittyjä, itse kun en moiseen pysty enkä ehdi ja kun naapurissa ruoho leikataan kaksi kertaa siinä ajassa kun meillä vasta mietitään että huomenna…niin välillä salaa ahdistaa. Tällaiset kuvakavalkadit on oikeaa terapiaa ja vertaistukea. Kauneus on katsojan silmissä.
Kiitos kommenteista
. Rosmariini&Timjami, minulle piha on pyrkimys salaisen puutarhan omaiseen paikkaan. En jaksa, eikä olisi oikein luonteeni mukaistakaan tasata nurmikon reunoja. Toki teen sitäkin joskus ja kaivan ojanteet kukkapenkin ympärille oikeaan aikaan. Tänä vuonna en kyennyt tekemään ollenkaan puutarhatöitä ennen kesäkuuta. Oli tuskaista katsella voikukkamerta, joka valtasi kaikki paikat. Nyt sitten paikkailen hiljalleen tilannetta. Minulla on yleensä monta projektia kesken yhtäaikaa, jolloin voin siirtyä seuraavaan, kun ensimmäinen alkaa tuntua työltä. Arvostan myös säntillisiä puutarhoja ja suoria rikkaruohottomia käytäviä, mutta tiedän, ettei minusta olisi sellaisen ylläpitäjäksi. Eli näillä mennään:)
Minusta ihaninta onkin, että jokainen puutarha kertoo jotain puutarhuristaan - olishan kamalaa, jos olisimme kaikki samanlaisia!
Aivan, onneksi jokainen puutarhuri on oman (onnensa) puutarhansa valtias
Miehelle just joku päivä kuvailin, miten tuohon ja tähän nousee kukkapenkki jahka lapset kasvaa eikä enää tarvitse säästää heille telmimistilaa pihassa…Onneksi on siippa samaa mieltä tai ainakin antaa mulle täysin vapaat kädet ja totesi vaan, no eipä tarvi ostaa sit uutta ruohonleikkuriakaan
Salaista puutarhaa täälläkin toivotaan siis.
Tämä neito vartioi puutarhaa ja ajaa fasaanit ja kyyhkyset pois pihasta. Harakoita se ei uskalla hätyyttää, ne äityvät rähisemään.
Sama neito tutustuu venäläisiin novellisteihin aina iltapäivisin.
Ruusuliisan kukka on herkkä...
...ja muistuttaa kovasti Kameliajasmikkeen kukkaa.
Ukonkello huolehtii yksinäisestä liliumista.
R. francofurtana valamonruusu
Tälläistä rakentelin tänään. Haluan pihalleni pienen metsän ja päätin tehdä siitä näyttämön omaisen. Takana olevat Timanttituijat muodostavat joskus (toivottavasti) muurin. Se näyttää jotenkin sopivan lavasteenomaiselta. En pyri aitouteen, mutta ajattelin kuitenkin tähän kasveja, joita kasvaa kuusimetsissä.Harkot laitoin tänään, samoin niiden vieressä olevat pienet jättipoimunlehdet (nekin käyvät lavasteista). Mustakuusen ympärille istutin kolme kotkansiipeä. Ne ottivat nokkiinsa siirrosta, toivottavasti suostuvat talven jälkeen nousemaan ylös. Taustalla on kieloja ja edelleen lavasteen omaisesti kartiomarjakuusi, jonka edessä oleva suttuinen piste on pieni mustikkapensas. Etualalle suunnittelen Metsäkurjenpolvea, Valko- ja sinivuokkoja ja mtsäorvokkia. Toivoisin ehdotuksia siitä, mitä muuta voisin laittaa.
Noitaympyrä tänään. Ei vielä kovin hurjana:) Kestää hetken tuo kasvuunlähtö, kun ovat siementaimia. Keskelle istutin tänään Belladonnat. Mandrake on vielä niin pieni, että saa varttua kasvarissa. Scopolia ei todennäköisesti itänyt. Täytyy taas syksyllä kokeilla kylvöä.