Kaunista, kaunista huokailen. Kasvari kuin unelma ja ruusut…sanat eivät riitä kertomaan…Illakkoristeymä on tosi söpö, vei voiton omasta yksivärisestä, täytyypi hommata hänelle valkoinen morsio ( vai sulhanen ? ! ) ja odottaa ensikesäksi kirjavia lapsosia. Kiitos vielä ihanista kuvista !
Onko Olgan pihaa esitelty eräässä julkaisussa…? Kovin rupes kellot soimaan mutta varma en oo yhtään, vahvistatko vai kiistätkö 
Apuva, nyt sain vision tuosta noitakasvipenkistä, enkä olisi tarvinnut yhtään visiota lisää, pää on täynnä niitä ennestään. Taidan olla rinkien vanki…hmmmm…tiukka kivikierre ja väliin jotain mehitähtiä koko matkalle kierteiden väliin.
Kiitos Marlene luottamuksesta, mutta ei ole esitelty
belgi, tuo mehitähti-idea oli loistava. Saanko keikata sen?
Aspirin-ruusu yövalossa. Ei suostunut kuvattavaksi päivällä.
Neidonruusu Maxima kasvaa vielä kainosti, mutta toivoakseni se vielä peittää tuon kompostiaitauksen seinän ja jos hyvin käy, niin täytyy rakentaa sille jonkilainen porttimeininki.
Tuli vinkeät värit ruskoliljalle.
Unohdin mainita, että olihan tällä tontilla myös päivänkakkaroita. Niitä täytyy karsia rajusti keväisin, mutta jätän aina johonkin ja toisia en huomaa, ennenkuin ovat kukassa, eikä niitä silloin enää voi noin vain lahdata. Jos meidän talo olisi vanhempi, kuin rintamamiestalo, sen nimeksi sopisi Villa Kakkara
Tähtiputki hyökkäysasennossa.
Syreenin toinen kukinta.
Tähän tulee joku kärhö. Täytyisi löytyä jokin noitamainen. Tässä pihassa ei ole vielä yhtään kärhöä, joten ensimmäisen täytyy säväyttää. Kasvarissa on saksankärhöntaimia, mutta se on liian konservatiivinen tähän kohtaan. Onko ideoita? (Ehkäpä tuo juurialuekin kaipaa huoltoa).
Tähänkin tulee kärhö. Se saksankärhö saattaapi sopia noiden kultapallojen kaveriksi. Vuohenputki vasemmalla (melkoisen korkea) yrittää sulautua joukkoon.
Tätä riittää, niin että nyt riittää! Tämä asteri on hilannut itseään vuosi vuodelta leveämmäksi ja minä olen ollut sokea sen valloitusretkelle. Syksyllä viikate puhuu.
Nyt nousi pylväät pystyyn piparmintuille. Revin sitä vanhasta paikasta varmasti vielä muutaman vuoden. Tämän kirjavan kaverin sain taimienvaihtopäivältä. Kiitos Kurjenmiekka. Täytynee vielä siistiä reunuksia näkymättömiin.
Näkökulma paraatipenkkiin. Minun ns.paraatipenkkini on ehkä pihan sotkuisin. Intouduin tänään siivoamaan sitä. Pitkä projekti, vaatii paljon teetaukoja ja epämääräistä haahuilua.
Acer ginnala valmistautuu jo syksyn punotukseen. Päiväliljat pitenevät vuosi vuodelta, tai ehkä minä vaan kutistun. Tässä(kin) on siivous kesken. Toinen näkökulma paraatipenkkiin.
Paraatipenkin kivikko-osuutta. Laitan myöhemmin kuvan, jossa penkki näkyy kokonaisuudessaan. Ensin siis siivotaan ja odotellaan lisää kukkijoita:)
Tässä penkissä on ainakin tädyke (ehkä tähkä-), kimikki, sinipallo-ohdake, niitä siperian kurjenmiekkoja, jotka ovat joka kuvassa, isokolmilehti, muutama tiikerinlilja, katvio, saksankurjenmiekkoja ja tilaa vielä monelle, kun siivosin sen perusteellisesti syksyllä, mitä ei uskoisi, kun katsoo tuotakin peurankelloa joka on muina kukkina mukana. Sipulikasveja on jonkin verran. Siirsin viime syksynä kaikki päiväliljat pois tästä ja nyt on ammottavia aukkoja, jotka odottavat Kauppilan syysalennusmyyntiä, tai ehkä penttiläisten taimenvaihtopäivää elokuussa
Pärskäjuuri on valloittava kasvi - lehdet krepattuna valmiina kukkimaan. Täytyy hankkia sille kavereita. Se on kyllä vähän noitamainen, mutten uskalla siirrellä sitä noitaspiraaliin kun se on vähän herkkänokkainen. Kasvaa varjossa ja on pitkä.