Omena, Malus



Yritin mallailla jonkinlaista suunnitelmaa kuvamuotoon, että ei tarvitsisi kahdessa päivässä miettiä aivan kaikkea samalla kun pitäisi jo olla kovaa vauhtia tekemässä. Itselläni kun ei ole minkäänlaista puutarhakokemusta, ajattelin kysyä täältä näkyykö suunnitelmassa jokin suuri epäkohta joka kannattaisi muuttaa.

Kasvupaikkana toimisi siis äitini melko savinen pelto jonne paistaa aurinko toiselle laidalle enemmän kuin toiselle (ainakin vielä, olen yrittänyt vihjailla nyt pari kertaa, että josko pellon laidalta kaadettaisi muutama pahiten varjostava puu pois, kun ei niihin ole mitään tunnesiteitäkään). Aurinko paistaisi siis enimmän aikaa tuonne vasemmalle ja takariviin kuin alas oikealle.

Marjapuskat ovat tuossa "tärkeysjärjestyksessään", eli karviaiset on lempparia, sitten mustaherukat ja punaherukat ei niin harmita jos sato ei ole kummonen. Mutta nuo puut…

Luumuja olisi ihan kiva saada, eli aurinkoinen paikka on sille puulle sopiva, mutta onko ihan hölmö idea laittaa tuo jättimelba sitten, keltakaneli keskelle (pölyttämään) ja huvitus viimeiseksi? Meikäläisen ajatuskuvio kun meni niin, että tuo jättimelba saisi aurinkoa ennen huvitusta, jolloin ne ehkä saattaisi jopa kukkia samoihin aikoihin. Tämä on siis täysin teoreettista pohdintaa ja perustuvat lähinnä siihen, että nuo kaksi eivät osu pölytystaulukossa yksiin (jos jättimelba käyttäytyy yhtään samalla tavoin kuin melba) ja tällä hetkellä huvitus on tuolla parvekkeella vähän liiankin hyvässä lehtienlykkäysvaiheessa verrattuna tuohon jättimelbaan ja keltakaneliin.

Istutus on vasta reilun viikon päästä, eli vielä ehtii sanomaan mielipiteensä. Otan niitä kiitollisena vastaan.

missä pohjoinen ja onko pellon (?) reunoilla heti muuta puustoa, metsää, järveä tms?
Siis huomioon otettavaksi: suurilmasto (=vyöhyke), pienilmasto vesistöt, metsän läheisyys, maaston kallistus, pohjamaa, tuulisuus… sitten onko mille perusrungolle vartettu omput, muuta kasvillisuutta lähellä, nurmipinta vai pakettipelto ja niiden hoitotapa? Jos alusta leikataan ajoleikkurilla kannattaa puut laittaa riviin, niin on helpompi kulkea niiden välistä.
Minä laittaisin kaikki melko lähekkäin aurinkoiselle laidalle korkeusjärjestykseen, eli 4-5 metrin välein puut vasemmalle laidalle (tietenkin ympäristö huomioiden) ehkäpä seuraavasti:


tilaa vielä yhdelle puulle esim. kirsikka. Isot punaherukat taustalle, pienet karviaiset auringon puolelle. Varjon puolelle oikealle jää vielä tilaa perunamaalle

Pellon ympärillä on enimmäkseen metsää, metsää ja lisää metsää. Vain vasemmalla puolella on peltoa ja siinäkin välissä hieman puita (ei ihan hirmusti tuule). Kuvassa pelto, pohjoisen suunta ja tuo ruskea neliö kuvaa suunnilleen oikeassa mittakaavassaan puutarha-aitausta. Auringon ulottuvuuksista en ole ihan varma, mutta tuossa puolikuun näköisessä keltaisessa "suunnassa" se suunnilleen kulkee (nyt kun katon tota kuvaa niin se kulkee vähän kapeammalla kaistaleella kyllä… ehkä tulevaisuudessa saan äidin luopumaan muutamista varjostavista puista pellon laidalla). Pellon ylä- ja alareuna on ojitettu, pelto on aika suora (nousee viistosti hieman tuonne oikealle päin missä on kartassa merkitty korkeuseroa) ja savinen. Tossa aitauksen kohdilla on tosin joku 30-50 cm multaa päällimmäisenä kun siinä on joskus kasvatettukin jotain.

Ihan kamalan tiheään ei ole välttämättä tarvetta puita laittaa, koska ei äiti jaksa niitä huoltaa kunnolla jos on liikaa tekemistä, mutta vähän lähemmäs voisi kyllä tota luumua ainakin ottaa, sehän ei kasva niin isoksi kuin omput. Itselläni on mielessä vähän enempi sellanen fiilistelyhedelmäpuutarha kuin suuri määrä kaikkea (vaikka käsistähän tämä lähtee jokatapauksessa jossain vaiheessa…).

okei, mun ehdotuksessa on pohjoinen alaspäin

Tässä kuva niistä syödyistä omenapuun silmuista. Valtsun veikkaama punatulkku tuskin tulee kysymykseen, koska korkeammalla olevat oksat ovat täysin koskemattomat.   .
   .



Onko teillä päin peuroja/kauriita?

En oo kilometrien säteellä ikinä nähnyt täällä yhtään peuraa, kaurista enkä hirveä. Ei ole myöskään näkynyt niiden jälkiä. Tuo on kolme vuotta sitten istutettu puu ja kaikki syödyt silmut ovat alle 2 m korkeudella. Ei ole puun alla eikä lähistöllä myöskään rusakon jätöksiä. Vaan voisiko fasaani syödä noin?

annaw: Pohjonen on tosiaan tuolla ylhäällä, siinä kun innostuksistaan selittää menemään niin unohtuu tollaset pienet yksityiskohdat… Kiitos ajatuksista, auttaa aina jollain tavalla kun joku muukin kertoo näkemyksiään.

Olisiko jollain muullakin herännyt sisäinen omenapuiden järjestelijä?

Weikko, rusakko. Meille kävi samoin. Ihmeteltiin huuli pyöreenä, ei papanan papanaa. Sitten naapuri näki kun rusakko nosti itsensä pystyyn viime talven hangella. Verkkoaita olisi ollut ihan turha. On niillä otuksilla julmetut ketarat. Papanat oli toisella puolen pihaa, ehkä otus tyhjäsi suolensa rajalla ettei hanki alla petä kun herkuttelee omenapuilla.

Kiitos vastauksista. Rusakko olisi ehdottomasti vaihtoehto numero 1. Ihmettelen vaan kun täälläkin yksi jos toinen on valittanut, että ne kaluavat kuorta, mutta mulla ei. .

.

Tuon puun ylemmissä oksissa pukkaa jo lehteä. Täytyy nyt sitten katsoa onko nuo kokonaan menetetty.

Kuvamuotoinen suunnitelma taas tupsahti, hups. Tuosta vanhan mullan syvyydestä ei ole vielä kunnon käsitystä, mutta sitä on ehkä se 30 cm, päälle tulisi uutta multaa saman verran.

Pärjääköhän ne puut noin, pitäisikö tuonne montun pohjalle käydä vielä hakemassa lapiollinen hevosenhyvää? Ja tuohon pinnalle jonkinlaista haketta? Kovin lähelle rungon juurta ei muistaakseni saanut laittaa, ettei kosteus pääse muhimaan?

Myyräverkko voidaan pistää myös alkamaan tuolta pohjilta jos näyttää, että ahdistaa, tuohon nyt vaan piirsin sen olemaan jossain.

Niin ja edellisiin suunnitelmiin saa toki kommentoida edelleen, vielä ehtii!

Sarjassamme loputon määrä tyhmiä kysymyksiä. Voiko oksia ohjata oikeaan suuntaan taivuttamalla niitä rimapätkän avulla, vai pitääkö aina joko vetää naru maahan tai leikata?

Ei liene estettä yrittää taivutella tuollakin tavalla. Bonsai- ja muotopuiden taivuttelijat (mm ne Kiinan kovin taitaviksi mainitut puutarhurit) käyttävät rautalankaa ym saadakseen haluamiaan kiemuroita ym aikaan. Omien kokemusteni perusteella ongelmana on ollut se että ‘taittui vaan ei taipunut’.

Onko sillä oikeesti jotain väliä, mimmonen kasvualusta ja onko verkkoo vai ei? Minä tyrkkäsin puut suoraan savimaahan ja hyvin siinä kasvaa, isot silmut valkeakuulaassa jo.

Kato meitin Tatti on muuttanut kuvaansa. Oikeastaan sillä on väliä missä alustassa puu kasvaa. Onko sulle kauan ollut ne puut siinä savimaassa? ja millaista savea on? kaivoitko kuopan?

Muutaman vuoden. Viimevuonna eivät kukkineet melkein ollenkaan, siis luumut ja kirsikat, vaan tekivät ihan sairaasti uusia oksia. Valkeakuulas tek ihillitymmin oksia ja kukki hienosti, omppuja ei kyllä tullut paljoa, ja nekin jotka kypsy oli matosia. Jospa tänävuonna sitten!



Huvituksestä järsi mokomat rusakot latvan poikki. Viimekesänä onneksi se kasvatti 4 isoa oksaa.

Monesti kun kaivaa kuopan puulle savi maahan ne kasvaa muutaman vuoden ja sitten kuoppa on täynnä juuri puu kuolee

Odotan innolla =D

Toivottavasti ei sentään. Minulla on nimittäin sama tilanne, savimaa ja kaivoin kuopat, joihin laitoin multaa ja jotain kasvuun lähdön avittajaa. Istutin puut kohopenkkeihin. Syksyllä annoin syyslannosta ja nyt on tulossa toinen kesä niiden kanssa.



Savimaata on noin metri ja sen alla hiekkaa. Paikka on entinen pelto, jossa kasvoi vesaikkoa ennen kuin raivasin sen hedelmäpuita ja mansikkaa varten. Rönsyleinikkiä riittää…



Miten puiden kasvua voisi avittaa, jos lopputuloksena on tuo mumimyyn kuvaama tilanne?

Millanen ennuste puulla on sillon jos saven päällä on jonkunsortin multakerros? Osaako se puskea juuria sivullepäin vai haluaako ne kasvaa sitkeästi alaspäin? Jos siis katsoo tuota laittamaani istutussuunnitelmakuvaa tuolla aiemmin.