Siemenestä kasvattamalla ei tosiaan välttämättä saa Suomen oloissa kestävää puuta, varsinkaan jos omena on ulkomailla viljeltyä lajiketta. Mahkuja voisi varmaan parantaa varttamalla Antonovkan taimeen verson tuollaisesta vaikkapa kasvihuoneessa talvetetusta alusta. Jalo-osan kylmänkestävyys olisi tosin tietysti edelleen kysymysmerkki, eikä yleensäkään siemenestä kasvatetun omenapuun hedelmien laatu ole ennustettavissa, koska ristipölyttäjästä ei ole tietoa. Mielenkiintoinen kokeilu sellainen olisi yhtä kaikki.
tilasin rupiresistentin lajikkeen Orlovim johon ei lainkaan siis omenarupea tule, herkku omenakin vielä. Olis aikanaan pitänyt hoksata että melbaa ei kannata istutta ellei halua olla ruiskuttelemassa vähä väliä …nooh, nyt saa onneksi hieman taudin kestävemmän puun 
Laatu on varmasti täysarvoitus. Mutta jos se maistuu pahalta, siitä tulee yleensä sitä parasta hilloa.
Mun villipuun lapsi on ilmeisesti koululaisten “kylvämä”. Eräällä vantaalaisella koululla on omenapuita. Koululta molempiin suuntiin kasvaa pyörätien pusikoissa nuoria omenapuita, joita tuskin huomaa, jos ei pidä silmiään auki. Tämä villipuu oli vallan kelpo maultaan.
Puunainen sinäpä sen sanoit, taidan varmemmaksi vakuudeksi hakea muutaman varteoksan.
Mikä otus on sellainen, ettö syö omenapuun silmuja, mutta vain osan???
Punatulkku? sen ravintoon kuuluvat silmut, marjat ja siemenet. Vain poikasiaan se ruokkii hyönteisillä.
Olen kahlannut tätä keskustelua nyt suunnilleen puoliväliin ja olen saanut todella paljon hyviä vinkkejä. Vielä on toiset ~50 sivua keskustelua käymättä läpi ja voi olla, että sieltä tulee vastaus näihin kysymyksiin. Kysyn nyt kuitenkin varmuuden vuoksi.
Minulla ei ole omaa pihaa, vaan päätin alkaa hyötykäyttää äidin peltoplänttiä. Kasvuvyöhyke on nro III (Satakunta) ja pelto on savipelto (olen lukenut paljon myös kompostoinnista ja hevonkullasta, eli maanparannuksesta on jo joku käry). Koska omenapuut (+luumupuu ja muutama marjapuska) jäävät pääasiassa äidin hoidolle, on hommasta tarkoitus yrittää tehdä mahdollisimman helppo.
Siispä ensimmäinen kysymys koskee juurien suojausta. Olisiko täysin typerä idea kaivaa puulle kuoppa, jonka vuoraisi jyrsijäverkolla alta, sivuilta ja päältä? Kuopan täyttäisin mullalla. Kuinka suuri kuoppa tuollaista noin 1-1,5 metristä puuntaimea varten kannattaa savimaahan kaivaa? Tällä olisi siis tarkoitus estää myyriä syömästä juuria ja tappamasta puita alkuunsa. Jänikset ja muut nakertajat on tarkoitus pitää poissa korkeahkolla verkkoaidalla.
Toinen kysymys koskee puiden lajikkeita. Ostin puut nimeltä Huvitus, Keltakaneli ja Jättimelba. Noista Keltakanelia on kehuttu hyväksi pölyttäjäksi, mutta nyt vasta tuli mieleen, että kukkiiko nuo kolme alkuunkaan samaan aikaan? Huvitushan on kesäomena, nuo kaksi jälkimmäistä taisi olla syksyisiä?
Kolmas kysymys liittyisi sitten tautien ehkäisyyn, eli pitäisikö nuo nyt suihkutella ja ruiskutella jollain aineella, että mitkään ötöt eivät syö silmuja?
Jotain muutakin oli vielä mielessä, mutta pääsi unohtumaan. Sen voisi vielä tietty kysyä, että kannattaisiko puiden juuret pitää puhtaana pellolla kasvavista heinistä? Esim. katkoa puun juurelle katteeksi?
Niin se piti vielä kysyä, että pitääkö noita taimia nyt sitten vielä leikellä jotenkin kun ne tuossa toukokuun tokalla viikolla isketään maahan? Parissa omenapuunleikkausohjeessa sanottiin, että 1/3:aa latvasta pitäisi poikkaista ja muista oksista saman verran tai 2/3:aa (niin että oksat olisi 30 cm pitkiä). Sen tiedän, että oksien tulisi ihannetilanteessa olla 45 asteen kulmassa (eli muutamia pitää taivutella).
Tällä hetkellä pikkupuut asustelee meikäläisen parvekkeella odottamassa tulevaa. Huvitus siellä ainakin jo pukkaa silmua/lehteä, nuo muut kaksi eivät ole aivan vielä niin innoissaan. Mietin vaan, että miten tollaselle nuorelle puulle käy jos sitä parin viikon päästä lähtee saksimaan.
Usein ovat leikanneet taimet valmiiksi puutarhalla.
Heiniä ei saa päästää puiden juurelle, pienet puut eivät kestä kilpailua heinien kanssa, laita juurelle vaikka haketta tai istuta perennoita, ettei tarvitse olle koko ajan perkaamassa.
Verkkoa ei voi laittaa istutuskuoppaan, koska juuret eivät pääse siitä vapaasti kasvaman läpi.
Olen kyllä kuullut ohjeen, että istuskuoppakin vuorattaisiin verkolla. Nyt en vain muista verkon silmäkokoa enkä vuorauksen mittoja.
Mutta mullalla täytetty kuoppa savimaassa on ehdottomasti kielletty! Sateella (ja kylmällä) kuopasta tulee hyinen kylpy puuntaimillesi, savi imee kosteutta muita maalajeja hitaammin ja kuoppa kerää kaikki vedet. Paranna maata isohkolla alueella, ennen kaikkea sekoita hevonhyvää ja hiekkaa maahan ja rakenna puuntaimille selkeä kumpu, 20 - 30 cm korkea.
oksista kyllä näkee onko sitä jo valmiiksi leikelty. Usein ei ole.
Itse ole laittanut hillittykasvuisille omppupuille (ei niin isot juuret) 1 cm metalliverkon puun ympäri, 20 cm maan alla ja samanverran ilmaan päin. Ei pääse myyrät jyrsimään tyveä ainakaan maan sisällä edeten, perunamaan reunassa. Puut ei ole kärsineet muuta kuin jäniksistä.
Minun tietämykseni mukaan nuo istutusleikkaukset tehdään, jos taimi on istutettaessa vielä lepotilassa. Jonkun opin mukaan pitäisi jopa odottaa seuraavaan kevääseen jos istutetaan kesällä tai syksyllä. Kun meillä on istutettu hedelmäpuita joihin on jo lehdet puhjenneet, olen jättänyt leikkaamisen heinäkuulle, eikä yksikään puu tunnu siitä kärsineen. Sinänsä omenapuun leikkaaminen ja oksien taivuttelu kannattaa aloittaa heti ekana vuonna, jotta saa hyvänmuotoisen puun.
Merlin: Minkä kokoiselta alueelta sitä maata pitäisi pystyä parantamaan? Vai voisiko yrittää kaivaa jonkun ojituksen peltoon kohti ojaa (puuntaimet tulisi pellon laitaan). Mitään kovin massiivista maanparannusta ei ole tällä hetkellä mahdollista tehdä. Toisaalta puut tulevat paikkaan jossa on joskus aiemmin kasvanut pari marjapuskaa, herneitä ja mansikoitakin, että tilanne ei ole sillä puolella peltoa niin mahdoton kuin toisella puolella.
Verkot aattelin kyllä laittaa, reiän koko on noin sentti kertaa sentti. Luulisin, että siinä vaiheessa kun juuret alkaa olla liian paksuja verkkoon, on verkkokin jo ruostunut niin haperoksi, että siitä pystyy juuri puskemaan läpi. Ne pienemmäthän löytää tiensä ulos jo paljon aiemmin.
Leikkauksen kanssa olisin kyllä valmis odottamaan ensi kevättä. Taivutuksia voisin alkaa suunnittelemaan jo tänä kesänä naruilla (oksilla olevat painot oli aiempien keskustelujen perusteella huonoja, koska tuuli pääsee heiluttelemaan oksaa ja painon kanssa rasitus moninkertaistuu). Jossain luki, että heinäkuussa olisi paras aika, silloin oksat taipuisivat jo parissa viikossa. Katsotaan nyt maltanko odottaa sinne asti.
Tuli mieleen tosta 20-30 senttisestä kummusta jonka Merlin mainitsi myös. Onnistuisiko tuo käytännössä niin, että kaivan maahan niin ison/leveän montun kuin jaksan (neljä kertaa, ehkä mies auttaa vähän…), täytän sen hyvällä maalla, yritän kaivaa jotain kapean ojan tapaista isoa ojaa kohti ja istutan puun vain “puoliksi” pellon sisään. Sen toisen puolen sitten peitän isolla kasalla multaa ja katetta ja poljen tiiviiksi.
Kuulostaako ihan hullulta? Pysyyköhän se maa-aines tuolla tavalla kukkulalla siinä päällä, vai pitäisikö tehdä vielä joku kehikko ympärille laudasta, että ei lähde valumaan?
enpä tiedä kuinka sinun pellonreunassa onnistuisi, mutta neljännesvuosisata sitten kun omia omenapuitani olin istuttamassa raskaiden työkoneiden piukkaan pakkaamaan saviseen peltoon, käänsin lapion syvyydeltä isoille muhkuraisille paakuille 2 x 2 metriset neliöt, kärräsin päälle hyvää puutarhamultaa, joka ensin täytti muhkuroiden väliset kolot ja lopulta teki tasaisen nätin kummun - ehkä juurikin tuon 20 -30 senttisen. kummun keskelle istutin puut. nuo neljä neliöiset hyvän mullan alueet käytin alkuvuosina hyödyksi milloin mitenkin: mansikkamaana, "vauvalana", kasvimaan jatkeena. jos mitään viljeltävää en keksinyt niin aina kummut olivat katettuina vahvan heinäkatteen alle.
puut ovat nyt jo vanhoja ja toisen alle on levittäytynyt nurmikko, joka ei isoa puuta enää haittaa ja toisen alle maksaruohoja.
Noniin, nyt sitten tilasin Omenapuu-kirjan (sekä jonkun parvekekasvatuskirjan, että saan omaankin “puutarhaani” vinkkejä), että nyt vaan odotellaan sormet syyhyten koska luukku kolahtaa.
Ihana kun on olemassa tällainen paikka missä ihmiset viitsivät vielä vastailla asiallisesti kysymyksiinkin, että saa vähän sellaista käytännönkokemustakin eri näkökulmista avuksi tähän aloittelevaan omenankasvatukseen.
Näihin jos joku osaisi vielä jotain arvioita heitellä, olisin tosi kiitollinen. Eli tarvitseeko tuo Huvitus (kesä) kaverikseen toisen kesäomenan pölyttäjäksi, vai ehtiikö pölyttyä Keltakanelin (syys) ja Jättimelban (myös syys) kanssa?
Ja sitten se tautien ehkäisy, eli pitäisikö nuo suihkutella ja ruiskutella jollain aineella nyt heti keväällä? Tai millaista suihkutteluaikataulua kannattaisi yleensä noudattaa (ja mitä se suihkuttelu edes käytännössä tarkoittaa, millä ja kuinka huolellisesti)?
tietoa pölyttäjälajikkeista ja muutakin omenasta Taimistoviljelijät–Plantskoleodlarna ry – Taimistoviljelijät–Plantskoleodlarna ry on suomalaisten taimitarhojen yhteistyöjärjestö.
hyvä luomuruiskute keväällä on rasvaton maito, mahdollisimman kattavana kerroksena ja kuivalla ilmalla tehtynä. Tukahduttaa (kuten kaupallinen kevätruiskutekin) mm. kirvanmunat. Tehdään ennen silmujen avautumista.
Onkohan tuo Jättimelba muita melboja tai Keltakaneli muita kaneleita pölytyksen lähellä kannalta… Jos tulkitsin tota taulukkoa edes vähän sinnepäin, niin tuo Huvitus ja Keltataneli sopisivat hyvin yhteen, mutta Jättimelba olisikin se joka on ilman kaveria. Mutta kaipa nuo sitten keskenään kolmistaan saisivat jotain pölyttymistä aikaan, jos tuo Keltakaneli hoitelisi molemmat, paikanpäällähän sen oikeastaan vasta näkee mitä tykkäävät ympäristöstään ja toisistaan.
Mielenkiintoinen vinkki toi rasvaton maito. Mutta pitäisiköhän sitä alkaa nyt sitten suihkia jo tuolla parvekeolosuhteissa, kun tuo Huvitus jo huvikseen pukkaa silmua auki (ja luumupuu Sinikkakin on herännyt kevääseen)? Kaksi muutakin omppua ovat tehneet ihan pienet silmut.
Hetiheti!
Eikä se niin tarkkaa ole pölyttäjien kanssa, kunhan kukkivat samaan aikaan. Naapureidenkin puut auttaa tässä. Ainoastaan Sariola on tarkka pölytyksestä, se on itsesteriili.
Kannattaa laittaa tarpeeksi monta omenapuuta ja eri sortteja pihalle - ehkä ei parvekkeelle…
Pihalle nämä on menossa juu, tai piti mennäkin jo, mutta ei sitten vielä lähdetykään maalle (menevät siis kaikki äidin savipeltoon). Täytyy tänään pyytää mies avuksi pitämään puuta kerrallaan niin, että maidot roiskuisi edes suurimmalta osin yli kaiteen. Ettei sitten koko kesän haise mieto mukava maidonlemahdus parvekkeella.