Noihin vesoihinhan onkin mukava varttaa, kun ovat noin alhaalla, ja uudistaa samalla puuta...
Nuori, paleltunut omenapuu, joka on kasvanut juuresta versoja. Kokeilin keväällä ihan taitamattomana varttaa siihen muutaman alun ja olin todella yllättynyt kun yksi niistä lähti kasvuun. Mitään kunnon tarvikkeita ei ollut, ainoastaan leipäveitsi ja maalarinteippi, kokemuksesta puhumattakaan. Sitä nyt sitten ihailen ja ihmettelen, että mitä sille nyt tehdään. Annanko teipit olla yli talven ja mitä muuta, kyselee ihan kokematon varttaja?
Maire, minä antaisin maalarinteipin olla.
Hajoaa ja löystyy itsestään, jollet kovin paksusti nyörittänyt.
Missä tapauksissa tarvitsee varttaa välirunko?
Ja minkälainen lajike on Tsudnoje ominaisuuksiltaan ja mistä te olette saaneet niitä? Ei varmaan kovin tuttu ja yleinen...
Taitaa lajiketietoa tuosta löytyä paremmin hakusanalla Tshudnoje. Itsellä myös tuo omenalajike potentiaalisten tulevien omenapuuhankintojeni listalla. :)
Kiitti Moidites! Vaikutti mielenkiintoiselta lajikkeelta; laitetaan siis seuraavaksi sellaset, eikö niin?
Välirunko laitetaan, jos varte ja perusrunko ei ole yhteensopivia tai välirungolla voidaan myös hidastaa kasvua (ns. kääpiöivä välirunko). Kääpiöivän välirungon etu on, että toisin kuin kääpiöivä perusrungolla, saadaan puulle terve juurikasvu ja se pysyy itsestään pystyssä, eikä tarvitse kastelua.
Meidän Lepaan Melonia minäkin olen täällä kiertänyt kuinkissa kuumaa puuroa. Tänä aamuna hoksasin, että yksi omppu oli maassa, raa''alta näytti, mutta maku miellytti. Raikkaan happoinen ja mehukas.
Nyt joudun kysymään, pakkasten pelossa, miten pitkään omppuja vois kypsyttää sisätiloissa?
Fiia, ne omput kannattaa korjata ennen kunnon pakkasia, niin ne säilyvät ja kypsyvät sisällä sitten lajikkeelleen ominaisella aikataululla. Luulisin, että Lepaan Meloni kypsyisi aika nopeastikin, kun on syyskesän omena.
Itselläni on esim. oma siemensyntyinen talvilajikkeeni "Tommi", joka raakana kellariin vietynä kypsyy marraskuun puolenvälin paikkeilla ja pysyy hyvänä ja syöntikelpoisena Jouluun asti. Tänä vuonna siitä vain ei ole siihen, kun se, niin kuin kaikki omput ovat niin pihlajanmarjakoin runtelemia. Nyt teemme siitä mehua kunhan pakkaset tulevat.
Tänään korjasin "sadon" Hopa lajikkeesta. Sehän on punakukkainen koristeomena, joka tekee pieniä, 1½ cm halkaisijaltaan olevia pikkuomenia pitkässä ohuessa varressa. Maku oli hapan, mutta yllätyksekseni näin, että omena on sisuksiltaankin täysin punainen. Ompot ovat kuin isoja kirsikoita. Kunhan puu rupeaa tekemään kunnon satoja (nyt oli vain muutama omena), niin teemme niistä Jouluksi "Tonttuomenoita", jonka ohjeen näin jossakin lehdessä, ja leikkasin talteen.
Oi mitä ihanuuksia Jussalla!
Jussa, herkullisia! Mulla on siperianomppupuussa samankokoisia kuin nuo kirsikan näköiset. Ne ovat punakeltaisia. Voiskohan niistä mitään sosetta tehdä? Olivat suorastaan kitkeriä ainakin pari viikkoa sitten.
Kun kypsyttelet omenia kellarissa, kääritkö ne silkkipaperiin, lastuvillaan, vai johonkin muuhun?
Juu, joskus on kääritty paperiin (joskus sanomalehteenkin) mutta viime aikoina on vain ladottu omenat varovasti vierekkäin vanhan puisen hedelmälaatikon pohjalle, kerros paperia väliin ja taas uusi kerros omenia. Kaksi, kolme kerrosta päällekkäin. Kyllähän ne voisi lastuvillaankin kääriä, ja voisi kokeilla jopa kuivaa turvettakin...paremminhan ne estäisivät kosteuden haihtumista.
Kyllä niistä siperianomenista kannattaisi koettaa tehdä vaikka marmelaatia. Erstaassahan on jossain määrin siperianomenan perimää, ja siitä ainakin tulee mahtavaa hilloa. Tänä vuonna sekoitin siihen kolmasosan erään hyvin happaman ja vähän kitkerän omenapuun omppoja, tuli maukkaampaa marmelaatia kuin koskaan...
Voiko omenapuun istuttaa kahden koivun naapuriksi noin 10 metrin päähän koivuista?
Sanoisin että ei kannata, koivut imee kaiken veden ja voiman maasta. Joku viisas on sanonut niin korkea kuin on koivu niin kaukana on juuret.
Kunnon istutuskuoppa (tai siis paikka… kumpu) ja juurimatto? Pitäisi kait varoiksi olla altapäinkin(?)… muuten puiden juuret (koivu, vaahtera mm.) ovat kyllä hyviä hakeutumaan sinne missä ravinteita ja kosteutta on.
Etäisyys on aivan riittävä kunhan omenapuu ei vaan jää varjon puolelle ja maassa riittää kosteutta.
Mulla on omenapuita “metsäpuutarhassani”, lyhimmillään matka omppupuusta koivuun tai mäntyyn on parin metrin luokkaa. Isot puut eivät kuitenkaan varjosta hedelmäpuita etelän puolelta. Lannoitus on hoidettu kunnon kerroksella pavosenheskaa, eli puitten ympärillä ja väleissä on perennapenkki.
Mikäs Väinönputkella on koivujen ennuste? Tulevatko aina kasvamaan paikoillaan vai onko ne mahdollisten ongelmien ilmetessä mahdollista siirtää liiterin puolelle? Ja lienevätkö jo isoja (yli 20 m) vaiko vasta taimia? Hieskoivukin kasvaa joskus lähelle 30 metriä (Suomen ennätys jotain yli 31 muistaakseni), rauduskoivu on vielä pahempi. Vai lienevätkö jotain matalampaa koristekoivua? Kannattaa miettiä minkä näköisiä ne tulevat olemaan isoina (elleivät siis jo ole). Latvuskin voi olla aika leveä, riippuu perimästä, paikasta ja latvojen määrästä. Itse suhtaudun nykyään aika huumorintajuttomasti mahdollisiin ongelmiin kasvatuksissa, suunnitteilla on mm. parin tuhannen euron satsaukset mm. hedelmäpuutarhan aitauksiin vesimyyrän, jänisten ja kauriiden aktiviteettien hillitsemiseksi (asiaan kuuluu myös puukohtainen suojaus). Puitakin tosin on satakunta kappaletta. Joku vuosi sitten vaahtera kasvatti (viileän) kompostorin täyteen juurimassaa, oli jotenkin ikävää sekin.
Koivut ovat hieskoivujA ja omenapuut tulisivat puitten eteläpuolelle. Taidanpa kokeilla ja rysäyttää sitten joskus koivut maahan jos ei onnistu muuten.