LeonM, meillä on osa vanhojen omenapuiden sadosta ihan samannäköistä. Mehukkaimmassa puussa on sekä rupea, että halkeamia (ja ne saavat sitten bonuksena myös muumiotaudin), punaiset jauhoisemmat on ilmavammalta puoleltaan sairaan pieniä ja rupisia myös, mutta eivät halkeile. Punainen Åkerö ja nuorin, vasta muutaman vuoden ollut Eppulainen, näyttävät terveimmiltä.
Satoa tulee ovista ja ikkunoista, vaikka raakileharvensin mitä ylsin ja omput harvensi itsekin sadoittain sormenpäänkokoisia raakileita pitkin maita.
Nopeasti pilaantuvat nämä joissa pinta on rikki. Pitää säilöä ens vuodeksikin, jos vanhat merkit paikkansa pitää, ni ens vuonna ei taas juuri omppuja tule - paitsi ehkä siihen Eppulaiseen muutama.
Hoyabella. ne omenapuun allaliian lähellä’ kasvavat pensaat estävät ilman kierron omenpun ympärillä- Tule ehelposti rupisia ja muumiotautisia omenoita.Tuholaisetkin viihtyy paremmin pöheikössä…Karsi ainakin pensaita tai siirrä toinen muualle kun omenapuu kasvaa.
Meillä on omppupuiden alla kyllä perennoja, mutta vain noin metrin leveydeltä. Akileijat ja sipulikukat kukkii upeasti niiden ympärillä keväällä ja alkukesällä, ja tässä vaiheessa komeista “pusikoista” on muisto vain jäljellä. Hyvin löytyy omput sieltä seasta:-) Myös vanha oranssi keisarinkruunu on löytänyt paikkansa sinne ja saa tarpeeksi valoa kukkiakseen, ei sekään haittaa omppujen keräämistä maasta.
No jättipoimulehdet, iirikset ja kuunliljat kyllä estävät edelleen tähän aikaan tehokkaasti kaikki omenoiden siivoamiset.
Mulla on aika nuori Pirja (luulisin), jonka olen lykänyt ikivanhan piparjuuripuskan viereen. No enpä sitä puskaa tietysti ole ollut vahtimassa, ja nyt se puu ei enää ollut piparjuuuren vieressä vaan sisällä. Puussa olisi tavattoman hyvät omenat, mutta muumioita on tullut aina vaan lisää. Oletan, että piparjuuri on asiaa pahentanut. Kaivoin siitä nyt noin neliön tai pari pois, siellä varsien joukossa oli niitä huonoja omenoita paljon. Ja todellakin oli paha kaivettava, miten sellaisia juuria muka saat omenapuun juurien joukosta pois. Laitoin päälle nyt vahvat katteet, toivottavasti ei kasva heti läpi.
Toinen ongelma tämän puun kohdalla oli se, että rungon tyvi on nyt jotenkin kuopassa. Mistä moinen painuminen mahtaa johtua, ja pitäisikö siitä montusta nyt joku ojan tapainen kaivaa. Siinä olisi aika lähellä toinen painanne entisen avo-ojan kohdalla.
Mökillä olen miettinyt saisiko sinne jollain aikataululla omena- ja ehkä muitakin hedelmäpuita. Omenapuuartikkeleissa aina sanotaan että ne tarvitsevat melko paljon valoa. Mitään oikein konkreettisia vaatimuksia sille paljonko on tarpeeksi en ole löytänyt. Meidän mökkitontti on 40 m x 80 m nelikulmio niin että pitkät sivut ovat suunnilleen kaakko-luode-suuntaisia. Tontti kasvaa suurimmaksi osaksi korkeita puita jotka varmastikin nykyisellään varjostavat liikaa ja kysymys on siis siitä, että mihin osaan tonttia pystyisi raivaamaan tarpeeksi valoisan paikan. Myös tontin ulkopuolella on kaikilla puolilla metsää, joten mitään valmista aukkoa mihinkään suuntaan ei ole.
Teoriassa omenapuut kai näillä reunaehdoilla pitäisi sijoittaa tontin pohjoisnurkkaan, koska silloin olisi mahdollista raivata aukkoa niiden itä-, etelä- ja länsipuolille. Pohjoisnurkka on myös kaikkein korkeimmalla, useamman metrin korkeammalla kuin matalin osa joka on lounaisrajalla. Itä- ja länsisuuntia ei kylläkään saa kunnolla avoimiksi mitenkään, sillä niissä suunnissahan tontin raja pohjoisnurkasta katsoen on lähellä ja heti rajan takana kasvaa yli 20 m korkeita puita, ja aurinko myös niissä suunnissa ollessaan paistaa aika matalalta. Eteläsuunnassahan kai riittää suunnilleen ettei X metrin sisällä kasva yli X metriä korkeita puita, jolloin ainakin yli 45 asteen kulmassa paistava kesäaurinko ei peity. Tämä ehto on toteutettavissa sieltä pohjoisnurkasta katsottuna.
Ohessa vielä hienosti kuvallisessa muodossa ajatukseni! Saanko tällä tavalla tarpeeksi valoisan paikan omenapuille? Tuon “ei isoja puita” alueen ulkopuolella siis joka suunnassa mökin ja nurmikon suuntaa lukuun ottamatta olisi edelleen yli 20 metriä korkea tiheähkö metsä.
Minkä ikäistä se ympärillä oleva metsä mahtaa olla, eli onko odotettavissa, että esim. seuraavan 15 vuoden aikana se metsä avohakataan? Entä jatkuuko se mäki tontin ulkopuolelle vai onko sen korkein kohta tontilla? Jos puut kaadetaan, eikä ole rinnettä suojana pohjoistuulia vastaan, kannattaa jättää tilaa jokuselle puulle oman tontin puolelle.
Aspegrenin puutarha Pietarsaaressa.
Löysin tosi hyvän makuisia kotimaisia omenoita. Pari kertaa ehdin ostaa ja nyt niitä ei enää saa mistään. :crying:
Minulla on kääpiö omenapuun siemeniä Lilly ja Fuji. Kanadasta lähetetty.
Haaveena on, että joskus saan hyvät sadot, kun risteytän nuo yhteen. Tietty voi mennä monta vuotta, mutta se ei haittaa, sillä kärsivällisyys tuo palkinnon.
Tässä 2 Fuji taimia.
Ostin 1,83/kg halpuutettuja Ahvenanmaalaisia Santana omenoita marketista, aa että ovat hyviä. Santana on hollannissa kehitetty omena allergisille sopivaksi, siiitä puutttuu allergiaa aiheuttava proteiini. Otan siemeniä, kasvatan vartettavaksi. Voipi olla turhan arka laji itäiseen Keski-Suomeen.
Käviköhän taas huonosti koristeomenapuun kanssa? Edellinen kuoli toissatalvena. Lehdet alkoi puhkeamaan, mutta kuivettuivat sitten kaikista oksista. Istutin viime kesänä uuden. Pääsiäisen oikoihin lyhensin sen latvaa ja toin oksan sisälle maljakkoon parin koivunoksan kanssa. Koivunoksat ovat yhä hyvässä lehdessä, mutta omenapuun oksa teki taas saman tempun: lehdet puhkesi, mutta hetken päästä kuivettuivat. Mitä arvaatte? Onko puu kuollut vai onko vielä toivoa?
Minun pilariomenapuu on tehnyt jo kukkakauppuja ja näkyy jo pikkasen kukkasien terälehtiä.
Pakko mainita, että nuo kuoli, kun kevätaurinko tappo ne sillä aikaa, kun olen päivisin töissä.
Tilasin sen vuoksi pilariomenapuun.
Ihmeen iso kuva tuli tuosta tänne vaikka muokkasin pienemmäksi.
Tässä pihassa ei ole yhtään omenapuuta ja ajattelin tänne sentään pari saada mahtumaan.
Tai siis tilaahan olis, mutta ei ne varmaan umpimetsässä viihdy.
Tällä hetkellä mietinnässä ovat Vuokko ja Heta.
Heta minulla olikin jo vanhassa paikkaa ja sen tiedän hyväksi.
Vuokkoa maistoin anopin mökillä ja se vaikutti oikein hyvältä myös.
Ensi viikolla on kylmää ja yöpakkasia. Huomasin että omenapuita pitäisi madaltaa ja oksia lyhentää. Olenko myöhässä?
Senator
Ajattelin istuttaa kaksi omenapuuta. Lajikkeiden valinta tuottaa hankaluuksia. Oisko V-vyöhykkeen tai pohjoisemmankin ihmisillä vinkata hyviä omppuja? Etinnässä on siis kestävä lajike, joka ei palellu joka ikinen talvi. Mielellään aikainen, että kerkeää saada satoakin. Semmoset hirviän kirpeät omenat ei oo hyviä, ite tykkään semmosista makeista ja jauhoisista. Mutta jos vain kirpakat pärjää, niin sitten mennään niillä. Oulujoen taimistolta ajattelin puut hakea, enkä laita tällä kertaa mitään hollannin tuonnikkaita. :)
Malus domestica ‘Pirja’
at/100-150 cm, 2-3 v varrennoksesta 32.00 €
Tarhaomenapuu
Kestävyys: I-V || Kukinta-aika: kesä || Kasvin korkeus: 3-8 m || Kasvin kuvaus: aikainen kesälajike, hedelmä kauniin punaviiruinen, maku hyvin miellyttävä, Melba-arominen || Valovaatimus: aurinkoinen || Istutustiheys: 5 m || Tuotantomaa/ lisäyslähde/ lisäystapa: Suomi/ / varrennettu, suomalainen siemenperusrunko
oulujoen taimiston sivulta kopioin. - hyvän makuinen, rapsakka pureskeltava. selviää sinun vyöhykkeelläsi ja on todella aikainen. itselläni ei ole mutta naapurilla on iso hyväsatoinen puu tonttinsa nurkalla. lupa on, että tien puolelle pudonneet saa ohikulkijat kerätä ennen kuin autot ehtivät muusata ne.
Tuolta hirvensalmen taimiston sivuiltakin kattelin.
Pirjaa kattelin jo tuolta. Se näyttää kyllä hyvältä. Toinen mitä kattelin, ois Esteri. Onko siitä kellään kokemuksia?