Päivänliljojen lisäämisestä ajattelin minäkin kysyä. Ostin pari viikkoa sitten tarjouksesta Crimson Piraten juurakoita ja vein ulkovarastoon. Tänään huomasin, että niissä oli jo viisikin senttiä vihreää, joten ajattelin, että parempi kai niitten on päästä jo maahan kuin kuivua varastossa. Istutin siis ne jo. Laitoin harsoa päälle, jotteivät kylminä lähiöinä palellu. Mutta jäin miettimään, että onko ne sipulinnäköiset siinä juurakon haaroissa sipuleita, joista lähtee uusi kasvi alkuun? Otin kustakin juurakosta pari sipulinnäköistä, joissa kussakin pitkä juuri ja istutin ne erikseen. Jos niistä lähtee uusi kasvi alkuun, niin kuinka pian se kukkii? Minulla on nyt muutamaa lajia päivänliljoja (Sammy Russel, Catherine Woodbury ja joku keltainen ainakin), mutta en tiedä milloin niitä pitää jakaa. Ne on parin vuoden sisällä hankittuja kaikki. Joitain sain penttiläisiltäkin.
Oliko mulla liian tyhmä kysymys päivänliljoista?
Tietääköhän kukaan varmasti? Mielestäni päivänliljan juurissa vaan on semmoisia paksunnoksia eikä se lähde siitä kasvamaan vaan mukana pitää olla myös kasvupiste, siis sitä varren alkua. Mutta en siis ole asiantuntija...
Minä olen ainakin ymmällä. Siirsin viime syksynä urakalla kokonaisen penkillisen päivänliljoja toiseen paikkaan, mutta mitään sipulin näköistäkään en muista. Olisiko joku tukevampi juurenniska? Mutta jos istutit sellaisia joissa on juurta ja vähänkin maan päälle yltävää osaa, uskoisin lähtevän.
Päivänliljahan ei ole lilja, ei sipulikasvi.
Ai, on niissä semmoisia pötkylöitä minulla
, vähän niinkuin pionissa, mutta ei niin isoja...
Jaa, no eipä se paljon ota jos ei annakaan, että muutaman sellaisen irrotin erilleen. Puutarhalehtien ohjeissa käsketään jakaa koko rotisko keskeltä.
Peruspäivänliljoja minulla on kahta sorttia ja koska tykkään vain siitä puhtaankeltakukkaisesta, kaiveskelen aina niiden seasta pois niitä oranssikukkaisia versioita. Kaivaessani tunnistan eri lajin mukulamaiset, turvonneen oloiset juurenpätkät, mutten näin talvisaikaan muista, miten ne erottaa. Melko vähäisestä pätkästä päivänliljat jaksavat lähteä kehittymään edelleen, mutta nopeammin tietysti saa ison pehkon, jos on käytettävissä isompia kasvustoja.
Hyvin vanhaa päivänliljalajia löysin nokkospuskasta mummoni entisestä kukkapenkistä, sellaista aprikoosinväristä. Myöskin keltaiset ja kuparinpunaiset on saatu vanhoilta pihoilta. Niillä ei taida olla nimiä lainkaan.
Nyt kun noista palstojen perustamisista ja nimeämisistä on ollut puhetta, niin kaivanpa esiin tällaisenkin palstan. Tätä ei varmasti kovin moni aloittelija löydä, kun se on nimetty vähän omaperäisellä tavalla.
Käsittääkseni täällä voisi jutella eri nimisistäkin päivänliljoista.
Kun kaikki päivänliljat ovat Hemerocalliksia, ei otsikkoa olisi tuon paremmin voinut perustaakaan. Kunhan hakutoiminto pian tunnistaisi myös sanan alun, loppupäätteen muuttuessa, löytyy sekä yksikössä että monikossa haettu päivänlilja sekä hemerocallis.
Tarkoitinkin lähinnä sitä, että kun palstoilla on käytössä systeemi, että suomenkielinen nimin on ensimmäisenä (vertaa Kasvikortisto). Ja kun tuolta perennalistasta yrittää päivänljaa etsiä, niin aika vaikeata se nyt on.
Kun koko ajan korostetaan, että pitäisi aloittelevat harrastajat huomioida, niin kuinkahan moni heistä tietää, että mikä on Hemerocallis?
No, olipahan joo.. palsta.. Päivänliljoista kyse, miten sen osaa yhdistää H-kirjaimen kohdalle? Kun ostan jonkun Päivänliljan, ei ole ensimäinen nimi Hemerocallis... Olisi voinut olla tuo nimi toisinpäin. sanoo tyhmä suomenkielinen mymmeli.
Kyllä minustakin tämä on harvinaisen hyvin perustettu otsikko. Jos haulla hakee, ja se haku toimii, niin päivänlilja löytyy. Ja jos taas hakee hemerocalliksilla, niin sittenkin löytyy. Jatkossa, jos kaikki olisi näin, olisi helppo.
Ps.. Haku- kokeilinpa sanalla päivänlilja.. ei tullut Päivänlilja-palstaa. vaan keskusteua palstan nimeämisestä.. ehkä nyt löytyy,kun on täälläkin mainittu tuo kyseinen sana.
Tässä ensimäinen taimi noussut Tarhapäivänliljasta, Stella Do Oro.Tämän otin joku aika sitten sisälle. Ulkona olevista ei vielä ole mitään nuossut. Syksyllä, kun siemenet oli valmiit, laitoin ne yksittäin jokurtti-purkkeihin ja maahan.
Olen itekin ajatellut jo monta vuotta, että päivänliljaa pitää saada lisää. Listalla olisikin jo muun värinen, ku keltainen. Sitä on kolmessakin kohtaa jo meiän pihalla. Joku upea punainen tai sellainen! Viherpe¤¤¤¤¤ näkyi ainaki myyvän eri värejä, aivan ihania. Onko ne värimuunnokset ihan yhtä kestäviä ja helppoja hoitaa, kuin sellainen tavallinen keltainen?
Väittävät, etteivät ole yhtä kestäviä. Minulla näyttää kyllä nousseen monenlaisia päivänlinjoja, niin maatiaista kuin jalostettuja lajikkeitakin. Selvisivät siis ainakin yhdestä talvesta. Ostin tänä keväänä vielä lisäksi Crimson Piratea, joka on punainen. Odotan innolla kukkia.
Crimson piratea viime keväänä tilasin ja istutin - kovin pieni ja hentoinen oli ensimmäisenä kesänään verrattuna noihin jykeviin vanhoihin lajikkeisiin, mutta ehkä se siitä... Kukka oli kumminkin kaunis
, tuli vaan vähän turhan taakse, kun luulin suuremmaksi
Vuokkiksella onkin jännitettävää, että minkälaisen kukan saa. ;) Siementaimistahan yleensä tulee erinäköisiä, riippuen siitä, minkälaisia muita lähistöllä kasvaa.
Kyllähän noita päivänliljoja on jo aika paljon erilaisia ja suurin osa pärjäilee ihan hyvin. Varmimpia kuitenkin lienevät nuo ikivanhat maatiaislajikkeet, keltapäivänlilja, Hemerocallis lilio-asphodelus:
(Tuossa muuten näkyy hyvin se värililjan ja päivänliljan erokin samalla.)
ja rusopäivänlilja, Hemerocallis fulva.
Minulla on jokakesäinen perinne, joka vaan jotenkin on tullut aloitettua. Kerään keltakukkaisen päivänliljan vanhentuvat kukat pois ja lasken ne samalla. Hyvinä kesinä olen päässyt yli kahden sadan, vaikka päivänliljoja varsinaisesti minulla on vain parissa paikassa, aivan pieninä puskina! Painan vaan aina mieleeni sen päivän luvun ja jatkan siitä seuraavana