Katselin vielä näitä laajemmin tunnettuja viljan sääskiä, ja niistä sanotaan, (suora lainaus, tähkäsääski):“Talvehtivat toukkana maassa jopa 4-5-v.Toukat kaivautuvat lähelle maan pintaa, tarvitsevat kosteutta, aikuistuvat tähkälletulovaiheessa (lämpösumma n.350-400), lentävät illalla kasvustoihin, esiintyvät hajallaan kasvustossa.” Jos näin on myös akileijalla/päivänliljalla, tolu-liuos maahan tuntuisi järkevältä. Tolu on kuitenkin vähemmän myrkyllisestä päästä. Ja mitä tulee kasvuston ruiskuttamiseen, niin kyllähän tököjä siinäkin maahan pääsee, myös jos systeemisistä jää syksyn tullen kasvimassaan jäämiä. Liljakasvustot ovat nyt niin tiheitä, että tuskin sinne mitään kannattaa kaatamaan ruveta, ensi keväänä olisi helpompi, alottaisi heti kasvukauden alusta ja toluvesi menisi sinne minne pitääkin. Araminta, kuvia saat käyttää vapaasti ja lisääkin on, mutta edelleen epäilyttää, onko tuo otus mikään sääskien ryhmään kuuluva.
Tuulia-tuu, puhutaan samoista toukista. Tolu on kyllä mielestäni huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin moni muu myrkky. Ainakin itseltäni ja isältäni toukat hävisi kun kasteltiin puutolulla. Ja ne saastuneet nuput kannattaa nyppiä pois ja laittaa roskiin, ei kompostiin. Tein puutoluliuosta kastelukannuun ja kastelin sillä maata ja nostelin toisella kädellä lehtiä. Kannattaa kastella jo syksyllä, olen itse leikannut päivänliljojen lehdet syksyllä pois, sen jälkeen on helppo kastella. Pelkästään kevääksi en kastelua jättäisi.
Googletapa sellainen kuin päivänliljasääski.
Kiitos Oulunseudulta. Käväisin tuossa taas äsken nyppimässä läjäpäin nuppuja, ja tuumailin, että luomu-osatorjuntana ehkä kannattaisi syksyllä muutenkin leikata ja huolellisesti kerätä päivänliljapenkeistä kaikki lehdet pois, ettei ainakaan helpottaisi toukkien elämää maassa. On vain niin sääli kantaa hyvä elollinen aines pois penkistä. // Meinaan kyllä ottaa riskin ja kipata vesisaavissa uiskennnelleet toukkanuput eristettyyn kuumakompostoriin, vaikea uskoa, että hukutus ja kuumennus ei niitä nitistäisi. Yleinen kaatopaikkakin saattaa olla lähellä jonkun muun liljapenkkiä…
Käväisin haravoimassa nettiä ja saalista löytyi helposti. Katsoin vain englantilaisia sivuja, enkä enää lähtenyt muille, kun kaikki oleellinen varmaan tuli sanotuksi. Tässä pääkohdat:
- Euroopassa "vuosikymmeniä", rantautunut Kanadaan 1989 ja on leviämässä USAhan
- Vaikka eliö on enkuksi gall midge (hyttynen), käyttivät tekstit kuvausta small fly eli pieni kärpänen. Ei kuvia aikuisesta.
- Lentää n. kuuden viikon ajan. Ainakin nykytiedon mukaan vain yksi sukupolvi vuodessa - Toukat aloittavat ateriointinsa 2-3 viikkoa muninnasta ja ahmivat nuppua 3 päivää ennenkuin suuntaavat talvenviettoon
- Koteloituu maahan talvehtimaan. Mielenkiintoinen havainto oli, että kun nuppu jätettiin pöydälle kuumaan auringonpaisteeseen, kaivautuivat toukat kiireesti ulos ja koteloituivat samantien.
- Toukkiin ei pääse käsiksi kosketusmyrkyllä, mutta systeemiset myrkyt tehoavat. Nuput ehtivat kuitenkin tärveltyä, ennenkuin toukat kuolevat. Aikuiset alttiimpia myrkyille, mutta tehokas torjunta edellyttäisi kuuden viikon jatkuvaa myrkkysuojausta. Maan lotraamista myrkyillä ei suositeltu mm. kastematojen takia.
- Suosituin torjuntatapa oli käyttää houkutuskasveja eli aikaisin kukkivia päivänliljoja, jotka ovat ötöjen suosimia, ja tuhota näistä nuput sitä mukaa, kun alkavat oirehtia. Myöhempi kukinta kuulemma säästyy. Ymmärtääkseni ihan perinteinen keltainen päivänlilja oli suosikki. RHS:n sivuilla on lista lajikkeista, jotka eivät ötöä kiinnosta.
- Saastuneet nuput tuhottava, kompostiin saa panna vain varmasti kuolleita toukkia. Esitettiin arvelu, että 2 vuorokauden pakastaminen tappaisi toukat, mutta myönnettiin, että se pitäisi varmistaa. En olisi itse ihan varma, saattaisivat vain hätäkoteloitua, pakkasessahan ne täällä talvensa viettävät.
Ja tässä muutama hyvä sivusto, jos joku tarttee käännösapua, voin auttaa.
http://www.ubcbotanicalgarden.org/forums/showthread.php?t=49798 (British Columbia) http://www.rhs.org.uk/Learning/Research/Projects/Hemerocallis_gallmidge.htm (Royal Horticultural Society) http://www.agf.gov.bc.ca/cropprot/daylilymidge.htm (British Columbia, B.C. Government) http://www.daylilies.org/ahs_dictionary/gallmidge.html (British Columbia) http://www.hemerocallis-species.com/HE/html/English/SelectArticles_GallMi_Engl.html (European Hemerocallis Society)
Tuulia-Tuun ystävällisellä luvalla lähetin kyselyn hyvien kuviensa kanssa muutamalle puutarhapalstalle. Ainoa, johon on tullut vastaus tähän mennessä, on odla-nu, keskustelu täällä
http://www.odla.nu/forums/index.php?showtopic=31264
Eli vastaaja arveli, että kuvassa olisi parasitstekel. En tiedä, mitä stekel on suomeksi, joku parasiittilaji kummiskin. Vastaaja sanoi, että se mahdollisesti voisi loisia näitten sääskien munissa, mutta epäili sitä, kun ovat niin pieniä.
Stekel on tietääkseni pistiäinen på finska. Ja eikös aika monet pistiäiset ole loisijoita? Silloin siis niiden pitäisi poistaa toukkaongelmaa. Tämähän menee aina vaan monimutkaisemmaksi.
Ja sitten käväisin lukemassa tuon Aramintan linkin. Kiitos siitä. Eli olemme kumminkin tutkailleet väärää otusta, kuvalinkki oli selvästi hyttysmäinen niinkuin nimikin. Ensi vuonna tarvitsee jo aiemmassa vaiheessa etsiskellä pikkuruisia hyttysiä. Tilanne päivänliljapenkeissä se, että tätä mahdollisesti-pistiäistä löytyy kaikista turvonneista nupuista sisältä, samoin niitä houkuttelee vesisaavi, johon kerään toukkanuput (kaukana liljapenkeistä!) Aamulla tuikkasin saaviin varmuudeksi Tolua.
Viime kesänä jokaisen keltaisen liljani söi tälläinen minikoppakuoriaisten joukkio. Tunnistaako kukaan mitä ovat ja millä häädän jos taas ilmaantuvat? Heille kelpasi myös Kosmoskukkani. Pölähtävät parvena pois ja takaksin kun suihkutti vaikkapa Raidia. Eivät ole liljakukkoja.Pieniä mustanruskeita koppiksen näköisiä. en osaa lisätä kuvaa. t. Anneli
Kirppa?
Mites ihmisten päivänliljat jakselee? Viimeinen postaus tänne yli kolme vuotta sitten. Toivottavasti no news is good news.
Mulle on eka kertaa ilmaantunut päivänliljoihin nupunsyöjä, josta keskusteltiin aiemmin. Keräsin kaikki vioittuneet nuput ja säilöin ne purkkiin, jossa oli multaa ja kuivunutta lehtikompostia, päälle neulalla rei'itetty kansi, aion katsoa, miltä aikuinen näyttää. Pidän vaikka jääkaapissa talven yli. Löysin tään rusopäivänliljasta, keltaiset on jo kukkineet aikaa sitten, enkä huomannut niitä tsekata. Nyt täytyis sitten saada tietoa ötökän elinkaaresta, että osais ajoittaa torjuntaa kohdalleen. Ajattelin ensi kesänä kastella liljat toluvedellä siihen aikaan, kun ötöt kaivautuvat maasta, täytyis saada vain ensin selville, mikä se aika on. Joka tapauksessa torjunta täytyy saada ajoitettua ennen kuin ne ehtivät pistämään nuppua, sen jälkeen on myöhäistä.