Kauhukseni huomasin, että keltapäivänliljoissa oli kukkavarsia poikki noin 10 cm kukan alapuolelta! Ensin luulin, että lapset olisivat hutkineet niitä jollain kepillä, mutta tulin siihen tulokseen, että kyllä ne on jonkin ötökän tekosia. Mikä on syyllinen? Poltin kaikki katkenneet kukinnot... Ihan kuin ei olisi tarpeeksi hommaa keräillä pimpinellaruusujen katkenneita nuppuja, tämäkin vielä!
Ilmeisesti päivänliljat tietävät, milloin lapset olisivat sopivassa iässä vaikka kepillä perennoja katkomaan, sillä minäkin luulin meidän poikien katkoneen kukkavarsia. En muista, keksinkö oikean syyllisen, mutta variksenpoikia näin hyppimässä nupuille joskus. Olisivatko variksenpojat jo liikkeellä? En ole hoksannut meillä, mutta hoitokissan makoilu pitkin nurmikoita ja pensaiden alusia saattaa vähentää varisten aktiivisuutta nyt jonkin verran.
Meidän lapset kyllä eivät yleensä tee tuhoja puutarhassa, osaavat kunnioittaa istutuksia... mutta se nyt tuli ekana mieleen, kun ensimmäisen katkenneen nuppuvarren näin... kun en millään ymmärtänyt mikä sen on voinut katkaista. Sitten kun huomasin niitä enemmänkin, ymmärsin, etteivät lapset ole voineet olla asialla.
Rupesin miettimään tuossa vielä, että voiko kuivuus olla syynä? Nimittäin osa kukkavarsista roikotti nuppujaan, mutta varret eivät olleet poikki. Tuo penkki on tosi paahteessa eteläseinustalla, ja siinä oli tosi kuivaa. Kastellessani ne huomasinkin. Jos se varsi taipuu tarpeeksi paljon, niin kai se voi napsahtaa poikkikin, kun ne nuputhan on aika painavia. Jospa ei olekaan syynä tuholainen vaan veden puute...?
Kuuluvatko keltapäivänliljat liljakukkojen tuholistalle? Kiinnostaisi tietää, kun teen kasvivalintoja uuteen penkkiin. Olen nähnyt tontillamme liljakukkoja, enkä jaksaisi ruveta taistelemaan niiden kanssa.
Ei liljakukko välitä Hemerocallis -suvun kukista, eli päivänliljoista.
Se tuhoaa lähinnä sipulikukkia, eli Lilium- ja Fritillaria -sukujen kasveja, siis varjo-, tiikerin- ja ja värililjoja sekä keisarinpikarililjoja..
Minulla on ollut pitkä Päivänliljapenkki kymmenisen vuotta, en ole vielä törmännyt Liljakukkoihin vaikka muitakin mukulaliljoja minulla on.
Kiitos vastauksista! Laitanpa siis päivänliljaa 
.
Rusopäivänliljojeni nuput näkyvät tuhoutuvan melkein kaikki ennen kukan avautumista. Viime kesänä huomasin ongelman muutamassa kukassa, mutta nyt on yhä useamassa. Mies tutki tilannetta ja sanoi että nuppujen sisällä on pieniä toukkia. Mistä on kyse, ja miten niitä voisi torjua??
Kyseessä lienee päivänliljasääski. Kotipuutarha-lehden numerossa 8-9/98 kerrotaan päivänliljasääskestä: "Päivänliljasääsken vaaleat toukat syövät nuppuja alkukesällä. Vioitetut nuput turpoavat eivätkä aukea. Täysikasvuiset toukat pudottautuvat maahan talvehtimaan ja aikuiset sääsket kuoriutuvat keväällä. Erityisesti keltakukkaiset lajikkeet ovat sääskien suosiossa. Turvonneet nuput poimitaan pois ja hävitetään heti havaittaessa."
Joinakin kesinä niitä on paljon, sitten ne vähenevät.
Äh, minä kun jo ajattelin siirtyä päivänliljan kannattajaksi kun liljakukot syövät värililjat (onneksi ei ole monta ollut mutta nuo sontakasat ovat niin ällöttäviä...)... mutta sitten taas tällainen näillä... onneksi niitä ei ainakaan vielä ole meidän pihalla näkynyt...
Näin vähän myöhässä kiitos vastauksesta, lomareissukiireissä vastaaminen viipyi. Eli huokaisen helpotuksesta, jos on vuosittain vaihteleva riesa, eikä lisäänny samalla tavalla kuin esim. liljakukot. Keräilen siis vioittuneet nuput pois (enkä edes kopmpostoi), niin jospa häviävät. Ja näkyy noihin edes jonkin verran tulevan kukkia tänäkin vuonna. Rusopäivänlilja on kyllä ihan yksi lempikasveistani, lehtipuskanakin niin rehevä ja kaunis.
Edellispäiväivänä keräilin kaikki silminnähden vähänkin toukkaiset päivänliljan nuput ja nyt kävin tutkailemassa tilanteen. Näyttää, että ihan kaikki menevät sitä mukaa kun kehittyvä. Nuppujen pinnoilla on lisäksi paljon pienenpieniä mustia läpinäkuväsiipisiä pitkänhoikkia ötököitä, jotka eivät hevin lentoon lähde. Vähän kuin olisi risteytetty sisäkukkia kiusaava ripsiäinen ja banaanikärpänen. Ovatkohan ne nupputoukkien emoja vai jokin muu uusi riesa…
Koitappa, saisitko sääskistä kuvaa, laittaisit tänne kaikkien ihailtavaksi. Jos ne on niitä, saattaisi joku pahalta haiseva myrkky karkottaa ne nupuista, en tiedä, mutta itse kokeilisin vaikka mitä...
Araminta, tässä on näitä muka-sääskiä, en siis tiedä onko näillä mitään tekemistä nuppu-toukkien kanssa, eiväthän ne edes näytä hyttysiltä. Mutta niitä löytyy myös touhuilemasta nuppujen sisällä ja kun heittiä seurailin, niin näyttivän lopettavan levottoman kuljeskelunsa, kun löysivän sen raon mistä nuppu aukeaa, siihen asettuivat. Kooltaan parimillisiä, kuvasta on vaikea nähdä todellisuutta. Mutta paljon on.
ja lähikuva
Kylläpä tuota sellaiseksi "soppii eppäellä" niinkuin täälläpäin sanotaan. Ainakin lukemissani jutuissa on äkämäsääsket yleensä kuvattu 2-4-millisiksi hentorakenteisiksi hyönteisiksi, ja siksi epäilin havaintoani enemmän kärpäsen näköisestä oliosta akileijan nupulla. Ongelma on se, että joka laji on oman näköisensä. Tuleeko niitä siis koko ajan lisää? Akileijoilla ne näyttäisivät vierailevan vain kerran kesässä, jos leikkaa ensimmäiset nuput pois, kukkivat loput ihan normaalisti. Mitä tapahtuu, jos sumutat nuput jollakin haisevalla/tuoksuvalla aineella? Pelottaisiko niitä ultraäänigeneraattori eli semmoinen "hyttyskarkotin", joka pitää kuulumatonta ääntä? Itse kyllä kokeilisin kaikkea, mitä keksin tuossa vaiheessa, myös myrkkyjä. Tokenisivatko ihan kosketusmyrkyllä (pyretriini, malationi, Raid) ? Raportoi joka tapauksessa, tämmöiset otukset pitää saada jotenkin pois kukkien kimpusta ja jollei kukaan muu tiedä miten, täytyy meidän porukassa kehittää torjuntakeinot.
Auringon ollessa vähän matalammalla alkuillasta, näkee hyvin miten paljon ötöjä lentelee liljakasvuston yläpuolella.Askarruttaa kuitenkin lajimääritys, katselin kuvia kaikenlaisista tuhosääskistä (äkämä, vilja-, sieni- ym) ja niillä näytti olevan selvästi hyttysmäinen olemus, toisin kuin näillä kuvaamillani. No joka tapauksessa, Akileijassa nuppujen poisto toimii, tekee vielä uusia, mutta mitä viime vuodesta muistan, niin päivänlilja ei enää tehnyt uusia kukkavarsia. Mitä kemialliseen torjuntaan tulee, kosketusaineet kuten pyretriinit-pyretroidit, Mavrik, Bioruiskute S, fastac, Decis…tekuulla tehoavat lenteleviin, mutta “soppii eppäellä”, että niitä joutuisi ruiskuttamaan useamman kerran nupulletulovaiheen aikana, kun ei kestovaikutusta juuri ole eikä (ainakaan vielä) tietoa ötön toimintatavasta ja aikatauluista. Malationia sisältävät valmisteet ovat poistuneet kasvinsuojeluainerekisteristä. Jo pelkästä laiskuudesta vältän aineita puutarhassa, mutta sattuneista syistä tiedän niistä muuten jonkin verran. Minusta ei ole myöskään virittelemään piipittimiä kun tonttia on sen verran laajalti. Toukkanuppujen keräily täytyy ottaa kesäillasta nautiskellen, on ainakin kevyttä puuhaa. En ruvennut niitä edes polttamaan, upotin vain vesisaaviin, kovasti uimataidottomilta vaikuttivat kiusanhenget. Ensi kesänä, jos tuho jatkuu, ehkä kaivetaan raskas tykistö esiin. Mutta Araminta, biologian kannalta olisi mielenkiintoista selvitellä lajia oikeaan tietämykseen asti.
Jos päivänliljoissa on toukkia niin kannattaa kastella maata useamman kerran puutolu-liuoksella (1 dl puutolua ja 1 litra vettä), niin eivät vaivaa enää ensi kesänä.
Puhutaanko samoista toukista, eli niistä parimillisistä nupun sisällä olevista?
Näitten ötöjen kanssahan ongelma on se, ettei kukaan oikeasti tiedä niistä mitään. Tai ainakaan akileijasääskestä, kävin kyllä netin aika tiukkaan läpi silloin kuin tajusin, että ne on elukoita, jotka syö mun akileijan nuput, eikä "joku virusjuttu" niinkuin puutarhuriystäväni alunperin arveli. Akileijahyttysiä ei edes löytynyt muualta kuin Ruotsista (ekaksi) ja Suomesta, ja pari havaintoa Saksasta, mutta kunnen osaa lukea venäjää tai puolaa, on tietysti mahdollista, että ovat tulleet idästä.
Joka tapauksessa, jos muistan oikein, oli päivänliljahyttynen tunnettu useammassa maassa, eli siitä vois löytyäkin tietoa. Tosi hyvät kuvat sulla Tuulia-tuu, saako näitä käyttää, jos lähtee kyselemään etempää? Mulla ei siis ole vielä iskeneet päivänliljoihin, mutta odotan kauhulla. Pihassa ei muutenkaan ole ollut juuri mitään tuholaisia, ei edes kirvoja, piha on kaiketi niin villi ja sotkuinen, että ötökätkin hämmentyvät. Sitäpaitsi täällä asustaa isompia eläimiä, lintuja, oravia, siilejä, jne., jotka saattavat tehdä niille kiusaa. Nää lajispesifiset ötöt näyttävät olevan määrätietoisempia. Olen itse myrkyttänyt akileijat kahtena vuonna Provadolla, kun ei kahden ekan vuoden nuppujen hävittäminen näyttänyt auttavan. Provado auttaa toukkiin, eli niitä ei ole nupuissa, mutta ei auta nuppujen pilaantumiseen, ötö saanee sen aikaan jollain muulla mekanismilla ennenkuin toukat kehittyvät.
Jotain näille nyt pitäis keksiä, mutta vaikeaa on, jollei tiedä ötöjen ulkonäköä eikä elintapoja. Jos sulla on yhä sekä hyttysiä että nuppuja, haluaisitko kokeilla Provadoa? Jos teet sen, niin kerro mitä tapahtui. Parasta ja luomuisinta olisi tietysti, jos niitä voisi joko karkottaa tai hämätä niin etteivät ne tulisi nuppuihin ollenkaan. Tai sitten suojata kasvit niinkuin hallalta siihen aikaan kun ötöt ovat liikkeellä - ei tosin onnistu, jos ne lentelevät koko sen ajan kun kasvi kukkii, tai jollei tiedä, mihin aikaan kasvit pitäis suojata.
Oulunseudulta: mielenkiintoinen vinkki, mihin se perustuu? Etteivät toukat pääse koteloitumaan maassa? Mitenkähän Tolu-liuos vaikuttaa maan pieneliöstöön?