Päivännouto näyttää kasvavan Ahvenanmaalla luonnonvaraisena ja talvehtii vain hyvin läpäisevässä kasvualustassa.
Tänä aamuna selasin perennakirjaa ja kiinnostuin todella tuosta varvusta, jonka sanotaan menestyvän kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla ja kukkivan kesä-heinäkuussa keltaisin kukin.
Onko teillä jollain tuota päivännoutoa puutarhassa ja millä vyöhykkeillä?
Minulla on ollut sitä täällä III-vyöhykkeellä, mutta huonolla menestyksellä. Nyt kun olen saanut raivattua hiukan uusia istutusalueita edellisen kokeilun jälkeen, olen kahden vaiheilla. Toisaalta; kun kauniita ja mielenkiintoisia kasveja tuntuu olevan enemmän kuin pihaan mahtuu, niin miksi tapella sellaisten vaikeiden kanssa. (siksi, että tulee niin hurrrrjan hyvä mieli jos pääsee voitolle)
Kultapäivännouto eli päivännouto, Helianthemum nummularium
on keltakukkainen, suuressa osassa Eurooppaa yleinen päivännoutokasvi. Suomessa laji on harvinainen ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja se kasvaa täällä lähinnä Ahvenanmaalla.
Monivuotinen kultapäivännouto kasvaa 10–20 cm korkeaksi. Kasvin varsi on tyvestä puutunut. Kukkii kesä-heinäkuussa.
Kasvupaikka kuivat rinteet, törmät, kedot, laitumet, pientareet, soraikot. Kalkinsuosija.
Päivännouto on sopeutunut hyvin paahteisten kasvupaikkojensa kuivuuteen. Mitä kuivempi kasvupaikka on, sitä varpumaisemmaksi päivännouto tulee. Maanpäällisten osien vaatimattomasta koosta huolimatta päivännoudon pääjuuri voi ulottua jopa puolen metrin syvyyteen ja sen toimintaa tehostaa vielä runsas pintajuuristo.
Päivännoudon kukinnossa on kerrallaan auki vain yksi kukka ja sekin on melko lyhytikäinen. Kasvi avaa kukkansa vain poutasäällä ja suuntaa ne aina kohti aurinkoa. Kukka ei eritä mettä, mutta siinä käy siitepölyä kerääviä hyönteisiä
Lähde: LuontoPortti