Hei,
sain vihdoin liityttyä tänne ja ajattelin lyhyesti esittäytyä. Puutarha.netissä on aivan älyttömästi loistavia vinkkejä sekä näemmä mukava meininki ja tuumin, että ehkä voin olla jossain vaiheessa avuksi itsekin hieman, pelkän googlaamisen ja vinkkien omaksumisen sijaan.
Aloitin reilu kuukausi sitten rakentamaan japanilaista teepuutarhaa vuoteen 2018 mennessä olemassaolevaan maisemaan Keski-Suomeen. Olen harrastanut kuusi vuotta kasvimaata kohtuullisella menestyksellä, mitä nyt kirppapenteleet ottavat joka kesäkuu selkävoiton, mutta puutarhoista en tajua vielä yhtään mitään =0 Siksi en otakaan teepuutarhasta mitään stressiä vaan etenen hissukseen.
Ohessa kuva ensimmäisestä pienestä osa-alueesta ennen aloittamista ja reilun kuukauden jälkeen.

flickristä löytyy jo jonkin verran kuvia (nick:ubiq_roji), jos japanilaispuutarhan *aivan* alkutaival rähmintöineen kiinnostaa, kuten ensimmäiset epäonnistunet sammalen istutuskokeilut. Kun saan blogini kuntoon, niin siitä muodostuu varmaankin älä-tee-näin -opas LOL
Tavoitteenani on saada palmusammal-peite pääasialliseksi pintakerrokseksi, sitä on aika hyvin jo olemassa, mutta se pitää vain kaivaa esiin. Siitä nickini.
Niin ikään kivet ovat luomutuotantoa ja valmiina paikoillaan. Pyrinkin aika pitkälle etenemään sen perusteella, mitä pöpeiköstä raivattuna ilmaantuu esiin.
Tervetuloa puutarhanettiin!!
Mielenkiinnoolla jään seuraamaan millainen tulee japanilaisesta teepuutarhastasi, sillä en ole koskaan aiemmin kuullut koko aiheesta, mutta nythän se selviää, kun seuraa touhujasi
........
Japanilainen teepuutarha kuulostaa mielenkiintoiselta, lisää kuvia projektista. Noudatetaanko siinä hankkeessa fengshuita?
No jo vain on kiintoisaa seurata projektin etenemistä! Kuvia vaan, että saadaan ihmetellä!
Myös minä odotan tätä aihetta ja kuvia selityksineen suurella mielenkiinnolla.
Terve vaan Palmusammal!Ja tervetuloa myös puolestani,vaikka itsekin ihan noviisi täällä pentissä.Japanilainen puutarha kuullostaa juuri siltä,mitä minä aikoinani päätin alkaa myös rustaamaan,mutta jotenkin vaikutelma on enemmän cottage garden päivä päivältä =D.Tuleekin olemaan mielenkiintoista seurata projektiasi :-).
Mitä olen tähän mennessä saanut alustavasti selville, niin japanilaisittain niitä on kolmea päälajia: käyskenneltävät hovipuutarhat, jotka usein imitoivat jotakin maisemaa, zeniläiset mietiskely- ja kivipuutarhat sekä rehevät teepuutarhat. Lisäksi modernissa edossa yhdistellään luovasti näitä kaikkia.
Hyvään alkuun olen päässyt opuksella Paalonen & Jetsosen Japanilainen puutarha suomalaisittain. Toivottavasti en spämmää heti alkuun =o
Keväisellä Japanin-matkalla tuli käytyä "muutamassa" puutarhassa. Teehuoneet oli yleensä sijoitettu lammen/veden ääreen ja niistä oli harkitut näköalat veden yli puutarhaan. Venkuroiksi leikatut eriväriset puut jäivät päällimmäisenä mieleen. Itse teehuoneiden "pihat" olivat yleensä hyvin pelkistettyjä. Havuja ja valkoista, laineille harattua soraa, kauniita kiviä.
Hämyiset, sammaleiset, vihreistä vihreimmät, kosteat puutarhat löytyivät yleensä temppeleistä. Virtaava vesi ja lintujen laulu kuuluivat niihin erottomattomasti.
Tomsku, jep, toki Japaniin pitä lähteä jossain vaiheessa, mutta ensimmäiset pari vuotta menevät ihan alueen raivaamisessa ja sammalpeitteen edistämisessä 
Esikuvanani on japanilainen Saiho-Ji, joka on yksistään Frantisek Staudin ottamien kuvien perusteella uskomaton puutarha:
Kiotosta löytyi monia uskomattomia temppeleitä ja puutarhoja. Käytiin myös Kokederassa ja sen puutarha onkin hyvä esimerkki sitä mitä tarkoitin vihreistä vihreimmällä. Ne sammalet on aivan uskomattomia
.
Tervetuloa, palmusammal! Olen myös kiinnostunut japanilaisista puutarhatyyleistä. Niiden harkittu, luonnonmukainen, rauhoittava yleisilme on silmiä hivelevää. Lähellä sydäntäni elementeistä ovat etenkin kivet, sammal, kivilyhdyt, aidat, portit ja havukasvit.
Itselläni on kirja ''Japanilainen puutarha'' - Yoko Kawaguchi. Ennen sen hankkimista lainasin kirjastosta aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myöskin kuvakirjoja kiinalaisesta puutarhasta.
@katajanmarja, elementtien suhteen hyvin samoilla linjoilla
Toki kivipuutarha on mainio rivitaloasunnon takapihalle ja helppohoitoinen, mutta kun kerran on tilaisuus, niin lähden tekemään hieman laajempaa sammalmattoa valmiiseen kivimaastoon.
Mitä kasveja ajattelit sammaleen lisäksi puutarhaasi, palmusammal?
Olisi kiva saada listaa japanilaiseen puutarhaan sopivista kasveista,
etenkin perennoista. Japanilaisessa puutarhassahan ei yleensä ole selkeitä kukkapenkkejä kuten länsimaisessa puutarhassa. Haluaisin itsekin eroon jotenkin niin teennäisistä penkeistä, ja silti tällä hetkelläkin penkin teko meneillään
.
@katajanmarja, kiitos kysymästä. Yritin vastata lyhyesti, mutta tästä tuli aika pitkä 
En ole vielä niin pitkällä, että tunnistaisin edes useimpia perennoja - puista tai pensaista puhumattakaan
Mainitsemassani suomenkielisessä oppaassa on aika laadukasta listaa sekä puista, pensaista että pikkukasveista Suomen oloihin (ja Suomesta saatavana). Suosittelen.
Teen tänä vuonna ensi kevään tulvaa varten ensisijaisia erilaisia kokeita, kuten kuunliljoja aivan rantapenkereen tuntumaan, perennoja eri maaperäympäristöissä, palmusammalen istuttamisen emomättäistä, juuttikangaan pitävyyden rikkaruohoja vastaan ja liuskekivien painuvuuden talvella etc. Ainakin saniaiset tuntuvat pärjäävän vaikka saavat joka kevät perusteellisen läpihuuhtelun.
Istutan niinikään kaksi Haaga-alppiruusua, koska olen nähnyt Haagan voivan hyvin Keski-Suomen korkeudella talvien jälkeen; tätä jaloa kasvia on hyvä opetella hoitamaan asap että se ehtii joskus kasvaakin; se on alkukesästä varsin näyttävä; muoto / rakenne on “japanilainen” (tässä kokonaisuudessa).
Niinikään heti ensi keväänä olisi tarkoitus istuttaa pari Terijoen salavaa, pensasmallia, harjoittelukappaleiksi ja myöhemmin puumallia. “Aitojapanilaiset” männyt, jotka kasvavat - tai opetetaan kasvamaan - sateenvarjomaisesti, ilmaantuvat varmaan joidenkin vuosien päästä, kunhan opin edes muotoilun alkeet.
IV-kasvualueella ei kannata haikailla aivan arimmista japanilaisista puulajikkeista, kuten Japanin vaahterasta, joka nettifoorumien mukaan voisi selviytyä talvesta Metropolin talousalueella. Jossain tutustuin Korean vaahteraan, joka voisi olla IV-alueen puu.
Tosiaan en ole vielä järin selaillut puiden ja pensaiden postimyyntikuvastoja, koska mielestäni oleellisinta on käynnistysvaiheessa laittaa pohjamaakerros eli palmusammal leviämään mahdollisimman paljon. Touhu on huomattavasti työläämpää tehdä, jos lapioinnin esteenä jököttää juurineen jotain isompaa. Maapohja on muutoinkin täynnä juurakkoja ja tässä vaiheessa ei ole niin tarkkaa, mitä lapioi.
Alue on ensisijaisesti koivikkoa, leppää ja pihjalaa. Tavoitteena on ajan myötä kaataa vanhemmiltani salaa nämä puut
Puut rojahtelevat omatoimisestikin kosken penkereiltä jokeen, joten tätä voi ajatella luonnollisena poistumana. Tosin olen nähnyt vuosien varrella muutaman loistavasti muotoillun koivun (Lapista tuotuja vaivaiskoivuja, leikattuja) sekä pihlajia. Tässä ehkä oleellisempaa on, että muotoilee puita oksaantumaan varhaisessa vaiheessa, kuin puulajit. Koivutkin sopivat - ja periaatteessa mikä vaan - japanilaiseen puutarhaan. Nykyisten puiden, pyrkiessään saamaan valoa, lehtivät oksat alkavat keskimäärin 3-4m korkeudessa.
Tilalle asteittain mahdollisimman ikivihreätä, eri katajia ja mäntyjä, hopeakuusi on must, sekä Terijoen salavaa muotoiltavuuden vuoksi, rhodoja, pihlaja-angervoa, punapajua. Mitä olen tähän mennessä lukenut, niin orastavia suunnitteluperiaatteitani ohjaavat pikemminkin seuraavat lähestymistavat kuin yksittäiset lajit:
- sammalpeite kaikkialle peruspinnaksi nykyisen rehevöityneen heinän tilalle
- maaston alkuperäinen muoto
- harmonia ja jännite (tästä oppaisssa)
- eri kohdissa polkua näkyy erilaisia näkymiä, kaikkea ei näe kerralla
- perspektiivirakentaminen - miten isot näyttävät pieniltä ja päinvastoin (oppaissa)
- tila-avaruus (miten esm yksittäinen puu voi peittää tietystä kohdasta tiettyä näkymää mutta toisesta kohdasta kadota)
Käytännössä tämä menee jossain vaiheessa, kunhan saan perussammaloitumisen kunnolla liikkeelle, ihan 3D-mallinnusohjan käyttöön.
Ohessa aivan ensimmäinen 3D-rendausraakile Brycella. Se on ensisijaisesti vain dokumentointitarkoituksiin 
All sizes | Roji3D-080616v32-lieväpikku-eka-orig.jpg | Flickr - Photo Sharing!
Ajattelin paneutua talvella puiden yms sommitteluasetteluun 3D-ohjelmilla, kun ei voi tehdä juuri mitään itse alueella.
Seuraan mielenkiinnolla projektiasi.
Miltähän teepuutarha näyttää tänäpäivänä?