Haluaisin katkaista ison nurmikentän tekemällä semmoisen metrin-pari leveän ja 6 metriä pitkän "pensaston". Toinen pää alkaa 2-metrisestä kuusiaidasta. Toiselle laidalle tulee oleskelualue pöytineen. Pensaston taakse jää koiratarha,johon tulee 120 cm korkeaa muoviverkkoa aidaksi.Toivoisin siis pensaiden peittävän tuon aidan :-)
Paikka on aurinkoinen mutat ei paahteinen. Maaperässä on siellä täällä savijuotteja.
Löytyyköhän V-vyöhykkeelle kahta kasvutavaltaan riittävän samanlaista pensasta, joista toinen kukkisi alkukesästä ja toinen syksyllä? Tai ainakin toinen tulisi aikaisin lehteen ja toisessa olisi komea syysväri? Korkeutta siis saisis olla metri-puolitoista molemmilla pensailla. Vai olisiko parempi valita taakse korkeampi pensas, ja eteen sitten vaikka keijuangervo? Eikös se kuki aika kauan?
Ajattelin ensin laittaa pensaita vurotellen, mutta silloin keväällä tehtävät siistimisleikkaukset sattaisivat osua vääriinkiin puskiin :-)
Se koiratarhan puoleinen voisi olla ehkä marja-aroniaa - sitä en halua puutarhapöydän viereen, koska muistelen kuulleeni varoituksia siitä että se sottaa.
Suunnittelen jo ensi kevättä, eli kiva olisi jos pensaston voisi istuttaa paljasjuurisista = halvemmista taimista...
voi kun joku vastaisi tähän viestiin, meillä on samantapainen tarve, mutta asumme Etelässä, kai I tai II vyöhykkeellä. Yksi mitä olen harkinnut on siperianhernepensas. kukkii kesäkuussa
Virpiangervo on tuuhea lehdettömänäkin, lehtii aikaisin, kukkii nätisti alkukesästä, terve kuin mikä ja saa vielä kauniin syysvärinkin. Tekee kyllä juurivesoja, joten vaatii vähän vahtimista. Korkeutta mukavat n. 1,5-2 m.
Käväiskääpä tuolla vasemmassa reunassa olevassa kasvikortistossa. Sinne voi laittaa haluamansa hakuehdot ja ohjelma etsii sopivia pensasvaihtoehtoja.
Angervoistahan voisi aidanteen rakentaa vaikka virpiangevosta ja norjanangervosta. Molemmat menestyvät kyllä V vyöhykkeelläkin.
Tietenkin voisi myös laittaa havuja kääpiövuorimäntyä,tuijia tai vaikka katajia sekä sitten noita angervoja, ruusupensaita tai hortensioita tai vaikka alppiruusuja. Vitos-vyöhykkeellä joutuu kyllä alppiruuuissa olemaan tarkka lajikkeen suhteen, mutta toisaalta siellä on yleensä paljon lunta, joka auttaa tosi paljon talvehtimisessa. Ruusuja taas löytyy vaikka kuin paljon tavallisimmista juhannusruusuista neilikkaruusuihin.
Minulla on yksi japaninangervo, joka kukkii vasta loppukesästä melko isoin kukkatertuin. Tykkään siitä kovasti. Jos jollekin vastaan kävelee, niin kannattaa matalahkoa pensasaitaa tehdessä tuokin laji muistaa.
Angervoita löytyy monia erilaisia, sekä lehtien värin että kukkien värin suhteen. Ihan hauskan aidanteen niistä varmaan saisi!
Mulla on koiratarhan vieressä suomentatar toisella sivulla ja tuoksuvatukka toisella.
Angervoita minäkin suosittelen - monet ovat talvellakin tuuheita, lehdet tulee aikaisin, erilaisia kukinta-aikoja ja monissa kaunis syysväri. Myöhään syksyllä kukkivat pensashanhikit, mutta niihin tulee lehdet tosi myöhään, toisaalta angervojen kaverina se ei haittaisi.
Mites olis nuo heisiangervot, varsinkin purppuraheisangero on näyttävä, kun siinä on tummat lehdet.On nopeakasvuinen ja kukatkin ovat nätin vaaleanpunertavat.Katsoppa googlella kuvia.
Hei! Jos valitset siperian hernepensaan, niin tarkista, että kasvupaikka sopii erityisen hyvin. Pensasta vaivaa pahasti härmä, joka alkaa heti kauniin alkukesän jälkeen ja on todella ikävän näköinen. Tarvitsee kai paljon valoa? Eli kannattaa etsiä lähialueiden kokemuksia ja katsella mikä naapurustossa viihtyy…
saisin japaninangervoa useita pensaita. mikä sen kanssa sopisi aidanteeksi? joku muu angervo ehkä? mikä kukkisi eri aikaan ja olisi kooltaan sopuinen? matkaa on noin 30m, miten kannattaa sijoittaa, ja montako pensasta? näkösuojaakin saa tuoda vähän.
Minusta japaninangervo kukkii myöhemmin, kuin virpiangervot ainakin. Voisit kokeilla esim. rusopajuangervojakin, jos haluat syyspuolen kukintaakin, mutta pajuangervojen kasvutapa on kyllä pystympi.
pölysuojan rakentaminen mäntyjen väliin?
ensin on parimetriä korkea lauta-aita, sen jälkeen sisäpuolella on mäntyjä. tähän männikköön pitäisi saada pölysuojaa, joka sekä peittäisi aidan näkyvistä, että estäisi pölyn tulon mäntyjen latvusten ja aidan väliin jäävästä kohdasta. Alue on toisesta päästään kuusi metriä leveä ja toisesta päästään kaksi metriä … kiilamainen siis, pituutta parikymmentä metriä, viettää kiilan kapeaan päähän.
III vyöhykettä. Kiilan leveämpään päähän olen ajatellut rodoja, mutta mitä muuta, mitkä pikkupuut menestyvät mäntyjen alla – kastelu on mahdollista muttei toivottavaa.